28.3.2016

Top 10 Australian normiasiaa, joita ei kohtaa Suomessa

Viimeksi kirjoitin Suomessa perin juurin tavallisista asioista, joita ei Australiassa juuri näe, jos lainkaan. Mitä löytyy, jos asetelma otetaan tarkasteluun toisinpäin? Tässäpä lista yleisistä Australian asioista, joita ei juurikaan kohtaa Suomessa. Eivät siis suomalaisille täysin tuntemattomia, mutta eivät kyllä yleisiäkään!

To 10 Australian normiasiaa, joita ei näe Suomessa

Ei tärkeysjärjestyksessä.

1. Punajuuri hampurilaisen täytteenä. Aussit jostain syystä ovat sitä mieltä, että nääh suolakurkku, kyllä etikkaista punajuurta hamppariin tarvitaan! Pikkelsöityä punajuurta löytää usein myös  sandwichien täytteenä, sekä patongeissa. 

Itse jopa pidän punajuuresta silloin tällöin syötynä, mutta en yhtään tykkää siitä voileivän välissä. Hampurilaistakaan se ei sanottavasti paranna. E on lähes kaikkiruokainen, mutta muutamaa asiaa hän inhoaa: keitettyjä munia, perunasalaattia ja punajuuria. Eli hampurilaista tilatessa on paras varmistaa, ettei siellä ole tätä kaikkien aussien herkkua kätkössä. 

2. Fish and Chips. Kala ja ranskikset. Näitä kojuja on ihan joka paikassa, pienimmästä tuppukylästä kaukaisimpiin lähiöihin, ja etenkin rantakaupunginosissa yksi per kortteli, näyttää. Jos Suomessa joka lähiöön kuuluu pizzapaikka, täällä joka lähiöön kuuluu fish and chips-paikka. 

Kalapala on yleensä isohko, mehukas file, leivitettynä ja upporasvassa paistettuna. Ranskikset ovat mitä vain väliltä taivaallisia kultaisia lohkoja - hieltä maistuvia nahkeita suikuloita. Hyvän fish and chips-paikan löytämisessä auttavat nettiarvostelut, ettei vahingossa joudu hikiranksispaikkaan. Fish and chips kuuluu maustaa etikalla, suolalla ja pippurilla, ja on syntisen (rasvaista ja) hyvää, kun laatua löytää!

3. Viinitilat. Helposti ymmärrettävistä ilmastollisista syistä suomalaiset eivät harrasta viinitiloilla kiertelyä. Erittäin monen ison aussikaupungin lähellä on viininviljelyalue, jonne kaupunkilaiset mielellään ajavat viikonloppuisin maistelemaan viinejä ja syömään viinitilojen ravintoloissa. Toki seuduilla viljellään ja myydään muutakin, joten viinitilakiertelyä rytmittävät myös visiitit esim. oliiviöljytilalla, saippua- tai kynttilätehtaalla, suklaatehtaalla, jäätelötehtaalla tai olut- ja siideripanimoissa. 

Perthin läheltä löytyy Swan Valley ja hieman kauempaa etelästä laajempi viininviljelyalue Margaret River. Ne ovat erinomaisia irtiottokohteita, ja esimerkiksi näin pitkän viikonlopun vietto Margaret Riverillä on enemmän sääntö kuin poikkeus. Joka ikinen hotelli, hostelli, mökki ja vieraspatja AirBnB:ssä oli loppuunmyyty, kun niitä viime viikolla Mgt Riveriltä katselin. 

4. "Kuivasauna" uimahallin allasosastolla. Harrastamme talvisin uintia E:n kanssa (koska kylmemmällä säällä tekee mieli uimahallin höyrysaunaan ja porealtaaseen...) ja talviharrastuskausi korkattiin eilen. Olimme jotakuinkin keskenämme uimahallissa allasvahtien kanssa, koska ihan kaikki muut ovat em. Mgt Riverillä. Kaikissa näkemissäni täkäläisissä uimahalleissa sauna on allasosaston puolella, se on sekasauna ja sinne mennään uikkarit päällä. Yleensä aina on tarjolla höyrysauna eli turkkilainen sauna, ja kuivasauna eli suomalainen sauna ilman löylynheittomahdollisuutta. 

Löylyn heitto on kielletty, koska "vastukset kärähtävät kiukaasta". Jaa. Joskus joku rebel ruikkaa löylyä juomapullostaan, kun uskoo, ettei allasvahti näe. Itse viihdyn paremmin höyrysaunassa, koska kuivasaunassa lähinnä ahdistaa. Ei sitä ole kuivaksi tarkoitettu, mur! Täällä myös pitää erikseen ostaa saunalippu, eli pelkällä allaslipulla ei saa saunoa (ellei onnistu livahtamaan sisään allasvahdin näkemättä). 

5. Hot cross buns. Tässäpä aussien pääsiäisherkku, jota he syövät samalla innolla ja hartaudella kuin suomalaiset mämmiä. Käytännössä nämä ovat aika samanlaisia kuin suomalaisten voipulla rusinoilla. Pullat kuuluu lämmittää uunissa, halkaista ja syödä voin kanssa. Hot cross bunseja myydään vain pääsiäisen tienoilla (tosin myynti alkaa joka vuosi aiemmin ja aiemmin...) eli näitä ei saa vuoden ympäri paitsi itse leipomalla. Pullien päällä on jauhovesiseoksella tehty risti. 

Itse en tajua, mitä erikoista hot cross bunseissa on ja miksi niitä hypetetään joka pääsiäinen. Mutta eipä varmaan moni ulkomaalainen ymmärrä, miksi Suomessa intoillaan mämmistä tai vaikkapa runebergintortuista ja miksi niitä ei voisi syödä vuoden ympäri. 

6. Bleach eli kloori pesuaineena. Suomessa mielestäni luotetaan Mäntysuopaan ja muihin kohtuullisen mietoihin pesuaineisiin, kun Australiassa (ainakin Perthissä) käytetään yhä niinkin jytkyjä aineita kuin kloori, joka on syövyttävää ja myrkyllistä. Tosin sitä on melkein pikkupakko käyttää esim. suihkukaapin pesuun, sillä normaalisti käyttämäni Earth-sarjan kasvipohjaiset ja myrkyttömät pesuaineet eivät pure samalla teholla homeeseen ja kalkkijäämiin. 

Tämän tuotteen kanssa saa olla todella varovainen, koska pienikin nuuhkaisu alkaa pyörryttämään, eli järkkyä myrkkyä on. Kauhistelen joka kerta tätä käyttäessäni (max. 2 kertaa vuodessa), miten se päätyy jätevesiin - ei voi olla terveellistä. T: muista homeenpoistovinkeistä kiitollinen!

7. Lämpölamppu kylppärissä. Näitä ei ole joka talossa, mutta on kuitenkin kohtuullisen yleinen mielestäni. Eli kylppärin katossa on tuhottoman kuumat hehkulamput, joiden alle voi mennä kuivaamaan itsensä suihkun jälkeen, ja jotka ainakin teoriassa auttavat tilan kuivumista. Lattialämmitys, tuo hitsin paljon energiatehokkaampi tapa kuivattaa ja lämmittää pesutila, ei ole täällä tavallinen - yhtään en ole vielä itse nähnyt. 

8. Kattotuuletin. Tämä vehje toki Suomessakin tunnetaan, mutta ei mielestäni ole mikään joka kodin, ei ehkä edes joka kymmenennen kodin normitavara. Täällä kattotuuletin on tavallinen vanhemmissa rakennuksissa (1980-luvulla ja aiemmin valmistuneet), ennenkuin ilmastoinnin asentaminen tuli yleisemmäksi. Itselläni on kattotuulettimiin liittyvä fobia, eli en mielelläni nuku moisen alla, koska mitä jos se tippuu yöllä pyöriessään ja murskaa jalat? Ei ehkä todennäköisin skenaario, mutta pelottava silti. 

9. Ulko-ovi suoraan keittiöön tai olkkariin. En voi mitenkään käsittää tätä aussiarkkitehtien logiikkaa, että kotiin on hyvä lampsia suoraan johonkin oleskelu- tai ruuanlaittotilaan. Eteinen vaikuttaa olevan enemmän poikkeus kuin sääntö, ainakin kerrostaloasunnoissa. Oman talon rakennuttavat sellaisen toki saavat. 

Jos jonkinlainen eteistila on, siellä ei ole riittävästi tilaa ulkovaatteille, kengille ja siivouskomerolle, eli usein on vain yksi kaappi, ei kahta. Siivouskomeroa ei mielestäni muutenkaan yleisesti erikseen ole, vaan kämppään pitää itse ostaa kaappi imurille jne, tai säilöä sitä makuuhuoneen komerossa. Monet aussit näyttävät säilövän kenkiään autotallissa, siivousvälineitään esim. laundryssä eli kodinhoitohuoneessa (joka astetta isommissa asunnoissa lähtökohtaisesti on), ja takkejaan makuuhuoneen komerossa. Ihme hajasijoittelua, kun kaiken voisi latoa samaan eteisen kaapistoon, puhisee suomalainen. 

10. Paukkukarkit jouluna. Aussien joulupöytään kuuluu olennaisena osana cracker, eli Aku Ankasta tuttu isoksi paperikaramelliksi naamioitu pötkylä. Sen päistä kuuluu vetää pöytäkumppanin kanssa kilpaillen niin, että pahviputki poksahtaa katki (siellä on nalli sisällä, jotta poksaus kuuluu) ja sisällä olevat hilut ja sälät tippuvat ulos. 

Sisällä on yleensä pientä krumeluuria kuten jokin hassuttelukapistus (esim. tekonaula sormeen laitettavaksi), pieni lahja (vaikkapa avaimenperä-kompassi) ja vitsi tai mietelause paperille painettuna. Lisäksi putkesta aina paljastuu silkkipaperikruunu, jota kuuluu pitää päässä ruokailun ajan. Älä kysy miksi. Jotenkin suomalaisten tonttulakeissa on enemmän järkeä kuin kruunuissa, vai olenko vain missannut jonkun olennaisen kruunuun liittyvän joulumerkityksen? Itämaan tietäjien kruunut?

Pääsiäisherkkua tarjolla, hot cross buns. Kuva (c) Taste.com.au

5 kommenttia:

  1. Hei, kannattaa kokeilla etikkaa tai sitruunaa kylppärin homeen hoitoon. Manteliöljyllä vielä kun pyyhkii puhdistetun suihkun lasisermin niin pysyy veden kalkit aika kauan pois. Natalia Marshallin kirja Good house magic sisältää aika paljon muita vinkkejä.

    VastaaPoista
  2. Joo no toi kloori kuului kyllä joka viikko kotimaassakin elämään (mm. viemärit, vessa ja valk vaatteet). Täällä Melbiksessä klooria näkyy kans. Ja lämpölamputkin näillä keleillä tulee tarpeeseen kylppärissä. Jalka- ja seinätuulettimia löytyy asunnosta ja salilta. Omakotitaloissa joo löytyilee eteistäkin ja eteiskaappia, lähinnä kyl muuhun kun vaatesäilytykseen tai siivouskamoille. Ulkovaatteet ja kengät on makkarissa juurikin. Tuli mieleen että täällä Melbiksessä ainakin on yllättävän paljon korkeitakin puu- tai metalli/betoniaitoja omakotitalojen ympärillä, vähän toki pensas- tai eläviä puuaitojakin. Jotenkin musta tuntuu että Suomessa on enempi eläviä raja-aitoja, joiden yli voi nähdä naapuriinkin. Sit noi sähköjohdot menee ilmassa kuhunkin taloon, mikä on meistä jännää, ja opossumit kulkee niitä pitkin talojen katoillekin...
    Ihmiset ei taida paljoa aikaa vietellä pihoillaan (kuten syödä terassilla) ja puutarhahommissa. Niin kivat kelit kun onkin. Ja koiria on paljon pihoilla, mutta ulkoiluttajia harvemmassa.
    Nää vaan havaintoina tässä parin kk aikana täällä Melbiksen lähiössä...
    Kaihtimista kun mainitsit, niin lukasepa Martti Jukkolan (80v) mielenkiintoinen kirja/tarina, oli meinaan kaihdinyrittäjänä Wollongkongissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monissa näissä jutuissa on selvästi eroa lähiöidenkin väliltä - alueilla missä on isommat tontit, ovat aidatkin joko olemattomia tai lähes näkymättömiä "post & wire"-tyyppisiä. Alueilla missä tontit ovat pienempiä ja taloja ahtaasti, ovat korkeammat aidat se tyypillinen ratkaisu - mikä on ihan jees noin yksityisyyden osalta. Vastaavasti uudemmilla asunialueilla on aina underground power, joten ne ilmasähköjohdot ovat vanhempien alueiden piirre.

      Kyllä ihmiset viettää aikaa aika paljon ulkona ja puutarhahommissakin. Jälleen alueriippuvaista - monilla alueilla se hyvin hoidettu puutarha on kunnia-asia, joskin kun mennään pari kertaluokkaa rikkaamille seuduille niin se hyvin hoidettu puutarha on palkatun puutarhurin hoitama..

      Poista
  3. Etikka puree homeeseen, ja vaikka kylppäri voi haista fish & chips -shopilta, on se mielestäni klooria parempi vaihtoehto. Suihkuta etikkaa suihkupullosta ja anna vaikuttaa muutama tunti ennen pyyhkimistä.

    Etikalla lähtee myös esim suihkukopin ovien saippua- tai kalkkijäämät, mutta sitruunamehu tuoksuu paremmalta. Vessan kalkiin puree cola! Ostan usein sen halvimman pullon ja kaadan pönttöön illalla. Aamulla voi sitten hinkata vessaharjalla kalkkeja pois.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommenteista ja vinkeista kaikki! Colaa olen kuullut kaytettavan, pitaapa testailla. Olen kokeillutkin etikkaa homeen poistoon, mutten hoksannut, etta se pitaa jattaa vaikuttamaan jopa yon yli ennenkuin auttaa. Laitanpa uudelleen testaukseen, sitruunamehun kera!

    Minttu, kyllá mielestani aussit viettavat paljonkin aikaa pihalla, jotkut lahes asuvat grillinsa vieressa terassilla :D riippuu todellakin láhiósta, kuten sim sanoi, ja siita, miten mukavat pihat on. Jos on esim. lahella vilkasliikenteista tieta, niin ei siella huvita olla yhta paljon kuin mukavan keitaan keskella, joita usein hyvamaineisissa láhióissá nakee. Aidat riippuvat myos tien liikennoinnista paljolti.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!