Vedestä ja sähköstä

Elo täällä Aussilassa on sujunut pääsääntöisesti hyvin, on viihdytty ja jopa kotiuduttukin. Mutta. Välillä iskee naamalle raapivia kulttuurishokkirisuja ja tänään sain hyvän tovin mäiskiä henkisellä viidakkoveitsellä takapajuisuuden pusikoiden läpi. Takapajuisuuden ilmenemismuoto: möllötetään tumput suorina valittamassa sen sijaan, että edes yritettäisiin ratkoa ongelmaa uuden näkökulman tai toimintamallin avulla, saati sisulla läpi harmaan kiven - asenteella, kuten suomalaiselle nyt ensimmäisenä mieleen tulisi. Kiihkeästi urputtamalla ja pakkomielteisesti vanhaan takertumallahan kaikki ongelmat ratkeaa, ainakin täkäläisten mielestä.

Olen viime päivät töissä käynyt läpi WA:n vedenkulutusdataa ja shokkihan siitä seuraa. Australia on vesipulasta kärsivä manner ja WA on kuivimpia seutuja näillä tanhuvilla. Säästetäänkö täällä vettä, tai onko vesi hinnoiteltu niin, että ei tule huvikseen yökausia kasteltua takapihan omatekoista jalkapallokenttää? No ei. En tarkalleen tiedä mitä vesi maksaa, ja se johtuu siitä, ettei kukaan muukaan näytä tarkalleen tietävän. Kuutiohinta on jotain niin naurettavan pientä verrattuna vaikkapa Suomen vedenhintoihin - jotka nekään eivät taivaita hivo - että vesilaskuja ei yleensä edes viitsitä erotella vuokrassa. Vesimaksu sisältyy yleisesti vuokraan ja on arvatenkin muutaman dollarin kuussa (omakotitaloissa varmasti enemmän), jos sitäkään. Sähkö pikkuasunnossamme maksaa ilmastointitarpeesta riippuen $30-50/kk eli kustannuserä on samaa luokkaa kuin Suomen-kaksiossakin, siellä tosin sauna vastasi ilmastointilaitteen sähkönkulutuksen määrää.

Ja villejä arvauksia, paljonko on keskiverto vedenkulutus WA:ssa? Vaihtelee seuduittain, sillä kuuma pohjoinen johtaa tilastoissa viileämpää etelää. Tilastotuhlaaja Port Hedlandissa vettä hulahtaa kotitaloutta kohti 600 m3 vuodessa, ja pienimpikulutuksinen Denmarkin kunta jää noin 150 kuutioon/kotitalous per vuosi. Suomesta en löytänyt kattavia tilastoja, mutta vesipihiyden asteesta riippuen suomalaisomakotitalossa käytetään googlettamisen perusteella 90-150 kuutiota/v. WA:n tilastoissa on mukana myös teollisuuden ja maatalouden käyttämä vesi, joka ei tuossa suomalaisomakotitalon esimerkissä näy. Mutta aika raa'alta tuntuu, että tässä kuivuuden koettelemassa kolkassa vettä onnistuu lotraantumaan jopa 2-, 3-, tai nelinkertaisesti enemmän kuin puhtaan pohjaveden luvatussa maassa! Ja mitä tekevät täkäläiset? Valittavat lehtien ja netin palstoilla loputtomiin siitä skenaariosta, että veden hinta noussee tulevaisuudessa. "Yhyy, millä minä sitten autoni pesen perjantaisin? Millä kastelen hehtaaripihani nurtsin?" Tuhannen taalan vinkki. Älä pese sitä kärryäsi joka viikonloppu tai vie edes pesulaan. Koskaan kuullut täkäläisistä kasvilajeista, jotka selviävät erittäin vähällä kastelulla? Piha uusiksi paikallisia koristekasveja suosien!

Toinen kuuma peruna WA:ssa nyt on sähkön hinta (ja varmaan koko Australiassa, kun hallitus runnoi läpi hiilidioksidiveron, joka osaltaan nostaa sähkön hintaa). Hinnan nousupaine on WA:ssa tällä hetkellä 8 % CO2-veron takia ja jotain väliltä 8-15 % hintasäännöstelyn takia. Pähkinänkuoressa. WA:ssa on tällä hetkellä olemassa vain osavaltiollinen sähkönjakelija ja sähkönmyyjäyhtiö, ja hinnat määrää WA:n energiaministeriö. Jotta sähkömarkkinat joskus voitaisiin avata kilpailulle, hintojen tulisi olla sillä tasolla, että yksityinen yhtiö pystyy lähtemään peliin mukaan eli saa jopa jonkun rippusen voittoakin - valtionyhtiö kun voi vääntää plusmiinusnolla-tuloksella tai jopa tappiolla.* Väijyvä nousupaine on saanut lehtien palstat ja kolumnit pullistelemaan valitusvirttä, miten jokaikinen sielu WA:ssa menee vararikkoon pienimmästäkään korotuksesta (osittain totta, sillä elinkustannukset ovat tykkänään karanneet käsistä täällä viikkovuokrat jopa tonnin-osavaltiossa). Tämänpäivisestä kolumnista en tiennyt, itkeäkö vai nauraa. Kolumnisti nyyhki kahden kuukauden mitalta kertynyttä, ilmastointilaitteen aiheuttamaa $900 sähkölaskua. Kuulemma 50-luvun harakanpesätalo nyt ei vaan pysy kylmänä ja kun ikkunoissakaan ei ole hyönteisverkkoja tai tuuletusikkunoiden turvaristikoita, taloa ei voi mitenkään tuulettaa. A_i_n_o_a ratkaisu on huudattaa konekylmennystä yötä päivää. Öhöm öhöm...? Eikö ne hyttysverkot + turvaristikot kerran asennettuna aika äkkiä maksaisi itsensä takaisin? Joka huoneeseen läpiveto yöksi ja tuuletin nurkkaan tai kattoon, taatusti on halvempi kuin ilmastointi. Joku nohevampi voisi vaikka remontoida ja lisäeristää!

* Toki on monta mielipidettä siitä, onko kilpailu pitkällä aikavälillä edullisempi vai kalliimpi vaihtoehto kuin säädelty valtionmonopoli... terveisin asiaa kiihkeästi puntaroivan viraston ei-ekonomisti, joka ei aina ymmärrä  kollegoiden hehkuttaman avoimen kilpailun ja "markkinaratkaisun" autuutta.

Ei sitä vihreyttä nyt, olemme taantumassa! Monen WA:laisen mielipide, vaikkei edes olla taantumassa.