Joulun erot Suomessa ja Australiassa

Tajusin, etten ole vielä kertaakaan kirjannut ylös peruseroja, joita Australian ja Suomen joulunvieton välillä on. Tässäpä muutamia omaan silmään pistäneitä.

Joulupukki

Täälläkin tunnetaan joulupukki, mutta joulupukki ei vieraile kodeissa, vaan ostoskeskuksissa. Lapsiperheet siis käyvät otattamassa joulukuvia ostarin pukin äärellä ja lapset saavat kertoa pukille lahjatoiveet. Lahjat ilmaantuvat kuusen alle jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä niin, että joulupäivänä juhlitaan ja lahjat avataan. Joulupukin voi myös tilata kuvaussessioon vaikkapa rannalle hyvissä ajoin ennen aattoa, mutta en ole koskaan kuullut pukin vierailevan kenenkään kotona jakamassa lahjoja. Aitoja poroja ei ostareiden ja kuvafirmojen pukilla ole, joskus kylläkin kenguru- ja koalakavereita. Täkäläinen joulupukki tulee Pohjoisnavalta tai joskus jopa Havaijilta tms kesälomaltaan, ei Suomen lapista (moukat).

Aussijoulupukki saapuu surffaten mieluummin kuin pororeellä.

Tontut

Tontut ovat Suomessa perinteisesti valkohapsikääpiöitä, vanhan kansan kodinhaltiatyyppiä, tai herttaisia tai hieman ilkikurisia pikkulapsia. Joulupukin seurassa jouluparaateissa tai ostareilla näkyvät aussitontut sen sijaan ovat teinejä/nuoria aikuisia ja ainakin naispuoliset usein häkellyttävän seksikkäissä vaatteissa (esim. hyvin lyhyt samettimekkonen, joka on myös kaulasta avoin). Suomalaiselle tämä tonttuversio on aika yllättävä ja lastenjuhlaan jopa hieman outo. Mitään syytä en tiedä, miksi tonttukäsitys on täällä erilainen; voin vain arvailla, että ikuisen auringon maassa paljas pinta ei hämmennä jouluna samalla lailla kuin pakkasen valtakunnassa Suomessa. 

Jouluparaati teemapuistossa Australiassa. 

Joulukoristelu

Aussikoristelu on paljon blingimpää ja huumoriin perustuvaa kuin suomalainen. Mitään kotitekoisia seppeleitä, kauralyhteitä tai harrashenkisiä kuvituksia ja koristuksia ei näy missään. Muovi, välke ja hile ovat täällä voimissaan. Luonnonmateriaaleja ei juurikaan koristelussa käytetä, arvatenkin siksi, että +30-40-asteen helteissä ne kuivuisivat ja karisisivat ennätysajassa. En ole vielä tähän mennessä nähnyt yhtään aitoa joulukuusta kellään, en edes tiedä, mistä niitä saisi. Nyt kun asiakseni googlasin, muutama joulukuusifarmi Perthistäkin löytyy, josta kuusen voisi ostaa noin $100:lla eli hintaan 70 euroa. Kuvista päätellen kuuset ovat melko pieniä, 1-1.5m ja sypressimäisiä enemmän kuin Suomen luonnonkuusia.

Täällä on viime vuosina yleistynyt julkisten rakennusten valokoristelu jouluksi, kuva Sydneystä. 

Joululaulut

Jos täällä yrittäisi soittaa Sylvian Joululaulun tai Varpunen Jouluaamuna aussiyleisölle niin varmaan saisi outoja katseita osakseen. Aussijoulu on iloinen lastenjuhla, johon kuuluu kaikenlainen rallattelu hartaan, melankolisen tunnelman sijaan. Joululaulut ovat pääsääntöisesti kategoriaa Christmas jingle eli juurikin rallatus tai kilkatus. Christmas carols eli perinteiset joululaulut tai kauneimmat joululaulut on täälläkin yleisötapahtuma, tosin erittäin harvoin kirkossa, paljon useammin puistossa paikallisen kuoron tai orkesterin johtamana. Moni aussilaulu on suomalaiselle tuttu, koska niin moni suomalainen joululaulu on englannista käännetty, joko amerikkalaista tai brittiperua. Petteri Punakuono, Kulkuset, Valkea joulu ja Joulupukki matkaan jo käy tunnetaan varmaan ympäri maailman.

Suosittu joulutapahtuma, Carols by Candlelight eli Kauneimmat Joululaulut Kynttilänvalossa. Iso yhteislaulutilaisuus puistossa.

Jouluruuat

Suomessa on mielestäni peräti uniikki jouluruokakulttuuri sikäli, että niin moni niin tunnollisesti noudattaa samaa kaavaa ja "aitoon joulupöytään" kuuluvat tietyt ruuat vakiona. Vaikka Suomen sisällä ja perhekohtaisesti eroja varmasti on, tuskin on sellaista suomalaista, joka ei nimeäisi kinkkua, joululaatikoita, rosollia ja riisipuuroa jouluruuiksi. Onko pöydässä myös graavilohta, lipeäkalaa, suolasilliä, karjalanpaistia, perunamuussia/keitettyjä perunoita, vihersalaattia jne on varmaan sitten henkilökohtaisempi valinta (omassa lapsuudenperheessäni ei ollut koskaan lipeäkalaa mutta kylläkin karjalanpaistia) - joulumakujen perusrunko kuitenkin noudattaa vakiokaavaa. Jos jouluruokia tuunataan, sekin tehdään perinnehengessä eli vaikkapa piparinmakuinen juustokakku tai peruslaatikoiden kylkeen bataatti- tai punajuurilaatikkoa.

Australiassa jouluruuat ovat kunkin perheen oma päätös ja yksi voi tilata catering-kokoisen annoksen sushia, toinen grillata katkarapuja, kolmas syödä mereneläväsetin mukaanlukien jouluherkku-hummeria (crayfish), neljäs popsii pizzaa. Kalkkunaa ei täällä mielestäni syödä mitenkään aktiivisesti, ennemmin pöydässä on kanaa. Joulu on Australiassa keskikesän juhla ja painottuu mielestäni meren antimiin, paistiruokiin ja salaatteihin. Jälkkäripöydän kruunaa Pavlova, mangoilla, marjoilla ja kermavaahdolla koristeltu marenkikakku.

Tällaista evästä tulee vastaan , kun googlaa Australian Christmas Dinner. Löytyy ostereita, katkarapuja, hummeria, paisteja, salaatteja, kuohuviiniä...

Jouluvaatteet

Omassa perheessäni oli tapana, että jouluaaton saunan jälkeen pukeudutaan hieman parempiin vaatteisiin - jos ei nyt ihan juhlatamineisiin, niin ainakin ns. sunnuntaiparhaisiin. Täällä vaatetus voi olla mitä vain bikineistä hassuun jouluvillapaitaan, tai juhla-asusta shortseihin ja lipokkaisiin. En ole koskaan viettänyt joulua eli joulupäivää aussiseurassa, mutta ilmeisesti juhla alkaa pyjamat päällä, koska lahjat avataan heti aamusta. Jonkinlaiseksi pikkutrendiksi on täällä muodostunut joulu-uima-asut, rashiet, pitkähihaiset polyesteripaidat, joita pidetään päällä uidessa ettei iho pala. Näissä siis käydään joulunseutuun uinneilla, kun kuuma päivä vaatii vilvoittelua altaassa tai biitsillä.

Näitä rantavaatteita myydään nimellä Ugly Christmas Rashies eli Rumat Joulurantapaidat.

Arvot ja uskomukset

Aika samalla lailla kuin Suomessakin, Australiassa joulupukki, tontut, enkelit ja joulun kristillinen viesti elävät rinta rinnan. Kristillisyys ei julkisesti tai näkyvästi korostu, mutta monilla on tapana käydä joulukirkossa. Tietenkin maassa, jossa yli kolmasosa on ensimmäisen polven maahanmuuttajia ja kaksi kolmesta toisen polven, joka suvulla, perheellä ja yksilöllä on omat uskomuksensa, tapansa ja perinteensä; eivätkä läheskään kaikki vietä joulua. Joulu ei mielestäni ole kuitenkaan problemaattinen juhla Australiassa - tosin aika ajoin näkyy poliitikkoja tai mediakommentaattoreita, jotka yrittävät väkisin vääntää vastakkainasettelua väittämällä, että joulua ei enää saisi sanoa jouluksi, jottemme loukkaa muslimeita tai milloin ketäkin. Todellisuudessa en ole nähnyt yhtään vaatimusta missään, että joulu pitäisi jotenkin hiuduttaa taka-alalle. Töissä jotkut poliittisesti korrektit toivottavat Happy Holidays eli hyvää loma-aikaa tai juhlakautta, mutta Merry Christmasia eli iloista joulua näkyy vähintään yhtä paljon eikä kukaan kurtistele kulmiaan kummallekaan.

Aussikäsitys joulunvietosta ja joulupukista.