Mitä siitä kertoisin - Perthistä siis

Kolmen viikon takaiselta Melbournen reissulta vielä hajamietteitä. Olen kuullut moniaisia mielipiteitä täällä Perthissä, että Sydneyssä on äkäisempää tai tylympää kuin täällä, kun taas Melbournessa on ystävällisempää ja avoimempaa. Sydneystä en pysty vielä sanomaan mitään, mutta Melbournessa ihmisten avoimuus todellakin yllätti. Kaupunki on kaunis ja viihtyisä, ja ihan kuin sikäläisille olisi sydämenasia, että "hei ollaan kaikki kivoja toisillemme"'. Juttelin käytännössä kaikkien tapaamieni ihmisten kanssa ja esimerkiksi kampaaja, baarimikko, tarjoilija ja kahvilan kassa jututtivat kaikki minua ihan pidemmän kaavan mukaan. Kampaaja ei välttämättä ole yllätys, mutta muut olivat ainakin vähän. Ei Perthissäkään ihan tuppisuita olla, mutta erityisesti asiakaspalvelussa työskentelevien asenne tulee ihan bingosta. Vastassa voi olla tosi kiva ja ystävällinen tyyppi, tai sitten sitruunakilon niellyt kynsienviilaajateini.

Melbournelaisten aksentti on ainakin omaan korvaani lähempänä (hienosto)brittiaksenttia kuin perthiläisten, jotka puolestaan puhuvat maalaisemmalla tavalla - ainakin minusta. Tietenkin vieraan kielen murteita ja aksentteja ei tunnista ja osaa luokitella yhtä hyvin kuin oman äidinkielensä. Omalla Australia Suomenmaana-kartallani Sydney on Helsinki, Melbourne on Tampere (joka mielestäni on Suomen viihtyisin kaupunki) ja Perth on --- ei välttämättä Rovaniemi, jolla on rempseä maine, eikä oikein Oulukaan, joka on sentään tunnettu yliopisto- ja teknologiakeskus, mutta ehkäpä Kuopio? Kohtuullisen iso koko maan mittakaavassa, mutta etelästä päin katsoen täysin tuntematon ja ylenkatsottu. "Mitä Kuopiossa on - villahousuja torikojuissa", kuten Hesari niin nasevasti kiteytti taannoisen lääkevalvontaviraston alueellistamiskiistan yhteydessä (kyseinen virasto tyrkättiin siis Helsingistä Kuopioon väkisin). Mitä Perthissä on - eipä juuri mitään, ympärillä aavikkoa ja aavikoilla valtavia avokaivosmonttuja, näyttää olevan itärannikon aussien käsitys.

Mitä täällä Perthissä on? Ainakin paljon manikyyriputiikkeja ja hierontapaikkoja. Nyt en tarkoita mitään epäilyttäviä vyön alle keskittyviä hierontapaikkoja, vaan ihan tavallisia niskahartia-, selkä-, ja kokovartalohierontapuoteja. Kumpaakin bisnestä pyörittävät aasialaiset, vähäisen aasialaisuustuntemukseni perusteella kiinalaiset. Manikyyria en oikein tajua. Miksi maksaisin monta kymppiä siitä, että joku muu viilaa ja lakkaa kynteni, saanhan ne itsekin lakattua jos pakottava tarve on? Tarkoitus ei ole arvostella kaikkia manikyyria rakastavia lukijoita, mutta väistämätön ensimmäinen ajatus joka kerta manikyyriliikkeen ohittaessani on, että noilla naisilla on muuten ylimääräistä rahaa ja vähän ideoita, mihin sitä käyttää. Mutta kukin tyylillään. Ja eräälläkin kollegallani on käsittämättömän hienot tekokynnet, joiden koristekuviot vaihtuva t joka viikko. Miten näppistä käytetään parisenttisillä kynsillä, en tiedä, mutta varmaankin harjoittelu tekee mestarin siinäkin. Hieronnoissa sen sijaan käyn vakioasiakkaana. Paras tähän saakka löytämäni paikka on edullinen Chi keskustan Carillon Arcade'lla, vinkkivinkki perthiläiset. Kiinalaisten pyörittämät paikat toimivat periaatteella, että sisään marssitaan ilman ajavarausta ja asiakas ohjataan sille hierojalle, joka sattuu olemaan vapaana. Enemmistö hierojista on 20-30-vuotiaita tyttöjä (tiedä vaikka olisivat nelikymppisiäkin, aasialaiset eivät näytä ikääntyvän ollenkaan!), pienempiä kuin minä, eli täysin mitättömän kokoisia. Mutta mitkä näppivoimat. En voi ymmärtää. Treenaavat varmaan hevosenkenkiä puristelemalla.

Pian täällä on vaikka mitä, ainakin Perthin kaupungin edustajien mielestä. Joenrantaan kaavaillaan uututtaan kiiltävää hotelli-, toimisto-, ravintola- ja asuinkorttelikompleksia Elizabeth Quay'ta, ja toinen jättiprojekti aivan ydinkeskustassa on upottaa Perthin rautatieasema sinne johtavine raiteineen maan alle. Keskustaan tulee siis monen korttelin ja kilometrin verran uutta rakennusmaata, ja sitä myöten tietenkin uusia tornitaloja,  kauppoja ja ravintoloita. Työtä itsekin vapaaehtoisena valvon - meidän toimisto on nimittäin ihan työmaan reunalla ja neljännestä kerroksesta on toimistotyöntekijöiden hyvä kyttäillä (ja neuvoa, tietenkin), mitä raksalla tapahtuu kulloinkin. Hyvin näyttää projekti etenevän ja kaivurit ovat haukanneet jo pitkät pätkät raiteenmentäviä kuiluja, joista siis valmistuessaan tulee tunneleita junille. Täkäläisiä kavereitani kovasti puhuttavat pian avautuva Jamie Oliverin italialaisravintola, mutkattomasti nimetty Jamie's Italian. Tänään aukaisi ovensa uusi meksikolaispikaruokapaikka Guzman y Gomez, joka on ainakin Melbournesta tuttu, mutta Perthille uutuus. G y G veti tänään tuhansittain asiakkaita lupaamalla ilmaisen burriton per nenu avajaispäivän kunniaksi. Perthissä riittää siis kiinnostavaa seurattavaa tuleviksi kuukausiksi ja vuosiksikin!

Burritojono Guzman y Gomezin edustalla Northbridgessä iltakuudelta. Mittaa jonolla noin 250 metriä.  En jäänyt odottelemaan.