Australian Tarja Halosen loppu

Australiassa kuohuu nyt urakalla, sillä työväenpuolueen (Labour) johtaja vaihtui eilen yllätysäänestyksen seurauksena. Puolueen johtaja, Julia Gillard, on myös Australian pääministeri - ensimmäinen nainen tässä pestissä maan historiassa. Tai tarkemmin sanoen oli pääministeri. Puolue äänesti eilen johtajakseen Kevin Ruddin, miehen, jonka Gillard syrjäytti päämiehen paikalta 2010. Samalla keikahti myös pääministerin palli ja Kevin Ruddista tulee pääministeri näiksi lopuiksi kolmeksi kuukaudeksi, jotka vielä ovat jäljellä ennen Australian parlamenttivaaleja syyskuussa.

En ole seurannut politiikkaa kovin aktiivisesti, mutta itselleni oli yllätys, että Gillard tipahti palliltaan. Häntä on arvosteltu kovin sanoin koko pääministeripestin ajan nähdäkseni kahdesta pääsyystä, mutta aiemmat kaksi yritystä äänestää hänet ulos puoluejohdosta 2010-2012 mittaan ovat menneet kirkkaasti pieleen ja Gillard on pitänyt paikkansa myrskystä huolimatta. Pätevän neuvottelijan maineessa olevan Gillardin poliittisen uran loppu kylläkin harmittaa, sillä hän ilmoitti, että eläköityy politiikasta, jos menettää puoluejohtajan aseman tässä äänestyksessä. Eli jos tämä lausuma pitää, kokenut, osaava ja ainut valtakunnallisesti näkyvä naispoliitikko koko Down Underissa vetäytyy pelikentältä - ei hyvä. Keskiaikaista menoa suorastaan.

Ne kaksi arvostelusyytä: Gillard ilmoitti omassa kamppanjassaan aikanaan, ettei tule kannattamaan kaivosveroa ja hiilidioksidiveroa. Tattadaa, pian nämä olivat kuitenkin voimassa. Itselleni on epäselvää, mikä tässä on se suurin synti sillä a) Kevin Rudd, joka oli PM ennen Gillardia, ajoi näitä samoja veroja itsekin ja b) Ruddin suosio kuihtui, kun hän ei lupauksistaan huolimatta saattanut kyseisiä veroja voimaan. Koska nämä käänteet tapahtuivat ennen Australiaan muuttoani, olen pelkän google- ja wikipediatiedon varassa, joten ehkäpä palapelistäni puuttuu paloja. En nimittäin saa selkoa, että miksi kansa ensin heitti menemään miehen, joka näitä veroja ajoi muttei toteuttanut, ja sen jälkeen heittää menemään naisen, joka näitä veroja vastusti mutta runttasi ne läpi kuitenkin.

Toinen syy on, että monia australialaisia on kalvanut nämä pari vuotta, miten salakavalan oloisesti Gillard kiilasi Ruddin ohi puoluejohtajaäänestyksessä aikoinaan. Tästä on jäänyt selvästi kytemään jonkinlainen revanssihenki Ruddin hyväksi. Itse en ihan tajua, että miksi juuri Gillard nähdään epärehellisenä pelurina, sillä täkäläisen työväenpuolueen perinne näyttää olevan, että johtaja vaihtuu vähintään parin vuoden välein. Gillard ei siis todellakaan ole ensimmäinen voittanut haastaja, joka on istuvan johtajan keikauttanut estradilta alas.

Kolmanneksi syyksi epäilen seuraavaa. Gillard on koko PM-uransa ajan saanut väistellä kaikenlaisia alatyylisiä heittoja ja kommentteja siitä, että hän sattuu olemaan nainen. Esim. poliittiset pilapiirrokset ovat paljon suomalaista mallia piikittelevämpiä ulkonäköä ja maneereja kohtaan: Gillard on piirroksissa reitevä ja pyylevä, lyllertävä punatukka, joka puhuu honottavaa maalaisaussimurretta. Tätäkin olen suomalaisena tasa-arvon lähettiläänä katsellut kummeksuen sivusta, sillä luulisi, että tällaisessa modernissa maassa jo osattaisiin suhtautua naisjohtajaan kuin ihmiseen. Harmikseni Gillard on itsekin takertunut tähän ja on minun mielestäni pelannut liikaa syrjintäkorttia, eli väittänyt milloin mitäkin vastustajan kommenttia "yleisesti naisvihamieliseksi". Itse olisin toivonut nousemista koko loanheiton yläpuolelle.

Neljäs syy on puhtaan tilastollinen, eli lähestyvät parlamenttivaalit ovat saaneet häviötä ennustavan Labour-puolueen paniikkitunnelmiin ja kaikki mahdollinen yritetään tehdä, jotta ääniä ei vuotaisi haastajalle, Liberal-puolueelle eli täkäläiselle Kokoomukselle. Australiassa on olemassa ainakin neljä muuta puoluetta, mutta niiden mahdollisuudet poliittiseen valtaan riippuvat käytännössä kokonaan vaaliliitoista ja yhteistyöstä kahden suuren kanssa. Työväenpuolue on kompastellut erityisesti laittoman maahanmuuton kanssa, sillä veneitä putkahtelee Indonesian suunnasta säännöllisin välein Australian rannikolle ja mitään patenttiratkaisua tämän estämiseen ei ole vielä kukaan keksinyt. Tämän maan kaksi koulukuntaa kiistelevät jatkuvasti siitä, ovatko tulijat a) pakolaisia vai b) laittomia viisumijonohyppelijöitä, jotka eivät hae viisumia samassa jonossa kaikkien muiden maahan haluavien kanssa. Tähänkään dilemmaan ei kukaan tiedä lopullista vastausta, mutta työväenpuolueelta sitä on odotettu, eikä ole saatu. Joten poliittinen giljotiini puhui.

Rudd (takana) syötti Gillardille (edessä) tämän omaa lääkettä, ja ohitti takavasemmalta. Kuva (c) Courier Mail Australia.