4.12.2016

Aussibyrokratia, kapula ja rattaat

Luulin jo, että viisumin, kansalaisuuden ja passin saannin jälkeen kaikki merkittävä paperirumba on takanapäin, mutta eiiiihän tok!

Sen jälkeen kun taklasin byrokratian ja sain itselleni PR- eli pysyvän viisumin, kansalaisuuden ja passin, olen auttanut E:n samalle tielle ja hoitanut PR-paperityöt myös hänen kahdelle veljelleen. Onneksi velijä ei ole enempää, koska ei yksi ihminen montaa kertaa jaksa samaa Immi-vääntöä ja sitäpaitsi jokaisen tilanne on ollut eri, eli eri PR-viisumit ja eri viisumisäännöt jokaiselle.

Tällä hetkellä odottelemme E:n kutsua kansalaisuustestiin, jotta hänkin saisi kansalaisuuden ja Australian passin. Paperit lähetimme pari kuukautta sitten eikä Immistä tietenkään kuulu pihaustakaan. Maahanmuuttovirasto on erittäin ennustamaton siinä, miten nopeasti tai hitaasti jokin asia hoituu. E:n keskimmäisen veljen viisumi tuli viikossa siitä, hetkestä, kun viimeinen liite hakemukseen oli toimitettu, mutta E:n kansalaisuushakemus on jumittanut jonkun pöydällä nyt ne pari kuukautta ilman tietoakaan siitä, milloin käsitellään.

Byrokratia on tällä viikolla kiehuttanut oikein urakalla, sillä meillä on vielä (ainakin) yksi paperiesterata ylitettävänä, nimittäin property title eli asunnon omistajuus.

Ostin asunnon seurustelumme alkumetreillä eli paperilla omistan sen yksin. Asuntolaina on kuitenkin kummankin nimissä ja maksamme puoliksi, ja avioeron sattuessa (mikä ei todellakaan ole näköpiirissä) E:n katsottaisiin omistavan puolet. Jotta E:n saisi papereihinkin mukaan, täytyy toimia seuraavasti:

- todistuttaa meidän kummankin henkilöllisyys Postissa.

- käydä pyytämässä stamp duty eli leimaveroarvio the Office of State Revenue´sta eli olisiko tuo Valtion Tulotoimisto? Tämä askel on järjetön, koska käsittääkseni leimaveroa ei mene puolisoiden välisestä omaisuuden siirrosta, mutta paperi näyttämään $0 pitää kuitenkin hankkia. Kiitos.

- pyytää pankilta suostumuskirje, että E saa omistaa asunnon, josta jo maksaa puolet ja jonka lainanhaltijaksi hänet on hyväksytty.

- täyttää omaisuudensiirtokaavake.

- maksaa hakemusmaksu ja jättää siirto- tai pikemminkin puolitusanomus Landgateen - en tiedä mikä tämä voisi olla Suomeksi, koska en tiedä, mikä taho Suomessa hallinnoi kiinteistöomistuksia?

Tästä syntyy kaikkien aikojen ikiliikkuja, koska:

- pankki ei suostu antamaan suostumuskirjettä, ennenkuin olemme täyttäneet omaisuudensiirtolomakkeen. Lomaketta ei kuitenkaan voi täyttää, ennenkuin meillä on pankin suostumuskirje.

- Posti ei suostu tunnistamaan E:n henkilöllisyyttä, ellei hänellä ole näyttää council rates - laskua eli onkohan tuo kunnallisverolappu? Council rates - lasku ei tietenkään tule hänen vaan minun nimelläni, koska minä olen virallinen omistaja. Lisätäksemme E:n council rates - rekisteriin hänet pitää identifioida postissa.

- Emme pysty käyttämään mitään muuta identifiointipalvelua kuin Postin, koska Landgate hyväksyy vain Postin. Yleensä henkilöllisyyden voi todistaa myös vaikkapa farmaseutti, opettaja tai julkissektorin työntekijä, jolla on viisi vuotta virkaa takana. Mutta tässä tapauksessa ei.

- Landgaten infolomake selvästi kertoo, että ei-kansalaisen ID-tunnistukseen kelpaavat dokumentit ovat aussiajokortti, Medicare- eli Kela-korttti sekä syntymätodistus. Posti ei usko, että syntymätodistukseksi kelpaa myös ulkomaalainen todistus, vaikka se Landgaten infolistassa lukee selvin sanoin. Tämä siksi, että Postin oma tietojärjestelmä ei hyväksy kuin aussi-syntymätodistuksen. Eli Landgate on värvännyt oman tomintansa toteuttajaksi tahon, joka ei halua tai pysty noudattamaan Landgaten ohjeistusta. Tästä  olemme nyt kaksi kertaa tapelleet Postissa, tuloksetta.

E on joutunut ottamaan vapaata töistä päästäkseen keskustaan kanssani Postiin vääntämään ja ihan oikeasti sieltä lähtee itku ja raivo kurkussa, kun järkähtämätön kerberos vain väittää, että "ei pysty ei kykene", kun itse osoitat dokumenttilistaa ja näytät kaikki tarvittavat dokumentit. Ei helvperkvitsaatjustjoo.

Ainoa väylä eteenpäin on nyt odottaa, että aussikansalaisuus vihdoin myönnetään ja E saa hakea paikallista passia, koska ulkkaripassi ei Postille kelpaa ilman sitä hänen nimellään olevaa council rates - lappua (joka muutenkin postitetaan vain kerran vuodessa, eli meidän pitäisi odottaa seuraavaa laskua kesäkuussa 2017??).

Postin "palveluhalukkuus" on tällä viikolla saanut näkemään punaista raivoa, koska virkailijat tuntuvat hakemalla hakevan syitä, mikseivät he voi käsitellä papereitamme. Ensimmäinen vastaus kaikkeen on ei, eikä tietokaan siitä, että he yrittäisivät esim. kysyä, mitä muita henkilöpapereita E:llä on, joista saisi sen pistebingon kasaan.

Viimeisin yrityksemme tyssäsi jo siihen, että olimme päivänneet lomakkeen kotona edellisenä päivänä ja sen olisi saanut päivätä vasta Postissa virkailijan silmien alla - miksi, en tiedä. Päiväystä ei tietenkään voi muuttaa viivaamalla yli, eikä Posti printata uutta lappua, koska virkailijalla ei ole tunnuksia printteriin / printteriä ei saa käyttää / printteri  ei toimi / lähin yleisöprintteri on kirjastossa kilometrin päässä.

Paras lopettaa tähän ennenkuin vahingossa paiskaan läppärin seinään Postia muistellessani. Iloisempia ja rennompia aiheita taas ensi kerralla, toivottavasti! Ainiin ja hyvää adventtia! Alla Perthin keskustan joulutunnelmia. Eukalyptuksen oksista ja joulupalloista tulee todella komeita koristeita muuten.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!