Suomen ja Baltian maiden välille avautui "matkustuskupla" kesäkuussa ja sitä hyödyntäen lähdimme testaamaan Tallink Siljan uuden Riian-reitin. Emme ole kumpikaan käyneet Riiassa ennen, vaikka olenkin joskus parikymppisenä minibusseillut Baltian maiden läpi arkkitehtuurin opintomatkalla. Riiasta matkan oli tarkoitus jatkua Portugaliin ja liputkin meillä oli jo ostettuna - aivan viime tipalle ostoa venyttäen -, mutta Portugalin peruimme koronatartuntojen kasvun myötä.
Päädyimme ostamaan lennot melkeinpä ainoaan Euroopassa turvallisesti auki olevaan lomakohteeseen, Kreikkaan. Naputan tätä ateenalaisen hotellin ala-aulasta, kaaottisen liikenteen pauhatessa ulko-ovien takana, painostavassa helteessä.
Riian-risteily oli mielestäni niin järkevästi hoidettu kuin tuollaisen joukkotapahtuman nyt voi hoitaa, eli kaikkialla kehotettiin pitämään turvavälejä, ruokailuihin ohjattiin omiin pöytiin, pöytien välille oli lisätty etäisyyttä ja kaikkialla oli käsidesipulloja. Kuitenkin reittimatkamme jälkeen luin lehdistä, että risteilylaivoilla (ei omallamme) on todettu tautitapauksia.
Niin, eli onko nyt järkevää matkustaa? Riippuu mielestäni siitä, miten ja minne matkustaa. EU-maat virallisesti suhtautuvat EU-alueeseen yhtenä kokonaisuutena eli jos tulet maasta, jonka tartuntojen lukumäärä on alle tietyn ja haluat maahan, jolla on sama tautiprofiili, senkun vaan viranomaisten puolesta. Teoriassahan tartuntavaara on silloin sama kuin kotonakin. Riski kasvaa siinä, että matkaillessa viettää enemmän aikaa julkisissa tiloissa ja ylipäätään kohtaa enemmän ihmisiä. Täällä Kreikassa tilanne vaikuttaa olevan hyvin hallussa, sillä täällä on maskipakko joukkoliikenteessä ja museoissa/käyntikohteissa, ja monet käyttävät maskia kaikkialla ulkona liikkuessaan.
Turvaväleihin suhtaudutaan tosissaan ja esimerkiksi museoissa on joka näyttelyhuoneessa joku, joka vahtii sääntöjen noudattamista. Museoissa ja esim. Akropoliin kukkulalla on kiertosuunta, josta ei saa poiketa. Näin pyritään estämään yleinen sompailu ja joukkojen muodostuminen, kun kaikki kulkevat tasaisin välein eteenpäin. Ravintoloissakin yleisesti on pöytäväliä harvennettu ja osa pöytäpaikoista ja esimerkiksi puistonpenkeistä on rajattu pois kokonaan. Asenne näyttää olevan, että ulkona voi olla rennommin, sisätiloissa noudatetaan kiltisti rajoituksia.
Muttamutta. Viralliset ohjeet tai luvat eivät aina ole yhtä kuin eettisesti tai terveydellisesti paras ratkaisu. Muutenhan meillä ei olisi USAn, Brasilian, Iso-Britannian tai Ruotsin tapaisia käsiinräjähtäneitä tilanteita. Eli onko eettisesti oikein matkustaa, jos siinä ottaa tartunta- ja tartutusriskin?
Tämä on vaikea kysymys mielestäni. Äkkiseltään voisi ajatella, että ei tietenkään tule liikkua mihinkään, ehkä enintään kotimaanmatkailla. Toisaalta, en osaa sanoa, onko sillä tilastollisesti suurta riskieroa, matkaileeko Helsingistä Inariin vai Kuopiosta Ateenaan. Kummassakin on omat kommervenkkinsä. Matkailupainotteisessa maassa kuten Kreikassa jopa neljännes bruttokansantuotteesta tulee turismista, joten onko oikein leikata tuo neljännes pois? Kuten sanottua, täällä suhtaudutaan torjuntaan hyvin vakavasti maskeista käsidesiin ja sääntöjen vahtimiseen, kun taas Lapin-lomallamme saimme olla aika vapaasti kaikkialla, maskeja ei näkynyt missään.
Tässä en tarkoita, että hälläväliä varovaisuudesta. Vaan ennemminkin sitä, että jos ja kun kaikki muistavat pitää kiinni hygieniasäännöistä, riski alenee, matkaillessa ja muulloinkin. Omalta reissultamme emme ole palaamassa enää Suomeen, vaan muutamme seuraavaksi asumaan anoppilaan Ranskaan ainakin joksikin aikaa. Siellä voimme ja aiomme myös "karanteerata" itsemme vaikkei Ranska tulokaranteenia vaadikaan.
Jos on mahdollista kallistua sille kannalle, että on sekä järkevää että eettisesti oikein tai ainakin nippanappa sallittavaa matkustaa, onko se juuri nyt mukavaa? Tässä taas aivan eri luokan kysymys!
Laivamatka Riikaan oli itse asiassa rattoisa. Ainoa epämukava hetki oli tungos lähtöportilla, kun laivaan noustiin. Laivalla kuitenkin oli väljää ja esimerkiksi buffet-aamiainen oli järjestetty niin, että ovella oli pöytiinohjaus ja eri seurueita ei sekoitettu samaan pöytään ilman turvaväliä. Laivalla oli myös kaikkialla käsidesiä ja kuulutuksia ja infolappuja käsienpesusta ja hygieniasta.
Sen sijaan lento Riiasta Ateenaan oli lähinnä tukala. Kasvomaski on laitettava päälle heti terminaalin ovella ja vaikka ymmärrän sen tarpeellisuuden, ei naamasaunan kanssa matkustus ole hupia, etenkään taaperon kanssa, joka ei käsitä moista pelleilyä ja haluaa repiä naamiaisasut pois vanhemmilta. Lento kesti 3h 10min eli maski oli oltava päässä viitisen tuntia, lentokenttä mukaan lukien. Heti Riian päässä tutustuin myös ilmiöön "miten käytetään maskia väärin" eli hyvin moni vetää sen alas kasvoilta puhuessaan. Toisinsanoen minimoi/eliminoi sen syyn, miksi maskia edes käytetään - omasta suusta tulevien pisaroiden estoon.
Täällä Ateenassa maski on oltava kaikkialla mukana ja meillä on kummallakin kertakäyttömaskien lisäksi kaksi kankaista uudelleenkäytettävää maskia. Kun toinen on pesussa, toinen on käytössä. Kadulla maskia ei ole pakko pitää, monissa sisätiloissa kyllä. Esimerkiksi pesulaan ei ollut menemistä ilman maskia, ruokakaupassa maskia ei moni pidä, ei aina edes kassa. Toisaalta emme olisi päässeet lentokentältä majoitukseen ilman maskia, koska se tarvitaan kaikkiin julkisiin kulkupeleihin taksista metroon. Ja ihan jokainen myös pakkoa noudattaa, koska noudattamatta jättämisestä seuraa sosiaalisen paheksunnan lisäksi sakot.
Yksi varotoimemme on välttää julkista liikennettä eli kävelemme paljon ja pidemmät matkat olemme taittaneet vuokra-autolla. Toki lentoja ja laivoja/autolauttoja ei voi kokonaan välttää, jos Kreikassa ja Kreikasta meinaa liikkua.
Pelottaako meitä reissata taaperon kanssa? Vuosikkailla kun on tapana hääriä siellä ja täällä, kosketella kaikkia pintoja ja tunkea sormia suuhun aivan väärillä hetkillä. Rehellinen vastaus on, kyllä ja ei. Toisaalta joudumme vahtimaan lasta vielä entistäkin tarkemmin ja putsaamaan käsiä tiiviimpään tahtiin kuin kotioloissa. Toisaalta totuimme systeemiin jo Italiassa, eli käsidesiä ja desinfiointipyyhkeitä on koko ajan mukana ja käsiä pestään vähän väliä. Lisäksi koronan ei ole osoitettu tarttuvan pinnoilta, tai ainakin tarttuvuus pintojen kautta on hyvin vähäistä. Tähän saakka käytännössä kaikki tartunnat ovat olleet suorasta kontaktista sairastuneen kanssa, ainakin media- ja tutkimustietojen mukaan.
En suoraan sanoen osaa sanoa, onko toimintamme järjellistä paluuta uuteen normaaliin arkeen, vai uhkarohkeaa. Tartunnan kun voi nykyään saada mistä vain, perähikiän pikkupuodeista lähtien. Kannattaisiko kuitenkin bunkkeroitua jonnekin odottamaan rokotetta? Ehkä. Kukin tekee omat päätöksensä. Meidän päätöksemme juuri nyt on yrittää matkustaa turvallisiksi luokitelluissa maissa, varotoimien, turvavälien ja käsidesi-desilitrojen kera. Kotiinpaluu Australiaan antaa odottaa itseään, koska paluukaranteenin lisäksi edessä on myös taistelu lennolle pääsystä. Länsi-Australia aikoo vähentää saapuvien matkustajien määrän vain muutamiin satoihin per viikko eli emme edes tiedä, mille lennolle ja milloin pääsemme. Liekö tässä vietetään ensi joulua Ranskassa, nähtäväksi jää. Irtiotostamme on tullut varsinainen "sokka-irti"-otto.
 |
| Delphi |
 |
| Mykonos |
 |
| Ateenan arkeologinen museo |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!