Kotona Australiassa

Politiikan vastapainoksi ihan muuta. Toimistoa kiertänyt nuha-aalto sai vihdoin myös allekirjoittaneen kurkusta kiinni ja täällähän istun kotona kuuman kaakaomukin kanssa, rykien ja niiskuttaen. Onneksi on läppäri viihdykkeenä. 

Koska meillä on upouusi (tai no, jostain 80-luvulta oleva) koti, olen intoutunut etsimään sisustusvinkkejä sekä lehdistä että netistä. Täkäläinen maku on aika erilainen kuin Suomessa (tai mikä oli Suomessa in silloin 2011 alkuvuonna, kun sieltä pois muutin...). Värikkäämpi, leikkisämpi ja eklektisempi eli ainakin sisustuslehdissä - jos ei oikeissa kodeissa - yhdistellään iloisesti uutta ja vanhaa, sitä ja tätä kulttuuritaustaa, erilaisia värejä, kuvioita, kuoseja ja materiaaleja. Skandinaavinen vaikutus on täälläkin silti suosiossa, eli vaaleat, pelkistetyt ja hillityt muodot ja tyylit ovat vakiokamaa myös Aussilan sisustusvinkeissä. Silti värit, villit kuviot ja "ei se oo niin justiinsa passaako yhteen" - ajattelu näyttävät vetoavan enemmän tämän aurinkoisen maan aurinkoiseen kansaan. Hyviä esimerkkejä, mitä eklektinen tarkoittaa, löytyy esimerkiksi tästä brisbanelaisen sisustussuunnittelijan Anna Spiron blogista: http://absolutelybeautifulthings.blogspot.com.au/

Anna Spiron blogista. Kaikkea sekaisin.

Erityisen kuumaa kamaa näyttää sisustusliikkeiden tarjonnan perusteella olevan 1950-70-lukuisten tavaroiden, materiaalien ja värien yhdistely saman katon alle. Tämän tyylin guru on sisustuspuoti Pigeon hole: http://www.pigeonhole.com/blog
Teolliset materiaalit kuten teräs ja betoni yhdisteltynä johonkin romanttisempaan; luonnonmateriaalit ja "löysin maasta, tein siitä tämän"-ideat; ja mikä tahansa kulunut, nuhjuinen, juuri sillä rajalla että onko tavara upea vai kertakaikkisen tyylitön - siinäpä avainteemat. Kurkistus alla:

Pigeon hole (eli kyyhkynpesä) - tyyliä.

Myös baarien ja kahviloiden sisustus kikkailee näillä teemoilla täällä ja nyt jokainen trendikäs ja katu-uskottava paikka hankkii  huonekalunsa ja astiansa mieluummin kierrätyksestä kuin pakasta vedettyinä tehtaalta. Tuolit pöydän ympärillä ovat eri paria, samoin astiat ja aterimet, maljakoista puhumattakaan. Itse olen tykästynyt erityisesti galleriakahvila Vennin tyyliin tyrkätä yrttejä ja melkeinpä rikkaruohon näköisiä pihakukkasia vanhoihin olutpulloihin tai lääkeliuospulloihin. Samaten lempparibrunssipaikkani Toast käyttää tavaroita, jotka näyttävät työntekijöiden puutarhavajoista ja ullakoilta löydetyiltä. Vesikannuina on pestyjä vanhoja likööripulloja ja muita vastaavia, kahvikuppeina on parittomia kirpparilöytöjä, ja vesilaseina kuluneet muovimukit.

Toastin tunnelmaa yllä, alla kolmen kuvan verran Venniä.

Täkäläisistä sisustushiteistä tulee itselleni useimmiten mieleen leikkimökki. Paikka, jonne on haalittu jos jonkinlaista poisheitettyä ja keksitty niille uutta käyttöä. Leikkimökkiestetiikka ei tosin ole kaikille. Toinen yhtä vahva trendi on lasi- ja marmorikiiltoinen upouutuus, jota erityisesti talopakettitehtaat myyvät. Myönnän, että tällainen kirurginen siisteys vetoaa kyllä minuunkin, ja mielellään selailen talopakettimainoksia haavepilvissä pyörien. Kunnes raha tai pikemminkin sen puute tiputtaa maan tasalle.

Upouutta kiiltoa. Kuvat (c) Red Ink Homes.

Tällä hetkellä mennään tällä, pari kuvaa omasta kotikolosta.