10 kummaa Perthistä

Adventin kunniaksi avautumista Perthistä.

Viimeksi kirjoitin, miksi Australia on kotimaani Suomen sijasta. Tällä viikolla fiilikset eivät ole yhtä innokkaan tähtisilmäiset Auslandian hyväksi, syypäänä mikäs muu kuin maan takapajuisen naurettava netti. Meillä Perthin keskustan reunamilla kun ei ole kunnon nettiyhteyttä, vaan kuparipuhelinlinja, joka ei näköjään jaksa ylläpitää yhteyttä ulkomaailmaan. Kiroilultani olen ehtinyt miettiä 9 muutakin kummastuttavaa seikkaa Perthistä ja Australiasta. Ka olkaapa hyvät.

1. Internet on Australiassa keskimäärin vain aavistuksen Indonesian nettiä nopeampi ja kehittyneeksi länsimaaksi tämä on naurettavaa. Varmasti hyviä, luotettavia ja nopeita palveluntarjoajiakin on, mutta meitä "palveleva" Iinet on nyt viikon yrittänyt löytää yhteyttämme systeemeistään voidakseen selvittää, miksi nopeus on vain 1Mbps, kun se Perthissä keskimäärin on 7Mbps (whoppidoo) ja Suomessa puolestaan 16Mbps.

2. Internet bundle eli netin ja lankapuhelimen pakkomyynti yhdessä. Emme ole saaneet vaihdettua naked DSL:ää eli pelkkää laajakaistaa kellekään muulle palveluntarjoajalle, koska en halua maksaa lankapuhelimesta, jota meillä ei ole, emme käytä emmekä halua. Muut kohtuuhintaiset telcot Iinetin rinnalla suostuvat siis kytkemään sinut vain, jos sinulla on lankapuhelin, johon he voivat soittaa. Mitvit? Eikö sitä helkutin yhteyttä todellakaan löydä millään muulla keinolla kuin 140 vuotta vanhalla teknologialla, lankapuhelimella?

3. Sanat, jotka eivät tarkoita mitään. Ylilupaaminen on krooninen vaiva Auslandiassa kuten monessa muussakin maassa. Iinet esimerkiksi on nyt viikon luvannut, että ihan kohta selviää, kun he eivät todellisuudessa ole edes paikallistaneet yhteyttämme osoitetiedoista, laskutiedoista ym. huolimatta. Ei helvsaatper-nyt oikeesti.

4. Katoavat limet. Ei liity nettiin, mutta hämmentää. Meillä on parvekkeella kaksi limepensasta, joista toinen on tehnyt hedelmiä, kun taas toisesta katosivat hedelmät eräänä yönä. Parvekkeelle ei pääse varkaisiin mistään. Syövätkö varikset tai papukaijat limejä? Mitä nyt pistän gin-tonic´iini, jota tarvitsen päästäkseni yli Iinetin aiheuttamasta raivosta? Ps. onko lime lime suomeksi?

5. Kummat toimistotavat. Kun byroomme lähettää kirjeen jollekulle toisen viraston pääjehulle tai ministerille, jonka byroomme ylipamppu tuntee henkkoht, hän viivaa käsin yli standardi-alkupuhuttelun eli Herra/Rouva Sejase, ja kirjoittaa päälle henkilön etunimen. Tämä on virallinen versio kohteliaasta, lämpimämmästä puhuttelusta kuin muodollinen Mr/Ms Sukunimi-versio. Miksei sitä kirjettä voi alun pitäen osoittaa etunimelle, jos vastaanottaja on tuttu?

6. Valehtelu/totuuden muuntelu. Aijai kuin muistui mieleen toinen versio tuosta ylilupaamisesta. Aspat voivat myös valehdella, välttääkseen sanomasta, etteivät tiedä. Esimerkki. Palasin Tigerairin lennolla Melbournesta viikko sitten ja matkustajat jumittivat vartin koneessa sen jo parkattua, koska ovia ei aukaistu. Lopulta päästiin ulos pelkästään etuovesta, vaikka sisään tultiin myös takaovesta. Kun kysyin syytä, lentoemo väitti, että jokin mystinen Perthin kentän sääntö estää takaoven käytön. Aijaa. Kummasti sinne koneeseen menomatkalla mentiin MYÖS takaovesta. Jos koneen takaovi oli jumissa tms niin olisi edes sanonut, ettei tiedä syytä, sen sijaan että keksii lennosta syyn.

7. Pyörätiet. Perthissä on aivan yleistä, että erillisen pyörätien sijaan 30cm leveä pyöräkaista on maalattu nelikaistatien laitaan ja pyöräkaista kulkee moottoritien rampin poikki. Siis nyt oikeesti #2. Pyöräilyä harrastavatkin lähinnä hardcore-lycramiehet ja Iron Man-kisaan pumppaavat uskaltajat. Mielestäni pyörätie ei ole pyörätie, jos sinne ei uskalla laittaa mummoaan tai 8v- lastaan yksin pyöräilemään. Ei tuonne uskalla edes itse sekaan!

8. Luonnonoloja vastaan tappelu. Kaikki tietävät, että Australia nykymuodossaan on perustettu brittien toimesta alkuperäiskansojen maille. Britit, kuten muutkin siirtomaavallat, olivat erityisen kiintyneitä omiin seutuihinsa, mukaanlukien kasvillisuus. Perthissä on vasta nyt alkanut nousta ns. waterwise- ja native garden-ajattelu, eli idea, että kannattaisi kasvattaa sellaisia kasveja pihoilla, puutarhoissa ja kadunvarsilla, jotka sopivat paikalliseen erittäin kuumaan ja kuivaan ilmastoon - sen sijasta, että yrittää väkisin pitää laajoja ruohokenttiä vihreinä +40 helteissä.

9. Kalleus. Perthissä on käynnissä taantuma: työttömyys on korkeimmalla tasolla 15 vuoteen, keskustan toimistotiloista on tyhjillään 10% ja kauppoja lakkaa jatkuvalla syötöllä, kun asiakkaita ei enää riitä työttömyyden noustua (8%:iin). Hintatasolle ei sen sijaan ole tapahtunut mitään. peruskahvikuppi on yhä $4-5, lounas $12-15 ja ravintolaillallinen $35-50. Suomen hintoihin nähden tämä on toki yhä edullista ja keskimääräiseen ostovoimaan verrattuna ok, mutta Australian sisällä hinnat eivät ole kovin perusteltuja, kun vertaa itärannikkolle.

10. "Kaikki" ovat jatkuvasti reissussa. Ette usko, miten vaikeaa on pyörittää jalis(futsal)joukkuetta, kun viidestä hengestä on vähintään yksi jossain reissun päällä (lomalla tai työmatkalla) melkein joka viikko. Milloin on meno Eurooppaan, milloin Uuteen Seelantiin, milloin Japaniin, milloin Vietnamiin. Tai ihan vain itärannikolle. Huutelen joskus Facebookin Suomalaiset Perthissä-ryhmässä, löytyisikö ketään paikkaajaa pelaamaan, mutta jalkapallo ei näköjään ole kenenkään perthinsuomalaisen suosikkilaji. Tätäkin ihmettelen.

Ai niin, turhautumistani on tällä viikolla lisännyt tieto, että olin toinen kahdesta viimeisestä kandidaatista hakemaani työpaikkaan, mutta "valitettavasti ei tällä kertaa se valittu ehdokas". No kiitos, kyllä lämmittää, kun jouduin paljastamaan pomolle hakevani uutta työtä - kenenkään muun suositukset eivät kelvanneet työnhaussa kuin tämänhetkisen esimiehen. Reilu peli Ombudsmanilta eli oikeusasiamieheltä.

[avautuminen loppu]

Tällä viikolla on tuntunut paljolti tältä.