Tietenkään vuokrattu-tietoa ei päivitetä minnekään nettisivuille edes muutaman päivän sisällä vuokraamistapahtumasta. Ilmeisesti agencyilla on tekemisenpuutetta, kun on kannattavampaa vastailla kymmenien ihmisten soittoihin päivässä ja kertoa, että kaksio Claisebrook Covessa on jo mennyt, kuin laittaa sama tieto nettisivuille satojen pällisteltäväksi. Työkaverit yrittivät lohduttaa, että vuokra-asuntomarkkinat ovat Perthissä kehittyneet positiivisempaan suuntaan. Ihmetellä kyllä täytyy, missä se lähtötaso oikein oli. Kuulemma vielä pari vuotta sitten vuokravälittäjät kilpailuttivat hakijat jo siinä vaiheessa, kuka pääsee katsomaan asuntoa. Nyt kilpailutus tehdään hakuvaiheessa, kun kaikkien kiinnostuneiden pitää pulittaa yhden viikon vuokran suuruinen rekisteröintimaksu. Jos asunnon saat, summa vähennetään tulevista vuokrista. Jos jäät ilman, rahat saa sentään takaisin (ihme). Jos jätät ottamatta sinulle tarjotun asunnon sen jälkeen, kun summa on vuokravälittäjän taskussa, raha jää taskuun. Ilmeisesti käytäntö on arkipäivää Suomessakin Helsingin seudulla, mutta pääkaupunkiseutua aina onnistuneesti vältelleenä olin jokseenkin shokeerautunut rahansiirtelykäytännöstä. Millähän senkin rahan saa takaisin, jos agency ei sitten palautakaan? Muuten, kuin ilmestymällä toimistoon poliisien kanssa.
Myönnän, että teen etsinnästä itse itselleni vaikeaa kelpuuttamalla vain tietyllä sijainnilla, tietyllä varustetasolla ja tietyllä siisteys/uutuusasteella olevat kohteet. Välttelen myös omakotitaloja (joita tarjotaan vuokralle jopa enemmän kuin kerrostalo- ja rivitaloasuntoja), koska unit tai flat eli rivari- tai kerrostaloasunto tuntuu sopivammalta meidän tarpeisiimme. Etsin siis itsekseni, mutta toki meille kummallekin tarkoitettua asuntoa. Risto on työn takia erämaaleirissä puolet ajasta, joten hän ei ehdi asuntonäytöissä rampata kuin erittäin satunnaisesti. Helpoin tapa hankkia asunto olisi käydä katsomassa yksityisten itse mainostamia vuokrakohteita, niitä on esimerkiksi osto- ja myynti-ilmoittelusivusto gumtree pullollaan. Torakkaluukkuepisodin jälkeen tämä keino arveluttaa, koska kyseinen epäonnen asunto oli vuokrattu suoraan yksityiseltä. Kun ongelmia ilmenikin, eli emme olleet tyytyväisiä asuntoon, jäimme aivan keskenämme ongelman kanssa, maksumiehiksi päätyen tietenkin. Jos vuokranantajana on agency, heitä koskevat paljon tiukemmat lait ja määräykset, ja täkäläinen kuluttaja-asiamies mätkii kieroilevaa agencya lakikirjalla ja sakoilla päähän. Toinen helppo keino olisi suostua maksamaan tähtitieteellistä vuokraa upeasta luksusasunnosta pilvenpiirtäjän yläkerroksissa, näihin kun on vähemmän hakijoita kuin keskihintaisiin. Jotenkin tuntuu, että kumpikaan näistä helpoista reiteistä ei ole meitä varten. Asuntopaini jatkuu, pysykää kanavalla...
 |
| Asuntonäytössä "huippukohteessa". Etenkin itse kyhätyn olohuone-makuuhuone-väliseinän edessä lojuvat pyörä ja muut rojut lisäävät vuokrausintoa. |
Heippa Anu! Kiitos vierailuistasi ja kommenteistasi blogiimme! :) Minä, siis Henna ajattelin tulla vastavierailulle, vaikka siis ollaanhan me mieheni kanssa lueskeltu blogiasi pitempäänkin!
VastaaPoistaKirjoittelit arjesta vähän aikaa sitten. Oh, olen kateellinen 7,5+0,5h:n työajoistasi! Itselläni työaika uudessa duunissa on kl 8.30-17.30 eli yhteensä 9 tuntia ja 1h siitä on lounastaukoa, työajat ei kait älyttömästi jousta mutta pyytämällä saa lähteä silloin tällöin aiemmin, kun lyhentää lounastaukoa tms. Olisin niin paljon mieluummin töissä vaikka 8-16.30 ja pitäisin vain 0,5h ruokapaussin, mutta minkäs teet!
Nuo vuokra-asumis-ja vuokratoimistokokemuksenne kuulostavat kyllä ikäviltä. :( Harmi, ettei ole vielä onnistanut. Siellä taitaa olla paljon pahemmin kiven alla hyvän hintalaatusuhteen vuokra-asunnot kuin täällä Melbournessa, meillä ei ole ollut ongelmaa löytää siistiä ja suhteellisen kohtuuhintaista, kalustettua majoitusta, mutta ehkä meillä on vain käynyt tuuri so far (joulukuun alussa loppuu nykyinen sopimus, että sitten ollaan samassa tilanteessa kuin te). Toivottavasti onni potkaisee pian!
Ymmärrän täysin tuntemuksenne kimppa-asumisesta, ei kyllä varmaan sopisi meillekään, vaikka harkitsimmekin sitä alussa, kun vuokrataso tuntui niin korkealta. Mutta toisaalta varsinkin miehelläni on niin paljon korkeampi palkkakin kuin Suomessa, että ei ole iso ongelma.
Mutta onnea kovasti asunnonmetsästykseen!!
Moikka Henna, kiva kuulla teistä täälläkin, bloginnehan onkin seurannassa :)
VastaaPoistaTiukat työajat sinulla tosiaan. Olen huomannut, että täälläkin mieluiten tullaan töihin aamusta myöhemmin ja lähdetään myöhemmin. Perthissä kuulemma yleisesti on lyhyemmät työajat kuin itärannikolla, ja idästä muuttaneet (siis ne, jotka täällä viihtyvät, eivät ne, jotka koko ajan haikailevat takaisin) ovat aiheesta onnessaan. Yleisesti ottaen täällä elämänasenne ja rytmi todellakin on rennon rattoisa, eli ei oteta turhia paineita eikä stressata. Juna-asemillakin ihmiset liikkuu rauhallisesti eikä kukaan metelöi tai töni edes täysimpinä tunteina. No mitä nyt jotkut teinit joskus huudattavat räppiä kännykästä.
Vuokra-agencyt ovat olleet tähän saakka ainoa epämukava kokemus, eli sellainen, josta ajattelee: ei näin Suomessa koskaan... siitä tuo kulttuurishokkiyhteys. Tosin eipä Suomikaan ole asiakaspalvelun ihmemaa, eli shokkiefekti on ehkä väliaikainen.
Hienoa, että teillä järjestyivät asiat noin hienosti. Kimppa-asuminen toimii aikansa, mutta ei ole pitkän aikavälin suunnitelma. Nyt jännään, pääsemmekö omaan asuntoon ennen vai jälkeen joululoman - pidän palkatonta kolme viikkoa joulukuussa ja suuntana Suomi.