Fakta on, että WH-viisumi on ”jämäviisumi”, jolla on vaikea saada ”kunnon” töitä. Erityisesti vuosina 2011-12 tänne oli tulijoita ovista ja ikkunoista eurokriisinkin takia, ja tuntui, että joka paikka pursuaa irlantilaisia muurareita ja itäeurooppalaisia it-ammattilaisia työnhaussa. Nykyään tilanne on rauhoittunut, mutta siitä syystä, että kaivosalalla on meneillään taantumanpoikanen (tai hitaan kasvun aika, kuten talousasiantuntijat sanovat), ja töitä ei yhtäkkiä olekaan. Hostellit ovat kuulemma tyhjillään, mutta kilpailun vähyys ei välttämättä helpota täältä nyt töitä etsiviä. Paikkoja ei ole auki juurikaan, kun firmat panikoivat ja irtisanovat väkeä rautamalmin hinnanlaskun aiheuttaman taloushiljenemän takia.
Täällä odottelee monta hyväksikäyttäjää, jotka ovat valmiita repimään tuottoa wh:laisen selkänahasta. Koko WH-järjestelmä perustuu idealle, että matkailuintoiset nuoret saadaan täällä sellaisiin hommiin, joita täkäläiset eivät halua tehdä. Perähikiöille baarinpitäjiksi, siivoojiksi, hedelmänpoimijoiksi, keritsijöiksi ja niin edelleen. Jos hyvin käy, työnantaja on reilu normaali ihminen, joka maksaa palkat ja jopa eläkemaksut kuten pitääkin. Mutta vastassa voi olla myös ketku k_settaja. Täkäläiset ovat oppineet, että ns. kakkosvuoden WH on rahanarvoinen etu, josta moni on valmis maksamaan paljonkin.
WH-viisumia saa jatkettua yhden vuoden jälkeen vielä toisella vuodella, jos hakuhetkellä on alle 31-vuotias ja plakkarissa on 3kk verran töitä syrjäseudulla tietyissä hommissa. Lista kelpuutetuista töistä ja työehdoista (mm. minimiviikkotuntimäärä) löytyy Immin eli maahanmuuttoviraston sivuilta. WH-viisumi on ehdottomasti helpoin väylä tänne töihin, ja vuotta pidemmästä oleskeluoikeudesta tapellaan. Läheskään kaikki eivät tuota vaadittua työaikaa saa kasaan, koska sopivia työpaikkoja on rajoitetusti ja niistä on kova kilpailu. Niinpä moni farmari tarjoaakin mahdollisuutta tehdä puoli- tai kokonaan ilmaista työtä 3 kuukautta. Lottopotti työnantajalle, kitkutusta työntekijälle.
Vaihtoehto kaksi on ostaa joltakulta huijarilta väärennetty työtodistusnippu, että vaadittu hedelmänpoiminta Woop Woopissa (täkäläinen termi perähikiälle) on suoritettuna. Jos väärennöksistä jää kiinni, edessä voi olla pyyntö poistua maasta ja määräaikainen paluu/viisuminhakukielto. Mikään ei myöskään takaa, että jopa tonnin maksava työtodistusnippu menee täydestä kehenkään. Valitusoikeutta ei ole.
Tänne on myös putkahdellut epäilyttäviä rekryfirmoja, jotka myyvät toista unelmaa, työnantajasponsorointia. Työnantajasponssi on toinen suosittu ja toivottu viisumi, koska jos halukkaan työnantajan löytää, viisumi nimeltään 457 saattaa pullahtaa läpi jopa viikoissa, työnantaja maksaa sen, ja se takaa oikeuden pysyä Aussilassa jopa neljä vuotta. Tsizing!! Rehellinen 457 on monelle veikkausvoittoakin toivotumpi tulos, koska täällä saa kuitenkin asua ja tienata hyvän aikaa.
Ongelmiakin on, sillä jos 457:lainen saa potkut, on pian löydettävä uusi työnantaja samalta alalta, joka suostuu ottamaan viisumibyrokratian oman HR-osastonsa huoleksi. Aiemmin aikaraja tälle manööverille oli vain 28 päivää. Jos ei viisuminsiirto onnistu, se on voivoi ja ulos maasta. Tänä vuonna hallitus päätti pidentää viisuminsiirtosääntöä 90:een päivään, mikä on huomattavasti inhimillisempi aikataulu. Moni 457:lainen on täällä jonkinsortin komennuksella ja vieläpä perhe matkassa, joten muuton järjestäminen takaisin kotiin alle kuukaudessa ei ole heille arkirealismia.
Takaisin ketkuihin rekryfirmoihin. Osa firmoista kauppaa epäilyttävää pakettia, jossa luvataan etsiä hakijalle sponsori ja sitä myöten 457. ”Maksat vain kuusi tonnia nyt, niin etsimme sinulle työnantajan ja viisumin! Mitään palvelutakuuta ei ole! Rahoja ei palauteta!” Olenko ainut, jonka mielestä tämä haiskahtaa? En tunne ketään, joka olisi tätä lähestymistä kokeillut, ja toivon ettei kukaan joudu niin pakkorakoon että kokeilee.
Viimeinen helpohko keino jäädä maahan WH-vuoden jälkeen on opiskelijaviisumi. Tämä onkin mitä mainioin bisnes Australialle, sillä virallisenkin tiedon mukaan koulutus on Australian suurin myyntituote sitten kaivosteollisuuden, maatalouden ja muutamien muiden teollisuudenalojen. Australian opiskelijoista joka kolmas on ulkomaalainen. TAFE- eli ammatti- ja ammattikorkeakouluristeytyksessä opiskelu maksaa alasta riippuen noin $10 000 per vuosi, kun taas yliopistossa opiskelu maksaa mitä tahansa väliltä $15 000 – $30 000/vuosi. Tämä vaihtoehto ei siis ole köyhille eikä kipeille. TAFE tarjoaa tähän ratkaisun, edullisemman tutkinnon:
Enemmistö täällä suoritetuista tutkinnoista on erilaisia diplomeja ja sertifikaatteja, eli parin kuukauden – yhden vuoden mittaisia lyhytkursseja. Tällainen saattaa irrota jo WH-vuoden säästöillä, eli muutamalla tonnilla. Opiskelijaviisumin kulut päälle. Opintoviisumilla saa virallisesti tehdä töitä 20h/viikko lukukauden aikana ja lomien aikana rajattomasti. Työnteko-oikeus on sama opiskelijan avo- tai aviopuolisolla, jos tällainen on mukana ja viisumiin sisällytetty.
Moni painaa pimeitä hommia päälle, koska ei täällä erkkikään tienaa lukukausimaksuihin vaadittuja kymppitonneja osa-aikatyöllä. Netti-ilmoittelupalsta Gumtree pursuilee enemmän tai vähemmän epäilyttäviä ja/tai epätoivoisia ilmoituksia, joissa yksi haluaa palkata alle kaikkien markkinahintojen ja toinen etsii töitä, mitä tahansa töitä, millä tahansa hinnalla.
Kaikesta sanomastani huolimatta en väitä tai ole sitä mieltä, että aussit ovat kieroja ja lurjuksia. Suurin osa on kivoja, reiluja ja rehellisiä, kuten suomalaisetkin. Mutta väärin- ja hyväksikäyttäjiä löytyy aina sieltä, missä on vaikeassa tilanteessa olevia. Ikävä kyllä. WH ei sekään ole mikään menolippu helkuttiin vaan voi varoituksistani huolimatta olla portti uuteen elämään:
Itse tulin tänne WH:lla, löysin toimistotöitä, etenkin ja ylenin, päädyin 457:lle, väänsin ja punnersin PR-viisumin eli pysyvän oleskeluluvan kirjaimellisesti porsaanreiästä ja tännehän asetuin. Porsaanreiällä tarkoitan, että onnistuin löytämään jotakuinkin yhden hengen mentävän aukon osavaltiosponssiviisumeiden puolelta ja olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, sain tuikattua paperit sisään sellaisessa raossa, että viisumi heltisi. Rohkeasti ja sitkeästi matkaan vaan sieltä Suomesta. Tiedä mitä kaikkia seikkailuja siitä seuraa!
Voi, ihana kun jaksat kirjoittaa tätä blogia. Se ylläpitää mun omaa unelmaani muuttaa ulkomaille - Australia on niistä yksi vaihtoehto. Oikeastaan sen takia aloinkin tätä blogia seuraamaan, että saisin tietoa siellä asumisesta, että päätös yrittää sinne tulevaisuudessa, vahvistuisi. Osaisitko kertoa jotakin tarjoilijoiden/baarityöntekijöiden/kahvilatyöntekijöiden mahdollisuuksista siellä? Opiskelen itse tällä hetkellä tarjoilijaksi, joten haaveena on valmistumisen ja pitkän rahan säästöprosessin jälkeen katsella, jos sinne pääsisi. Kiitos paljon hienosta blogista! :) Tästä saa paljon irti ja kirjoitat sujuvaa, mielenkiintoista tekstiä minkä lukee aina mielellään loppuun asti! :)
VastaaPoistaEn ole Anu, mutta minä voin kertoa vähän kokemuksiani baarityöstä.. Itärannikolla tarjoilijoiden ja baarityöntekijöiden paikkoja on tarjolla suhteellisen paljon, sitä enemmän mitä suurempiin kaupunkeihin haluaa, mutta kokemuksella ei välttämättä ole niin väliä pienemmissä kylissä. Sulla pitää olla RSA (anniskelupassi) ja RCG (liittyy vastuulliseen uhkapelaamiseen, tarvitaan yleisimmin kaikilla clubeilla, hotelleissa (monesti baarit myös nimellä hotelli) yms. joissa sattuu olemaan peliautomaatteja. RSA ja RCG maksaa 200-300 dollaria ja ovat voimassa viitisen vuotta, ne pitää suorittaa joka territoriossa ja osavaltiossa erikseen. Töitä pitää lähteä hakemaan cv nippu kourassa, ovelta ovelle periaatteella kaikki juottolat/syöttölät läpi käyden. Kannattaa mennä myös paikkoihin missä ei halua työskennellä, sillä voi olla että pomo tuntee/omistaa toisen paikan ja etsii juuri sinne henkilöstöä (näin minä sain tämän hetkisen työni). Työtä kannattaa varautua etsimään kuukausia, etenkin jos sattuu aloittamaan etsinnät talvella. Olen huomannut, että täkäläisten luotto sinun kykyihisi on parempi jos sinä työskentelet tällä hetkellä tai olet työskennellyt Australialaiselle työnantajalle.
VastaaPoistaLuin jostain että CV:n pitäisi olla sitä ja tätä täällä, eikä etenkään sisältää kuvia. Minä olen ihan rohkeasti käyttänyt värejä ja vaikka mitä kuvioita ja mielikuvitusta CV:ssä ja siinä oli hetken vielä oma kuvakin ja sain kaikilta paljon kiitosta.
Ennen kaikkea kannattaa muistaa että täällä yleensä kaikki on tosi mukavia ja kannustavia ja sinulle opetetaan kädestä pitäen kaikki. Vaikka olisit ammattilainen saat koulutuksen talon tavoille alusta asti ja ei tarvitse pelätä että kukaan kuvittelee sinun osaavan kaiken heti.
-Itärannikko
Kannattaa tulla tuolla WH-viisumilla kokeilemaan siipiä ennen pysyvämmän muuttohaaveen toteutusta. En ole itse ollut mainitsemillasi aloilla, mutta tiedän, että täällä työntekijöiden "turnaround" eli miten kauan työpaikassa ollaan ja miten äkkiä sieltä lähdetään, on noilla aloilla korkea. Hommat aloitetaan tällä viikolla ja lopetetaan ensi viikolla, jos löytyy jotain parempaa. Sitoutuneet työntekijät ovat tietysti suosituimpia.
VastaaPoistaEtenkin WH:laisilla ei keikkahommissa ole mitään irtisanomisaikoja, eli jos haluaa lähteä tai pomo haluaa sinun lähtevän, se voi tapahtua samana päivänä. Hyvä ja huono juttu, näkökulmasta riippuen.
Kun itse tänne muutin v. 2011, tuntui, että joka toisen kahvilan/baarin/mäkkärin/subwayn ovessa oli lappu, jossa etsittiin työntekijöitä. Töitä löytyy näistä paikoista ihan vain sisään kävelemällä, kysymällä ja jättämällä ansioluettelon. Hienompiin ravintoloihin voi päästä rekryfirman (vuokratyövälitysfirman) kautta.
Nykyään ilmoittelu on hiljentynyt, mutta edelleen paikkoja mainostetaan tällä "lappu ovensuussa"-metodilla. Samaten paikkoja löytyy nettipalsta Gumtreestä ja ihan sanomalehtien ilmoituspalstoilta.
Kun töitä etsii, soitto ja/tai käynti on sata kertaa varmempi tekniikka kuin sähköposti. Eikä kannata hermostua, jos ei heti heru mitään. Täkäläiset eivät lupaa töitä näkemättä/jututtamatta hakijaa, eli jos haet Suomesta käsin, 99% varmuudella et saa hommia. Ruohonjuuri- ja jalkatyötä tämä työnhaku täällä. Tsemppiä opintoihin ja Aussilan-unelman toteutukseen!
kuulin huhua että tokaan wh viisumiin olisi tulossa uusi sääntö että joko voi tehdä 3kk farmityöt tai maksaa sen itselleen muutamalla tonnilla... :)
VastaaPoistaKiva lukea näitä itselle ajankohtaisia asioita. Juuri keskiviikkona illalla laitoin mieheni kanssa turistiviisumin, evisitor, hakemaan ja 5 minuutissa oli sähköpostissa visa grant notification :) joulukuun loma lähestyy ja Perth mielessä :) Pääsee viettämään aussi-joulua :)
VastaaPoistaTanja
Anu ja muut viisumiasiantuntijat! Olen tulossa Perthiin marraskuussa ja Ausseihin kahdeksi kuukaudeksi, ei siis pysyvästi. Minulla on oma toiminimi, jonka kautta teen toimittajan töitä. En tule sinne varsinaisesti töiden vuoksi, mutta haluaisin kuitenkin lomailun ohessa tarjota suomalaisille lehdille jotain mielenkiintoista, mitä paikan päällä kohtaan. Katselin immi-sivuja suurennuslasin kanssa, mutta en löytänyt itselleni mitään järkevämpää kuin tämä eVisitor.
VastaaPoistaKysymys onkin lähinnä se, mitä on "work" ja mitä "business". Itse tulkitsisin niin, että olen "business", koska en tule olemaan australialaisen työnantajan palveluksessa enkä tarjoa palveluksiani australialaisille.
Tuleeko minut joku karkottamaan, jos haastattelen lehtiön kanssa ja otan kuvia? EVisitorissa sallitaan "exploratory business visit", mitä se sitten tarkoittaakaan...
Kohta pitäisi se viisumikin hankkia.
Hei toimittaja,
VastaaPoistaMinä ottaisin pokalla yksityishenkilön turistiviisumin, koska et ole tulossa Australian työmarkkinoille eikä Ausseja kiinnosta, onko sinulla suomalainen toiminimi.
Jos haluat Australian-visiitillä/lomalla tehdä töitä Suomeen, ei sitä mielestäni Aussilan viranomaisilla ole oikeutta saati kiinnostusta estää. Vähän sama asia, kuin tekisit lomalla töitä hotellin uima-altaalla läppärin kanssa. Ei siihenkään erillistä viisumia tarvita :)
Eri asia olisi, jos aikoisit tarjota juttuja Aussilan lehtiin. Silloin varmaan täkäläinen ABN-numero olisi tarpeen. Evisitor "exploratory business visit" tarkoittaa, että tulet tänne kartoittamaan markkinoita yrityksellesi (esim. aiot alkaa tuoda jotain maahan ja etsit kontakteja).
Mutta Aussilan näkökulmasta oma suunnitelmasi vastaa lomaa, ei työtä, koska et saa palkkaa/palkkioita Australiasta etkä ole velvollinen maksamaan Aussilaan veroja. Todellakaan ei tule kukaan karkottamaan kuvien ottamisesta, todennäköisesti kertovat vaan kahta isommalla innolla, miten hieno maa Australia on, jos joltakulta kyselet ;)
Toimittaja vastaa:
VastaaPoistaKiitos Anu, näin olen vähän itsekin noita pykäliä tulkinnut.Tosin on vielä yksi epävarmuustekijä matkassa. Oon menossa yhteen tapahtumaan, josta Suomessa ollaan kiinnostuneita, mutta akkreditoinnin kanssa vois tulla vaikeuksia turistiviisumilla.Tai sitten ostan vain liput entiseen tapaan ja teen hommia silti. Yritän selvitellä vielä.
Kenties voitaisiin nähdäkin sitten Perthissä, ideoita ja uusia kontakteja aina kaivataan:) :)
Hmm, jos meet tapahtumaan toimittajan roolissa, niin luulis että on olemassa jokin kansainvälisille journalisteille oleva viisumi...? ehkä sittenkin se e-business? Kannattaa muistaa kylläkin, että jos haastattelet tapahtumajärjestäjiä ja kerrot jutun tulevan suomalaiseen lehteen, kukaan ei TAATUSTI älyä alkaa tivata sulta viisumia ennen vastaamista.
VastaaPoistaNormaali-ihmiset eivät ole viisumeiden kans tekemisissä ollenkaan ja maahanmuuttoviranomaiset eivät partioi kaduilla :) Ja olen edelleen sitä mieltä, että jos et saa palkkaa/palkkiota Australiasta, et ole Australian työmarkkinoilla, eli silloin olet täällä lomailijan ominaisuudessa.
Niin ja tavataan vaan mielellään! Fb:stä löydät :)
VastaaPoista