28.1.2013

Australia Day 2013

Tuli jo toinen plakkariin täällä, Australia Day nimittäin, eli Australian virallinen kansallispäivä. Australialla ei ole teknisesti ottaen itsenäisyyspäivää, sillä Englannin kuningatar on Australiankin kuningatar. Maa on silti hallinnollisesti itsenäinen - ainakin wikipedian tietojen mukaan. Päivää vietetään ensimmäisten eurooppalaisasuttajien saapumisen kunniaksi Sydneyn seudulle v. 1788.* Tänä vuonna suuntasimme ystäväporukalla Swan-joen pohjoisrannalle Langley Parkin tuntumaan, joka oli yksi virallisia juhlintapisteitä Kings Parkin ja South Perthin rantapuiston lisäksi. Omia juhliaan olisi ollut myös Perthin kaukaisemmissa osissa Fremantlessa ja Mandurahissa, ja varmaan muuallakin. Perthin kaupungin ilotulitus järjestetään kuitenkin vuosittain Swan-joen yllä ja kaupungilla liikkuvien huhujen mukaan tämä nähtävyys vetää vertoja Sydneyn uudenvuodenraketeille - kuulemma Sydney on the place to be  uutenavuotena ja Perth puolestaan Straya Day'na (täkäläisten lausuntamalli). Joenranta oli pakaten täynnä, ja kun pikku seurueemme hankkiutui paikalle puoli kuuden aikaan, oli viidelle hengelle riittävän piknikpläntin löytäminen jopa hankalaa. Onneksi erään palmun nurkalta löytyi sen verran vapaata nurtsia, että saimme korimme, kuoharipullomme ja itsemme asemoitua. Ilotulitus alkoi jo iltakahdeksalta, eli saman tien kun ilta pimeni. Sanat eivät riitä kuvailemaan näyttävyyttä joten liitän myöhemmin kuvakokoelman, kun saan ne toisesta kamerasta.

Jälleen kerran hämmästelin ja ihastelin aussien siisteyttä ja järjestelmällisyyttä. Joenranta pursuili väkeä, mutta missään ei ollut minkäänsorttista häiriökäyttäytymistä, portaloo'ta eli bajamajoja oli riittävästi, poliiseja ja vartijoita käyskenteli alueella muistuttamassa olemassaolollaan että eipäs riehuta, ja kaikki viettivät rattoisaa iltaa sulassa sovussa. Tämä siitäkin huolimatta, että todennäköisesti kaikilla seurueilla, myös lapsiperheellisillä, kului viinipullo jos toinenkin illan mittaan. Tämä on epäilemättä sitä sivistynyttä alkoholinkäyttöä, josta Suomessa vain haaveillaan kaikissa joukkotapahtumissa. Vieressämme iltaa vietti perhe, jossa näkyi olevan isovanhemmat, vanhemmat sekä lapsia ikähaarukassa 2-6v. Isovanhemmilla oli mitä cooleimmat juhla-asut, ukki istuksi aussipunkkariperuukki päässään koko illan ja mummollakin oli aussilippu-kasvomaalit ja lippis, kaikilla tietenkin päällään kansallisvärejä eli sinistä, punaista tai ja/tai valkoista. Ranta tyhjeni äkkiä ilotulitusten jälkeen, ja mekin lähdimme vaeltamaan kotikontuja kohti jo yhdeksän jälkeen. Keräsimme tunnollisesti kaikki roskamme mukaan, niinkuin lähes kaikki muutkin. Hiukan ihmetytti, että monet muut piknik-porukat olivat kaapineet roskansa kyllä pusseihin saakka ja pussin suut solmuun, mutta jättivät pussit niille sijoilleen, vapaaehtoistyöntekijöiden kerättäviksi. Ei nyt olisi ollut liian iso vaiva kantaa roska-astiaan asti...? Etenkin, kun isoja roskapönttöjä oli alueella ihan kiitettävä määrä. Mutta nurmikot sinänsä jäivät jopa yllättävän siistiin kuntoon.

Mitä parhaimpana puolena tänään maanantaina on vapaapäivä Australia Day'n takia. Jos pyhäpäivä sattuu täällä viikonlopulle, se 'hyvitetään' viikolla vapaapäivänä joten public holiday onkin tänään, vaikka juhlat juhlittiin lauantaina. Huippujuttu! Viikonloppu oli kaikkiaan mitä mukavin ja rentouttavin, joten tästähän ponnistaa uuteen työviikkoon taas iloisesti. Etenkin, kun ensi viikonloppuna lähdemme tyttöjen reissuun down South'iin eli WA:n viininviljelyalueelle. Kaiken kivan keskelle sattui kuitenkin pienimuotoinen shokki torakan muodossa. Kotonamme on aiemmin käynyt myrkyttäjä, sillä jostain kerrostalon rakosista oli tännekin tupannut ei-toivottu vieras. Yhtään ei ole näkynyt moneen kuukauteen, mutta eilen illalla näin yhtäkkiä silmänurkassa liikettä ja eikös vain tiskipöydällä möngi ISOIN koskaan sisällä näkemäni yksilö. Salamannopea reaktio - juoksujalkaa kylppärin kaapille, sieltä mikä tahansa siivoussuihke, ja sitä ällön mönkijän niskaan täyslaidallinen. Hennommat ja pienemmät ötökät ovat tällä keinolla kuukahtaneet, mutta tämä panssaroitu roikale jatkoi vain mönkimistä. Käteen ensimmäinen osunut astia, mikrokupu, ja epeli sen alle vangiksi. Toinen kierros kaapille ja käteen hiuslakka ja muotoiluvaahto, joita truuttaan mikrokuvun rei'istä  hyönteisten kaasukammioon. Ei vaikutusta. Kaiken yllä raikuu kämppiksen paniikkikiljunta asunnon kauimmaisesta nurkasta. Selvä, ei aio heittää henkeään, joten viimeisenä keinona leikkuulauta mikrokuvun alle, koko rakennelma parvekkeelle ja tuntosarvihirviö alas kahdeksannesta kerroksesta - pidin sentään astioista kiinni, eli en heittänyt koko settiä jonkun pahaa-aavistamattoman niskaan. Tajusimme vasta päivää myöhemmin, että eliö päätyi pakosti jonkun toisen parvekkeelle. Anteeksi.


*Australia Day'lla on myös ristiriitainen kaiku, sillä siirtomaamenneisyyttä juhlistava päivä ei välttämättä ole - etenkään aina ollut - juhlimisen paikka aboriginaaleille, kuten kerroin tässä postauksessa.

2 kommenttia:

  1. Kyllä Australiassakin on monta tapa juhlia. Useampi kuin pari maisteli sitä viiniä enemmän kuin pullolisen ja puhun nyt ihan paikallisista.
    - Idempänä Australia dayta juhlinut.

    VastaaPoista
  2. Kiitos päivän nauruista! Voihan torakka!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen heti tarkistuksen jälkeen!