7.5.2012

Vedestä ja sähköstä

Elo täällä Aussilassa on sujunut pääsääntöisesti hyvin, on viihdytty ja jopa kotiuduttukin. Mutta. Välillä iskee naamalle raapivia kulttuurishokkirisuja ja tänään sain hyvän tovin mäiskiä henkisellä viidakkoveitsellä takapajuisuuden pusikoiden läpi. Takapajuisuuden ilmenemismuoto: möllötetään tumput suorina valittamassa sen sijaan, että edes yritettäisiin ratkoa ongelmaa uuden näkökulman tai toimintamallin avulla, saati sisulla läpi harmaan kiven - asenteella, kuten suomalaiselle nyt ensimmäisenä mieleen tulisi. Kiihkeästi urputtamalla ja pakkomielteisesti vanhaan takertumallahan kaikki ongelmat ratkeaa, ainakin täkäläisten mielestä.

Olen viime päivät töissä käynyt läpi WA:n vedenkulutusdataa ja shokkihan siitä seuraa. Australia on vesipulasta kärsivä manner ja WA on kuivimpia seutuja näillä tanhuvilla. Säästetäänkö täällä vettä, tai onko vesi hinnoiteltu niin, että ei tule huvikseen yökausia kasteltua takapihan omatekoista jalkapallokenttää? No ei. En tarkalleen tiedä mitä vesi maksaa, ja se johtuu siitä, ettei kukaan muukaan näytä tarkalleen tietävän. Kuutiohinta on jotain niin naurettavan pientä verrattuna vaikkapa Suomen vedenhintoihin - jotka nekään eivät taivaita hivo - että vesilaskuja ei yleensä edes viitsitä erotella vuokrassa. Vesimaksu sisältyy yleisesti vuokraan ja on arvatenkin muutaman dollarin kuussa (omakotitaloissa varmasti enemmän), jos sitäkään. Sähkö pikkuasunnossamme maksaa ilmastointitarpeesta riippuen $30-50/kk eli kustannuserä on samaa luokkaa kuin Suomen-kaksiossakin, siellä tosin sauna vastasi ilmastointilaitteen sähkönkulutuksen määrää.

Ja villejä arvauksia, paljonko on keskiverto vedenkulutus WA:ssa? Vaihtelee seuduittain, sillä kuuma pohjoinen johtaa tilastoissa viileämpää etelää. Tilastotuhlaaja Port Hedlandissa vettä hulahtaa kotitaloutta kohti 600 m3 vuodessa, ja pienimpikulutuksinen Denmarkin kunta jää noin 150 kuutioon/kotitalous per vuosi. Suomesta en löytänyt kattavia tilastoja, mutta vesipihiyden asteesta riippuen suomalaisomakotitalossa käytetään googlettamisen perusteella 90-150 kuutiota/v. WA:n tilastoissa on mukana myös teollisuuden ja maatalouden käyttämä vesi, joka ei tuossa suomalaisomakotitalon esimerkissä näy. Mutta aika raa'alta tuntuu, että tässä kuivuuden koettelemassa kolkassa vettä onnistuu lotraantumaan jopa 2-, 3-, tai nelinkertaisesti enemmän kuin puhtaan pohjaveden luvatussa maassa! Ja mitä tekevät täkäläiset? Valittavat lehtien ja netin palstoilla loputtomiin siitä skenaariosta, että veden hinta noussee tulevaisuudessa. "Yhyy, millä minä sitten autoni pesen perjantaisin? Millä kastelen hehtaaripihani nurtsin?" Tuhannen taalan vinkki. Älä pese sitä kärryäsi joka viikonloppu tai vie edes pesulaan. Koskaan kuullut täkäläisistä kasvilajeista, jotka selviävät erittäin vähällä kastelulla? Piha uusiksi paikallisia koristekasveja suosien!

Toinen kuuma peruna WA:ssa nyt on sähkön hinta (ja varmaan koko Australiassa, kun hallitus runnoi läpi hiilidioksidiveron, joka osaltaan nostaa sähkön hintaa). Hinnan nousupaine on WA:ssa tällä hetkellä 8 % CO2-veron takia ja jotain väliltä 8-15 % hintasäännöstelyn takia. Pähkinänkuoressa. WA:ssa on tällä hetkellä olemassa vain osavaltiollinen sähkönjakelija ja sähkönmyyjäyhtiö, ja hinnat määrää WA:n energiaministeriö. Jotta sähkömarkkinat joskus voitaisiin avata kilpailulle, hintojen tulisi olla sillä tasolla, että yksityinen yhtiö pystyy lähtemään peliin mukaan eli saa jopa jonkun rippusen voittoakin - valtionyhtiö kun voi vääntää plusmiinusnolla-tuloksella tai jopa tappiolla.* Väijyvä nousupaine on saanut lehtien palstat ja kolumnit pullistelemaan valitusvirttä, miten jokaikinen sielu WA:ssa menee vararikkoon pienimmästäkään korotuksesta (osittain totta, sillä elinkustannukset ovat tykkänään karanneet käsistä täällä viikkovuokrat jopa tonnin-osavaltiossa). Tämänpäivisestä kolumnista en tiennyt, itkeäkö vai nauraa. Kolumnisti nyyhki kahden kuukauden mitalta kertynyttä, ilmastointilaitteen aiheuttamaa $900 sähkölaskua. Kuulemma 50-luvun harakanpesätalo nyt ei vaan pysy kylmänä ja kun ikkunoissakaan ei ole hyönteisverkkoja tai tuuletusikkunoiden turvaristikoita, taloa ei voi mitenkään tuulettaa. A_i_n_o_a ratkaisu on huudattaa konekylmennystä yötä päivää. Öhöm öhöm...? Eikö ne hyttysverkot + turvaristikot kerran asennettuna aika äkkiä maksaisi itsensä takaisin? Joka huoneeseen läpiveto yöksi ja tuuletin nurkkaan tai kattoon, taatusti on halvempi kuin ilmastointi. Joku nohevampi voisi vaikka remontoida ja lisäeristää!

* Toki on monta mielipidettä siitä, onko kilpailu pitkällä aikavälillä edullisempi vai kalliimpi vaihtoehto kuin säädelty valtionmonopoli... terveisin asiaa kiihkeästi puntaroivan viraston ei-ekonomisti, joka ei aina ymmärrä  kollegoiden hehkuttaman avoimen kilpailun ja "markkinaratkaisun" autuutta.


Ei sitä vihreyttä nyt, olemme taantumassa! Monen WA:laisen mielipide, vaikkei edes olla taantumassa.

5 kommenttia:

  1. Peräti masentavaa kuulla että siellä ollaan vesiasioissa noin huolettomia. Käsittämätöntä että siellä menee noissa määrin vettä – 600m3 olisi esim. neljän hengen taloudessa yli 400l/hlö/vrk.

    Täällä Melbournessa vedenkulutus oli vastaavissa lukemissa 80-luvulla, mutta nyt Melbournen alueella kuluu vettä keskimäärin n. 150l/hlö/vrk ja muuallakin Victoriassa yleisesti alle 200l/hlö/vrk. Veden käyttöä tosin valvotaan tarkasti ja jokaiselle alueelle on käyttörajoituksia neliportaisella asteikolla; http://www.water.vic.gov.au/saving/restrictions - nyt kun parina viime vuotena on satanut keskiverrosti tai paremminkin, ovat käyttörajoitukset pudonneet Melbournessa matalimmalle Stage 1-tasolle.

    Vertailun vuoksi Suomessa HSY:n mukaan keskimääräinen vedenkulutus on 170l/hlö/vrk.

    Mitä tulee sähkönkulutukseen niin tuntuu että siitäkin ollaan täällä tarkempia – sen sijaan että keskityttäisiin pelkästään valittamaan sähkön hinnasta (vaikka kyllä siitä valitetaankin) on sähkön säästöön paljon apua tarjolla myös. Esim. http://www.livegreen.com.au/ vaihtaa ilmaiseksi vanhat lamput CFL-lamppuihin, tarjoaa ilmaisia standby-katkaisijoita ja ilmaisia vedensäästösuihkupäitä yms – ilmaiseksi asennettuna. Victorian hallitus maksaa viulut. Talojen eristykseenkin kiinnitetään täällä vihdoin enemmän huomiota ja uusien talojen energiatehokkuusvaatimukset ovat jo aivan kelvollista luokkaa.

    Niin Melbourne Water:in sivuillakin http://www.melbournewater.com.au/default.asp kuin hallituksen vesisivuilla http://www.water.vic.gov.au/ on runsaasti tietoa säädöksistä ja vedensäästövinkkejä joka lähtöön. Nämä pätenevät sinnekin jos moista ekoajattelua uskaltaa muille levittää ;)

    VastaaPoista
  2. Muistelen aiempia kommenttejasi aiheesta ja on ihan selva peli, etta taalla ollaan itarannikkoa jaljessa nuo mainitsemasi 20-30 vuotta veden- ja energiansaastoasioissa. Jarkytys. Tarkistin viela tiedot ja nuo mainitsemani 150-600m3/v ovat todellakin KOTITALOUSkohtaisia lukuja, jotka eivat sisallakaan industrial- ja agricultural-kulutusta, kuten aluksi luulin tai lukujen suuruudesta paattelin. Port Hedland esim. on kaivoskaupunki ja luulin, etta kaivosteollisuus selittaisi suuren kulutuksen. Ei se kotitalouksien osalta selita, vaan todennakoisemmin ehta huljaus: suihkuja paljon ja usein, pihaa kastellaan huoleti jne.

    Taallakin osavaltion sahkoyhtio tarjoaa ilmaista energiansaasto-ohjelmaa asiakkaille, joilla on sahkolaskun maksuvaikeuksia. Ohjelmaan (energiatehokkuuskartoitus, neuvontaa, uusien kodinkoneiden sponssausta jne) ei tosin paase, jos ei ole arvioitu ns. financial hardship-tapaukseksi eli akillisissa talousvaikeuksissa olevaksi. Jaksan AINA allistella, etta tassa auringonpaisteen luvatussa kolkassa aurinkopaneelien/keraimien kaytto on viela ihan lapsenkengissa ja alkaa vasta nyt saada tulta alleen. Energia ja vesi ovat selvasti olleet IHAN liian halpoja tahan saakka, koska ei ole tarvinnut valittaa kikkareen vertaa, paljonko kuluu.

    VastaaPoista
  3. Ei ole pelkästään kyse siitä että energia on ollut liian halpaa, vaan siitä että kaivos/hiiliteollisuus on täällä suuri poliittinenkin vaikuttaja..

    Vastahan ko. tahojen voimankäyttöä nähtiin reilu vuosi sitten alalle ehdotetun veronlisäysten (onnistuneessa) vastustamisessa. Kts http://www.smh.com.au/business/a-snip-at-22m-to-get-rid-of-pm-20110201-1acgj.html

    Samat tahot ovat pitkään vastustaneet - ja vastustavat edelleen - kaikkea omalle alalleen uhkaksi näkemäänsä, etunenässä uusiutuvaa energiaa.

    VastaaPoista
  4. Olipas järkyttäviä lukuja. Jokaisessa hostellissa toitotettiin vuonna 2009, että säästä vettä, mene suihkuun kaverin kanssa. Siitä jäi kuva, että siellä ollaan ympäristöasioissa sivistyneitä, mutta vielä mitä. Olen mietiskellyt ympäristö- ja luonnonsuojeluopintoja sitten kun joskus olisi pr-viisumi. Näköjään työnsarkaa ainakin olisi...

    VastaaPoista
  5. Jep Virve, todellakin on tyonsarkaa. Asenteet vaihtelevat kylla, eli koulutetulla nuorella polvella on asenne ihan toinen kuin vanhemmalla vaella tai kouluttamattomilla> jotka nakevat tilanteen pelkastaan niin, etta onko pakko nain paljon maksaa tallaisista perushyodykkeista (joita pitaa saada kayttaa ihan rajatta).

    Toinen suuri ihmetyksenaihe on akustiikkasuunnittelun taydellinen puute ihan JOKA paikassa. Ravintolat, baarit, kahvilat, toimistot, kokoushuoneet, aulat... ei minkaansorttista pienintakaan ymmarrysta, miten estetaan kaikua ja tehdaan tilasta meluttomampi. Esim. oman avokonttorimme puhelinhuoneita ei voi kayttaa (sellaiset kopit hlokohtaisiin kannykkapuheluihin), koska niissa ei a) ole kannykkakenttaa ja b) niissa kaikuu niin pahasti, ettei vastapuolen puhetta kuule luurista. Opinkin askettain, etta koko WA:ssa on perati 2 kpl akustiseen suunnitteluun erikoistunutta ammattilaista!! Toinen hyva alaidea, jos kiinnostaa jotakuta tanne muuttajaa :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen heti tarkistuksen jälkeen!