28.6.2013

Todista että olet sinä

Australiassa ei ole sosiaaliturvatunnuksia tai muutakaan keskitettyä henkilötietorekisteriä. Olen aiemminkin kertonut, että sotun puutteesta johtuen henkilöllisyys pitää todistaa pistebingolla virallisissa yhteyksissä. Jos haluaa avata pankkitilin, mukaan tarvitaan esimerkiksi passi, täkäläinen ajokortti, mahdollisesti toisen pankin pankki- tai luottokortti sekä jokin kotiin tullut lasku, jonka kulmassa on osoite. Tähän systeemiin nyt jo tottuneena bingolippujen kanniskelu ei enää ärsytä/kummeksuta. Mutta vastamuuttaneen näkökulmasta tuo kotiosoitteeseen tullut lasku on osoittautunut hankalaksi. Ei niitä laskuja koko ajan tule ja suurin osa menee suoraveloituksena muutenkin, joten vielä meillä ei ole kerrytettynä yhtään laskua, jossa lukisi osoite.

Osoitteenmuutoksen/virallisen osoitteen voi todistaa myös ajokortin avulla - ja itse asiassa pitää todistaa sakon uhalla. Ajoneuvohallintokeskukseen (Drivers and Vehicle Services) pitää ainakin täällä WA:ssa ilmoittaa uusi osoite 21 päivän sisällä muutosta. Muuten voi tulla sakko, jos poliisi pysäyttää ja kortissa on väärä osoite (en kylläkään ole kuullut tämän koskaan tapahtuneen, mutta en tietenkään tunne kaikkia wessejä). Keskukseen tehdään ilmoitus joko netitse tai paikan päällä käymällä, ja osoitetarra ajokorttiin liimattavaksi tipahtaa postitse pian. Tällä tarralla sitten asioidaan.

Olen usein itse kierossa päässäni pohdiskellut, että olisi aika helppoa tulostaa itse vastaava paperitarra - samaten kuin väärentää ja tulostaa itse sähköfirma Synergyn lasku omalla kotiosoitteella varustettuna. Eli en ihan tajua, miten pomminvarma tämä paperiperusteinen tunnistautuminen on. Toisaalta, jos haluaa valehdella osoitteensa, kyllähän se Suomessakin onnistuu, koska esim. kännykkäliittymää avatessa osoite vain luetellaan myyjälle, ei sitä mistään tarkisteta. Mutta Posti ja/tai väestörekisterikeskus tietää aina...

Järkytyin muutama viikko sitten sydänjuuriani myöten, miten helppoa Suomessa on jäljittää joku. Minulla oli Suomen-päässä vielä voimassa ikivanha osoite, jonka poistamista pyysin Väestörekisterikeskukselta ja Postilta - koska olen kuuliainen suomalainen. Mitä tekee Väestörekisterikeskus? Sen sijaan, että olisivat ottaneet minuun yhteyttä kertoakseen, että nettilomakkeessani oli virhe (osoitteet väärinpäin tms.), oli virkailija soittanut äidilleni, jonka tietoja en siis kyseisessä nettilomakkeessa antanut. Eli virkailija oli penkonut muista rekisterin ylläpitämistä tiedoistani lähisukulaisen, todennäköisesti saanut lähisukulaisen puhelinnumeron 020202:sta ja soittanut tälle ilmoittaakseen, että kerrotko tyttärelles että täyttää uuden lomakkeen kun entisessä on moka.

En varmaan Suomessa asuessani olisi tätä kummastellut, mutta täällä salatumpien henkilötietojen maassa ensiajatukseni olivat: entäs jos äidin ja minun välit olisivat jostain syystä täysin poikki enkä haluaisi hänen tietävän, mihin olen muuttanut? Entäs jos virkailija olisi soittanut esimerkiksi avioerotilanteessa ex-puolisolle, jos avioero ei ole vielä rekisteröitynyt heidän tietoihinsa - Suomessakin on valtava määrä tapauksia, joissa voi olla todella painavia syitä piilottaa yhteystietonsa ex-kumppanilta. Omassa tapauksessani mikään näistä skenaarioista ei ole totta, ja äiti tottakai tiesi muutosta jo ennakkoon, mutta ihan noin niinkuin periaatteen tasolla. En usko, että täällä sallittaisiin moista käytäntöä, että voit välittää yhden henkilön tietoja toiselle KYSYMÄTTÄ LUPAA tältä ensimmäiseltä.

Sotun puute aiheuttaa myös koomisia tilanteita, minun mielestäni. Koska henkilöllisyyttä ei voi todistaa sotulla, pitää keksiä muita kiertoteitä kuten nettilomakkeista tuttuja turvakysymyksiä mallia "ensimmäisen lemmikkisi nimi? Äitisi tyttönimi?". En voinut olla nauramatta tajutessani, että viisumiviranomaisten kanssa asiointiin tarvitaan myös turvakysymys. Virallisista virallisempaankin tarkoitukseen voit todistaa olevasi sinä tietämällä, kuka on lempiurheilijasi tai mikä on lempiurheilujoukkueesi nimi.

2 kommenttia:

  1. NSW:ssä mukaan, mihin vaan missä henkilöllisyyttä tarvitsee todistella, voi ottaa minkä maan ajokortin ja passin tahansa ja pankista tulleen kirjeen.
    Minusta tämä heidän järjestelmänsä (henkilötietorekisterin puute) edesauttaa laitonta maahanmuuttoa, jota vastaan täällä niin kovasti soditaan, sillä täällä lentokentältä ulos kävellyt voi kadota huomattavasti helpommin kuin tuhka tuuleen, kuin esim Suomessa.. Outoa minusta oli sekin, että pystyin nykyisessä asunnossani tuosta noin vain ilmoittamaan kaasuyhtiölle, että siirran edellisen asukkaan laskut omiin nimiini. Tietämättä hänen nykyistä osoitettaan tai varmistamalla että ylipäätään asun tässä asunnossa näyttämällä jonkinlaista vuokrasopimusta todistuksena. Aloin miettiä, että jos haluaisi tehdä kiusaa niin kuka vain voisi soitella naapureiden sähköyhtiöihin ja katkoa heiltä sähkösopparit yms. Vaikka on todella paljon hyvääkin niin ovat tämän maan käytännöt usein täynnä porsaanreikiä. Ja jokaisella asialla yritetään rahastaa, mikä varmasti on yksi yritys estää siirtolaistulvaa "vähäosaisemmista" maista. Tänne on todella helppoa ja halpaa päästä pariksi kuukaudeksi tai vuodeksi, mutta tänne pidemmäksi aikaa jäämisestä on tehty hankalaa. Olen keskustellut tästä asiasta muutamien muiden eurooppalaisten "mamujen" kanssa ja he sanovat samaa.

    VastaaPoista
  2. Joo puolensa ja puolensa on kummassakin käytäntömallissa.

    Tuota NSW:n kaasufirma-asiointia en kyllä tajua, täällä ei voi avata uutta kaasu/sähkö/vesiasiakkuutta ennen kuin edellinen asukas on irtisanonut omansa, eikä toisen ihmisen laskuja voi ottaa nimiinsä. Toisin sanoen et voi soittaa naapurin nimissä ja katkaista tältä sähköjä, koska et tiedä naapurin sähköasiakkuusnumeroa.

    Sähköfirma ei edes kelpuuta kuin yhden asukkaan per kotitalous asiakkaakseen, eli esim. minä ja kumppani emme voi olla yhteisesti sähköasiakkaita vaan se on vain jompi kumpi. Tämä on ilmeisesti sen estämiseksi, että kumpikin väittäisi tiukan paikan tullen sen toisen olevan vastuussa maksamisesta.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen heti tarkistuksen jälkeen!