1. Pääsiäisriehat. Lähes joka kaupunki, kaupunginosa, kylä tai ostari järjestää erilaisia pääsiäistapahtumia koko perheelle: tavallisin on pääsiäismunanmetsästys eli suklaamunien etsintä esim. puiston kätköistä. Ostoskeskuksissa on tarjolla vähintään kasvomaalausta ja usein jonkinlaista pääsiäispuuhastelua, kuten askartelua, keiju- tai pupuasuisten ohjaajien kanssa.
Koska pääsiäinen on täällä syksyn, ei kevään juhla, se yhdistyy myös sadonkorjuujuhliin. Lähikunnissa on parhaillaan mm. omenafestivaali ja kurpitsafestivaali, joissa isoimman hedelmän kasvattanut voittaa palkinnon. Syksyisyys ei kuitenkaan koristelussa näy, eli samat tiput, munat ja puput täälläkin merkkaavat pääsiäistä halloweenmaisen syksynlehti-värikirjon sijasta.
2. Hot cross buns eli ristipullat. Aussien pääsiäisherkku samassa mielessä kuin mämmi suomalaisille. Kyseessä on rusinapullan ja pehmeän vehnäsämpylän välimuoto, jonka päälle on tehty sokerivedellä risti. Pulla kuuluu halkaista ja lämmittää - mikro, uuni tai grilli käyvät kaikki yhtä hyvin - ja puolikkaat voidellaan voilla tai vaikkapa suklaalevitteellä. Maultaan ihan okei, mutta en ymmärrä intoilua. Toisaalta, en ymmärrä myöskään mämmistä intoilua, vaikka sitä jonkun lusikallisen syönkin Suomessa oikeaan aikaan ollessani. Makunsa kullakin!
3. Telttailu ja leireily. Siinä missä suomalaiset suuntaavat lomamökilleen tai laskettelemaan pääsiäisenä, wessit (länsiaussit) suuntaavat leirintäalueille ja/tai vaeltamaan "in the bush" eli puskaan, luontoon. Yleensäkin telttailu on todella suosittu harrastus Perthin seudulla ja kaupunkilaiset rynnistävät innolla ympäröiville merenrannoille ja metsiköihin, kun on yhtään aikaa, eli vaikkapa pitkä viikonloppu edessä.
Leirintäalueilla kalastetaan, uidaan, grillataan, ollaan vaan luonnossa ja perheen kanssa, ja hengaillaan muiden telttailijoiden seurassa. Sosiaalisuudessaan leirintäalue-elämä on aivan toista kuin suomalaisten mökkeily, jossa ideana on olla yksin omassa rauhassa oman järven rannalla tai erämaan kätköissä.
4. Suklaamunakisat. Tavallinen viihdemuoto niin töissä kuin kahviloissakin. Tiskillä on iso lasikulho tai tölkki täynnä erikokoisia suklaamunia, ja pientä maksua vastaan (esim. $1) saa arvata, montako munaa pöntössä on. Oikein - tai lähimmäs - arvannut voittaa koko kulhollisen itselleen.
5. Kirkko. Tätä ei voi väittää miksikään yleisaussilaiseksi tavaksi, koska maassa on niin monia eri kansallisuuksia, etnisyyksiä ja uskontokuntia. Mutta, täkäläisistä kavereistani moni käy kirkossa pääsiäisenä ja jouluna, aika samalla kaavalla kuin ns. perusluterilaiset.
City of Perthin eli meidän kaupunginosan alueella suurimmat uskontokunnat ovat katolilaiset, anglikaanit ja buddhalaiset, joita seuraavat muslimit, hindut ja erilaiset kristinuskon muodot (presbyteerit, baptistit jne.). Luterilaisia ei erillisenä ryhmänä tilastosta edes löydy, mutta saattavat kuulua "muut kristityt" kategoriaan väestönlaskennassa. Suurin maailmankatsomusryhmä ovat kuitenkin uskontokuntiin kuulumattomat, joita on yli puolet porukasta.
Täällä ei tunneta virpomista, mikä käsittääkseni on suomalaisen lisäksi ortodoksivenäläinen sekä skandinaavinen tapa. Täällä ei juuri kasva pajunkissoja, ja jos kasvaa, ne yritetään hävittää pikavauhtia haitallisena vieraslajina, joka valtaa alaa kotoperäisiltä kasveilta. Rairuohoa olen nähnyt kasvatettavan vain Suomi-koulussa ja suomalaisten keskuudessa.
Hauskana anekdoottina, E ei käsittänyt ollenkaan Facebookissa jakamaani pääsiäistervehdystä, jossa pajunoksaan on photoshopattu oikeita kissoja pajunkissojen tilalle - nähtävästi pajunkissat eivät ole Ranskassa mikään pääsiäisjuttu eivätkä pajunkissat edes ole kissoja nimeltään.
Alla kuvia pääsiäisenvietosta: lähdimme mekin kunnon aussien tapaan "puskaan" eli luontoon, ja kävimme kurpitsafestivaaleilla Dwellingupin pikkukylässä tunnin ajomatkan päässä Perthistä.
 |
| Eukalyptuksen kukkakotia rantakivikossa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!