5.5.2016

Kairo 101 ja Gizan pyramidit

Pian on takana päivä 2. Kairossa ja siltä pohjaltahan on jo lähestulkoon asiantuntija. Kas näin.

Miten Egyptissä/Kairossa toimitaan turistina?

1. Vaatetus

Tätä asiaa pohdin ennakkoon, pukukoodia näes. Kuten mainitsin edellisessä postauksessa, tämä on ensimmäinen käyntini muslimimaassa enkä näin ollen tiennyt, miten tiukka tai rento asenne on ulkomaalaisten naisten ulkoasua kohtaan. E voi kikkailla samoissa t-paidoissa ja shortseissa kuin koti-Australiassakin, mutta itse ostin asiakseni peittävät, väljät vaatteet (eli kaksi paria Bali-housuja ja pari pitkähihaista löysähköä paitaa) Egypti-puvustoksi netistä lukemani perusteella. Huivi on vapaaehtoinen, mutta katukuvaan sulautumiseksi ok valinta. 

Eilisen palloilin ilman huivia, tänään peitin pään lähinnä siksi, että liikuimme koko päivän auringossa aavikolla eli pyramidien tuntumassa. Ristiriitaisesti sain tänään osakseni enemmän huomiota kuin eilen: kyllä eilenkin kadulla tuijotettiin, mutta nähdäkseni uteliaisuudesta. Kairossa ei näy moniakaan länkkäreitä ja aasialaisturistit liikkuvat nippuina oppaansa kanssa, joten E ja minä kaksistaan Kairon kaduilla erotumme kuin kananmunat hernekeitosta. Tänään muutamakin vastaantulija kommentoi, että nyt näytän egyptiläiseltä naiselta (eli oikeanlaiseltako?) ja pari kysyi, olenko muslimi. Tästähän seuraa sisäistä dialogia, että onko parempi olla huivi päässä vai ei, sillä tuleeko huivin mukana jotain käytössääntöjä, joita en ymmärrä/tiedä ei-muslimina? Olisiko parempi olla vain pokalla paljaspää länkkäri?

Muutamia paikallisiakin siellä täällä vilahtelee ilman huivia, mutta 90% naisista näyttää päänsä peittävän. Sen sijaan kasvohuivia tai kokovartalo-burkhaa ei näe usein: ehkäpä yksi nainen sadasta on päästä varpaisiin verhoutunut. 

Puhtaasti käytännön kannalta väljät, pitkät vaatteet ovat fiksu veto, sillä aurinko porottaa täällä aavikon tuntumassa. Täkäläiset naiset käyttävät enimmäkseen pitkiä hameita ja pitkiä hihoja tai kaapumaisia mekkoja, mutta myös samaa tyyliä näkee, jota Malesian ja Indonesian muslimit Australiassa käyttävät: muuten (paljastamattomat) länkkärivaatteet kuten farkut ja paitapusero, mutta päässä huivi. 

Jalkineiksi sopivat lenkkarit parhaiten, sillä vaikka onkin kuuma ja varpaat huutavat sandaaleja, kadut ovat täynnä roskaa ja soraa, siellä täällä myös piikkilankaa tai rakennusjätettä. Läheskään joka tie ei ole päällystetty ja vaikka olisikin, päällysteitä ei ole hetkeen uusittu. Jalkojen suojaksi on peittävä vaihtoehto parempi. 

2. Tippauskulttuuri

Tästä jo mainitsin viime kirjoituksessa, mutta tippailun osaaminen noussee koko loman teemaksi. 

Kairossa jokainen vastaantulija on potentiaalinen uusi ystävä, mutta ystävyys tulee hinnan kanssa. Toisin sanoen kuka tahansa on valmis auttamaan ja tekemään pieniä palveluksia, mutta näistä tulee maksaa. Normihinta pikkujelpistä näyttää olevan 10-20EGP eli yhdestä kahteen aussidollaria; ja isommista jeeseistä saa maksaa 30-60EGP eli kolmesta kuuteen dollaria. Oman minimaalisen kokemuksen perusteella kannattaa antaa ensin pienin mahdollinen summa, koska tyyppi pyytää kyllä lisää, jos ei ole rahaan tyytyväinen. 

Näin käytännössä: buukkasimme tälle päivälle räätälöidyn kiertoajelun hostellimme kautta Gizan ja Sakkaran pyramideille, sitä suorittamaan saapui kaksi miestä: kuski ja opas. Melkein kuusi tuntia kestäneen autoreissun hinta oli sovitusti meiltä kahdelta yhteensä 270EGP eli 27 euroa, ja kuski halusi tippiä 40EGP ja opas 60EGP (neljä ja kuusi euroa). Näistä neljä oli vähän siinä ja siinä oliko riittävästi koko päivän työstä, kun taas kuusi dollaria näytti iloiselta yllätykseltä, eli vitonen mieheen olisi lie ollut sopivin anti. 

Tippikulttuuri on sikäli helppoa ulkkaritollolle, että egyptiläiset eivät arastele pyytää tippiä. Sitä ei siis tarvitse itse älytä, vaan asiasta vihjataan enemmän tai vähemmän suoraan. Joko pyydetään "kiitosta" tai ihan suoraan rahaa. Sen sijaan se, paljonko annetaan, pitää itse päätellä: kokemukseni perusteella 10% hinnan päälle on odotettu summa ja jos hinta ei ole tiedossa (eli joku auttaa esim. löytämään osoitteen ja sitten pyytää kiitosta), 5-10EGP eli 0,5-1 egeä. 

3. Ajokulttuuri

Älä missään olosuhteissa vuokraa autoa Kairossa, täältä et lähde hengissä kotiin jos yrität kylmiltään liikenteeseen. 

E on reissannut minua enemmän mm. Aasian maissa ja on hänkin järkyttynyt täkäläisestä "maksimoidaan tien hyötykäyttö" meiningistä. Kolmelle kaistalle mahtuu ihan hyvin neljä autoa ajamaan täyttä häkää rinnakkain - kaistamerkinnät ovat koriste, eivät opaste - ja vielä muutama ekstra-auto diagonaalisesti ja poikittain. Jos tiekyltissä lukee 60km/h, voi olla varma, että kuskin nopeusmittarissa lukee 110km/h. 

Pullonkauloja aiheuttavat mm. nelisuuntaristeykset, joissa jokaisesta suunnasta tulija haluaa ylittää risteyksen tismalleen yhtä aikaa ja joukossa on myös hevosia, aaseja ja pari vuohta, sekä tietenkin sekalainen valikoima eri-ikäisiä ja erikuntoisia kävelijöitä, jotka puikkelehtivat autojen lomitse. Liikennevaloja ei ole tai jos on, ne vilkkuvat keltaista kaikkiin suuntiin. Se menee, joka uskaltaa, ja hivuttaa nokkaa eniten muiden eteen. Töötti huutaa yötä päivää. Kairon liikenne kuulemma hiljenee noin keskiyöstä aamuviiteen, mutta kaikkina muina aikoina voi odottaa ruuhkaa ja tukoksia. 

Turvavöitä ei tietenkään tarvitse käyttää. Meitä tänään autollaan kuskannut henkilö lähestulkoon loukkaantui, kuin kysyimme vöiden perään huomattuamme, ettei niitä takapenkillä ole. "Taitava kuski, Kairon paras kuski!" oli pelkääjän paikalla istuvan oppaan vastaus epäkohteliaaseen epäluottamuksen osoitukseemme. Kun haparoimme vöitä refleksinomaisesti myöhemmin uudelleen aina autoon palattuamme, tuli sama vastaus ja iloista tuhahtelua päälle. Voi noita länkkäreitä, turvavyöt! Vaikka on hyvä kuski! Eihän turvavöitä tarvitse kuin aloittelijat tai tunarit! 

4. Katukuva

Kairo näyttää jättimäiseltä keskeneräiseltä työmaalta tai mahdollisesti jonkinlaiselta apokalyptiselta jättömaalta, jos ihan suoraan sanotaan. Etenkin Gizan suunnalle ajaessa teitä reunustavat tusinat ja tusinat keskeneräiset, hiljaiset rakennustyömaat. On epäselvää, onko täällä kenties joku vuosi sitten talouskupla romahtanut, ja jättänyt satoja kerrostaloja törröttämään puolivalmiina, ilman ikkunoita ja rappauksia tai viimeistelyjä, kaikkialle kuin reikäiset hampaat. Vai onko paikallinen tapa rakentaa kerros kerrallaan, sitä mukaa kun rahaa on, ja ehkäpä asunnon asukkaat ostavat omat ikkunat...?

Joka paikka on täynnä pölyä, roskaa, soraa ja muoviriekaleita. Köyhissä maissa minua aina ensimmäisenä ihmetyttää jätehuollon puute. Täällä työllistyisi helposti muutama sata ihmistä roskankeruuseen ja kaupunki raikastuisi kummasti, ja ehkäpä houkuttelisi taas turisteja. Parannetussa jätehuollossa ei voi kuin voittaa. Globaalissa kilpailussa ei mielestäni voi nojata pelkkään muutamaan vetonaulaan (pyramidit), kyllä koko kaupungin tai edes keskustan tulisi olla sen näköinen, että siellä länkkärikin uskaltaa astella pelkäämättä, että kohta on kuuden tuuman naula läpi jalkapöydästä samalla kun toinen jalka uppoaa kadunvarren minikaatopaikkaan.  

Kairo ei siis sovi rentouttavaan luksuslomailuun, mutta seikkailumieliselle ja eksotiikkaa hakevalle kylläkin. 

5. Hintataso

Hintataso on halpa, mutta tässä täytyy pitää mielessä ne kaikki pikku-kuluerät, joita jokainen sinua jotenkin palveleva tai auttava odottaa; joista äkkiä kertyy puroa suurempi vuoto lompakkoon. Oppaat ja autokuskit näköjään myös aina tietävät jonkun kaupan, jonne haluavat sinut viedä "vain katsomaan", ja yhtäkkiä ostettavana olisi kaikkea parfyymeista papyruksiin ja kristalleista silkkimattoihin hintahaarukassa 15 - 1500 aussidollaria. Pakko ei ole ostaa, mutta vaatii pokkaa sanoa ei, kun niin vakuuttavasti, kohteliaasti ja sinnikkäästi myydään. 

Maksamme perustasoisesta majoituksesta - hostelli 5min päässä Tahrir-aukiosta eli aivan ydinkeskustassa - 20 euroa per yö kahdelta hengeltä. Hostelli on suurkaupungin keskustaan nähden hiljainen ja siistihkö, jos ei liian tarkkaan syynää kylppärin lattiannurkkia. Lakanat ovat puhtaat ja patjat ja tyynyt ok, ja henkilökunta mukavaa ja avuliasta, joten menettelee, vaikkei luksusta olekaan.

Puolentoista litran vesipullo maksaa 3EGP (30 senttiä), aterian saa hintaan 15-30EGP (1.5-3 euroa) paikallisessa ravintolassa ja hintaan 70EGP (7 euroa) länsimaisessa. Taatusti enemmän tai vähemmän voi myös maksaa, kun oikeat paikat löytää. 

Loman myöhempään vaiheeseen mahtuva Niilin-risteily, neljä päivää ja kolme yötä, kustantaa noin 600 euroa kahdelta hengeltä, sisältäen itse risteilyn, kaikki ruokailut, retket ja oppaan Assuanissa ja Luxorissa, eli mielestäni kohtuuhintainen paketti kun vain itse hankkiutuu Assuaniin risteilyn lähtösatamaan. 

Gizan pyramidit pääsee näkemään hintaan 80EGP, kahdeksan euroa, mutta tähän hintaan sisältyy vain pääsy alueelle, ei kurkkausta sisälle Kheopsin pyramidiin, josta pitäisi maksaa parikymppiä  euroissa ekstraa. Sakkaran pyramidialueelle hinta on sama. Sakkarassa pyramidit ovat pienempiä, mutta siellä on muuta nähtävää, lisää alla.

6. Nähtävyydet

Tässäpä syy, miksi Kairoon ylipäätään tullaan. Meillä on vielä näkemättä Egyptin museo, jossa pyramidien aarteet ovat, mutta tänään kiersimme ne "big hits" eli Gizan ja Sakkaran pyramidialueet. 

Gizassa, Kairon keskustasta n. 20 km lounaaseen, sijaitsevat kolme isointa pyramidia joista Egypti on tunnettu: Kheops eli Khufu, Khafre ja Menkaure-faraoiden hautapytingit. Ja kyllä, ne ovat jättimäisiä. Pohjimmaiset graniittikivet ovat reilusti ihmistä korkeampia ja painavat monta tonnia. Kuvia seuraa, kunhan muistikortin sisällön saa koneelle. Kheopsin pyramidiin pääsee sisälle maksua vastaan, mutta siellä ei käsittääkseni ole mitään, sillä kaikki esineistö on siirretty museoihin. Kaksi muuta pyramidia näkee vain ulkoa käsin. Lisäksi alueella makaa Sfinksi, farao Khafren kasvoilla varustettu leijona, joka vartioi Egyptin valtakuntaa. 

Pyramidialue on sen verran suuri, että oma auto ja kuski tulivat tarpeeseen. Kheopsin ja Khafren pyramidit ovat vierekkäin, mutta Menkauren pyramidi sekä tiiviisti sen edustalla olevat kolme pikkupyramidia (faraon vaimolle ja tyttärille) sijaitsevat n. 700m päässä kahdesta muusta. Kaikki pyramidit ovat suunnilleen ajalta 2500 eKr eli reilut neljä ja puoli tuhatta vuotta vanhoja. Pyramidien välin voisi matkustaa myös kamelikyydillä hintaan viisi euroa naama. 

Sakkara puolestaan on erillinen alue n. 30 km Kairon keskustasta etelään ja siellä sijaitsee porraspyramidi eli kerroksista tai neliskanttisista "kakuista" rakennettu Egyptin vanhin tunnettu pyramidi, kun ne kuuluisimmat kolme isoa ovat sileäsivuisia, "modernimpia" versioita tästä ensimmäisestä porraskokeilusta - ikäeroa pyramideilla on vuosisata, pari. 

Sakkarassa on lisäksi romahtaneita tai keskeneräisiä pyramideja (kivimuodostelmia) sekä erittäin hyvin säilyneitä hautamonumentteja, joihin pääsee sisälle alueen pääsymaksulla. Näissä monumenteissa näkee viimeisen päälle komeita kiveen hakattuja hieroglyfejä ja reliefejä kuin parhaimmissa Indiana Jones-unelmissa konsanaan, osassa reliefeistä on vielä maalitkin tallella. 

Egyptiläiseen tapaan (?) kaikkiin monumentteihin ei pääse opas mukaan, vaan niihin tulee alueen oma opas kierrättämään. Hautakammioissa ei saisi ottaa valokuvia, mutta kappas vain, kun suuri enemmistö turisteista lähtee ja paikalla on vain muutama "sopiva" yksilö tai pariskunta (jotka eivät nosta meteliä...), oppaat alkavat ottaa kuvia ja kehottavat/houkuttelevat poseeraamaan vaikka minkä sarkofagin päällä ja sisällä. 

En häkellyksissäni tajunnut edes olla taidehistorioitsijaksi sopivan pöyristynyt, kun kiipesin minäkin muiden mukana sarkofagiin esittämään hirmuista muumiota ja vasta jälkikäteen tajusin, että onkohan fiksu idea tuhansien ja taas tuhansien turistien könytä pitkin hautakammioita kuin missäkin Disneylandissa, jälkiä jättäen ja pintoja kuluttaen. Valokuvien ottamisesta tulee tietenkin maksaa pikku palkkio, sopiva summa oli näköjään 20EGP/hlö eli pari euroa. 

7. Kairo matkakohteena

Kairo itsessään ei ole huikean kiinnostava paikka monipäiväiseen saati moniviikkoiseen lomailuun lähinnä siksi, että kaikki on enemmän tai vähemmän rähjäistä, likaista ja kaikennielevän liikenteen peitossa. Kaduilla kävely ei ole helppoa eikä hauskaa, sillä koko ajan saa pelätä, että joku jyrää päältä autolla, rekalla, taksilla, mopolla, hevosella tai aasilla. Meillä on varattuna neljä päivää Kairon osalle ja uskoisin, että riittää, sillä pyramidit ja museo sekä yleistä katukuvaa ja pällistelyä tulee suoritettua riittävästi. 

Seikkailuhenkiselle ja uutta (tai pikemminkin antiikkisen ja vuosituhantisen vanhaa) etsivälle Kairo on kuitenkin kiinnostava, edullinen ja jännittävä lisä matkakohteiden kokoelmaan, jossa ei ainakaan tällaisen lyhyen reissun pohjalta ole sen pelottavampaa kuin Pekingissäkään. 

Mielikuvissa tällainen, todellisuudessa aika toisenlainen. Gizan pyramidit joskus historiassa. Nyt markkinahumun, bussien parkkialueen ja alati laajenevan Kairon lähiöiden puristuksessa. Silti näkemisen arvoinen! Kuva Wikipedia.

3 kommenttia:

  1. Jos salainen poliisi tai turvatarkastaja näkee sarkofaagihypyt niin tulee sakot jopa 50 tuhatta ekee. Varsinkin Luxorissa. Karnak ja Kuninkaiden ja Kuningattarien laaksot vaativat sitten paljon vesipulloja ja hinnat viisinkertaistuvat ainakin laaksojen portilla. Ne kerrostalit Kairon js Gizan välillä rakennettiin vallankumouksen jälkeen ilman rakennuslupia joten siinähän pysyvät luurankoina. Niiden väliin ei nahdu ees paloauto. Egyptissä mennään naimisiin ja ostetaan virallisesti rakennettu asunto ihan luurankona. Sit vasta vedetään sähköt ja vedet ja hissiä saa odottaa vuosikausia. Nuoripari jatkaa asumista vanhemmillaan kunnes asunto on valmis js sitten vasta juhlitaan häät! Kairon laitamilla on jumalattomat hautausmaat joissa köyhät asuvat hautakammioissa. Roskatkin tyhjennetäön roska-autosta altaisiin slummissa jotta köyhät voivat ne pönkiä ja sitten ne poltetaan. Lemu on karsea. Öisin bensan katku vähän laimenee...

    VastaaPoista
  2. No huhhuh, oli viimeinen kerta kun uskon "mene vaan tuonne seisomaan!" kehotuksia... Roskia tosiaan on enemman kuin laki sallii ja koyhia nakyy myos.

    Jaha, selvisi niiden kerrostalojen arvoitus siis. Surullista :(

    VastaaPoista
  3. No huhhuh, oli viimeinen kerta kun uskon "mene vaan tuonne seisomaan!" kehotuksia... Roskia tosiaan on enemman kuin laki sallii ja koyhia nakyy myos.

    Jaha, selvisi niiden kerrostalojen arvoitus siis. Surullista :(

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen välittömästi tarkistuksen jälkeen ja vastaan pian :)