13.6.2013

Kalliolta alas

Viikonloppuna kokeiltiin ihan uutta harrastusta, abseiling, jolle ei löytynyt fiksua suomenkielistä käännöstä. Kallioista ja köysistä on kyse, mutta lajissa ei kiivetä, vaan laskeudutaan köyden varassa kallionkielekkeeltä (tai esimerkiksi pilvenpiirtäjästä). E on tämänhetkiseltä ammatiltaan seikkailuopas ja toimi myös tämän reissun oppaana, tosin vapaa-ajallaan. Varusteet eli laskeutumisköydet, turvavaljaat, kypärät ja karabinat eli suomenkieliseltä nimeltään sulkuhaat (ks. kuva), joiden varassa laskeutuminen tapahtuu, oli lainattu E:n työpaikalta.


En ole korkeanpaikan kammoinen, mutta kyllä laskeutuminen jännitti, sillä köyden päässä roikutaan todellakin vain kuvan metallikoukun varassa. Entä jos se vääntyy tai aukeaa??? Ei kuulemma ole fyysisesti mahdollista... mutta vahinkoja sattuu paremmissakin piireissä. Ei sattunut onneksi, toivottavasti ei jatkossakaan! Ensimmäiseltä, 20 metriä korkealta kalliolla laskeuduttiin siten, että jalat ylsivät kallionseinämään ja sitä pitkin "pompahdeltiin" alas. Toiselta, 25-metriseltä kalliolta hinaudutiin kielekkeeltä maahan pelkän köyden varassa, ilman seinämäkosketusta. Turvajärjestelyt olivat ensiluokkaiset, E vakuutti taidoillaan, ja uskoimme nähtyämme, että useampi ankkuriköysi tukeviin puihin ja isoihin kivenlohkareisiin köytettyinä ovat riittävän varma "juuri" laskeutumisköydellemme.

Turvavaljaisiin pukeutumisen jälkeen opeteltiin syöttämään köyttä valjaiden metallirenkaan läpi. Köyden varassa roikkuessa ei liu'u alaspäin itsestään, vaan köyttä pitää toisella kädellä syöttää, jotta painovoima jaksaa tehdä tehtävänsä ja vetää roikkujaa alaspäin. Itselleni tämä kohta oli vaikea ymmärtää, sillä olin aluksi varma, että jos köyden varaan heittäytyy koko painollaan, tottakai siitä liukuu kiihtyvällä vauhdilla kohti tannerta. Ja kun alla odottaa ensin 20 metriä ja seuraavan kallion kohdalla 25 metriä suoraa pudotusta, heittäytyminen ei kuulostanut maailman parhaalta idealta. Koska strategiani kaikissa uusissa ja vaikeissa tilanteissa on "ekana mennään, niin onpahan pois alta eikä ehdi jännittää", olin myös tässä ensimmäinen vapaaehtoinen tarjokas. Ja näin sitä mentiin.

Näyttämö: Boya Quarry eli Boya-louhos Kalamundan alueella Greenmount-kansallispuistossa. 
Kuuliaisina valjaiden ja turvaohjeiden parissa. Kypärät päässä aina, koska jos kalliolta tippuu jotain laskeutujan päälle, eipähän halkea kallo.
Öhöm, vähän on korkeampi kuin luultiin...
Minä valmiina lähtöön, E opastaa.
Jaa että tästä tonne 20 metriä? Asia selvä, kapteeni!
Tuumasta toimeen.

Hahaa, tein sen! Tuolta tänne, eikä tunnu missään (paitsi aavistuksen tutisuttaa polvissa).
Kakkoskalliolla oli korkeutta vielä viisi metriä lisää. 
E näyttää hämähäkkimiesmallia.
No en todellakaan voi jäädä pekkaa pahemmaksi, aika köyttää valjaat taas.
Tästä alas hop.
[tässä vaiheessa jännitti jo aika peijoonisti, nimittäin kallionkielekkeeltä piti hypätä alas roikkumaan köyden varaan]
Viisi metriä mennyt, 20 jäljellä!
Voittajaolo!
Nyt passaa keskittyä kuvaamaan seuraavia.
Seurueemme yksi jäsen, S, pelkää korkeita paikkoja kuollakseen ja joutuikin ottamaan vauhtia yhden odottelukierroksen verran, että uskalsi viimein yrittämään itsekin. Hän kyllä puki valjaat ylle ja pääsi kielekkeelle asti, mutta itsesuojeluvaisto veti sisun kaulaan ja tytön kauemmas reunalta rauhoittumaan. Seuraavalla kierroksella S kuitenkin ylitti itsensä E:n kärsivällisesti opastamana ja meidän muun porukan kannustamana, ja uskalsi kuin uskalsikin laskeutua koko 20 metrin matkan - vähän pakko kun aloittaa, sillä takaisin ylöskään ei pääse! Aikaa jännittävällä kokelaalla meni hieman kauemmin kuin muilla, mutta S:n fiilis oli taivaissa jälkeenpäin. Kuten myös muiden, koska onnistuimme tsemppauksessa!

Ensi kerralla yritämme kuulemma 60 metrin kalliota. Sitä odotellessa.

* 20 m = noin 5-kerroksisen kerrostalon korkeus
* 60 m = noin 15-kerroksinen kerrostalo

1 kommentti:

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen heti tarkistuksen jälkeen!