Sekalaisia huomioita

Asioita, joita oppii Australiassa.

1) Joulutähti on puu. Tai pikemminkin, poinsettia-sukuun kuuluu myös puita. Ainakin tällä meidän naapurustossamme tykätään niistä, yleisyydestä päätellen. Wikipedia opettaa, että joulutähtien suku on kotoisin väli-Amerikasta Meksikon tienoilta. Amerikkalainen Ecken perhe keksi 1920-luvulla alkaa jalostaa ja myydä näitä näyttäviä kukkasia joulukoristeiksi aina kiitospäivästä jouluun.

Kiinnostavaa on, että sama suku piti hallussaan joulutähtimonopolia aina 1990-luvulle saakka. Ecket olivat ainoita, jotka tiesivät, miten pusikkoiseksi pörhistyvästä kasvista saadaan jalostamalla ja risteyttämällä kätevä ruukkuun sopiva malli, jonka joka oksa kukkii.  Parikymmentä vuotta sitten eräs yliopistotutkija onnistui löytämään itsenäisesti Eckien käyttämän jalostusmuodon ja nykyään tieto on vapaasti saatavilla ja monopoli rikkoutunut. Joulutähtipuu menestyy subtrooppisessa ilmastossa ja ainakin täällä Perthissä poinsettia näyttää viihtyvän erinomaisesti.

Joulupuu on rakennettu.

2) Toinen kovasti tykätty puu naapurustossamme ja yleensä Perthissä on frangipani (latinaksi plumeria), suomeksi temppelipuu oleanterien heimosta. Tämäkin puu on alkujaan keski-Amerikasta, mutta kasvaa nykyään kaikkialla tropiikissa, mukaanlukien Tyynenmeren saarilla kuten Tahitilla ja Havaijilla. Tämä on se puu, jonka kukista leit tehdään.

Frangipani on kaunis, mutta ärsyttävä kasvi - syystä että sen banaaninkokoiset kuivat lehdet peittävät äkkiä koko nurmikon. Etenkin nyt, talvimyrskyjen jälkeen, koko etu- ja takapihamme tulvehtii irti riipiytyneitä frangipanin lehtiä. Teoriassa puu on ikivihreä, mutta tiputtelee kuivia lehtiä näköjään näin keskitalvella. Puu sietää huonosti märkää säätä ja kukkiikin joulukuussa eli kuivimpaan keskikesäaikaan.

Puista vielä sen verran, että kiittelen onneani joka päivä tallustellessani palmujen alla. En voi käsittää, että asun nykyään maassa, jossa palmu on tavallisempi kadunvarsipuu kuin kuusi tai koivu. Suomalaisetkin puut ovat kauniita, mutta palmu. Eksoottinen lämpimän maan puu!

Leikukkapuu frangipani, löytyy jokaisen naapurimme pihalta.

3) Puista ihan muuhun, nimittäin liikenteeseen. Suomessa yleiset kellonaikaan sidotut ajokiellot eivät näytä olevan täällä käytössä ollenkaan (?). Tarkoitan niitä liikennemerkkejä suomalaisissa kaupungeissa, joissa kielletään ajo esimerkiksi klo 21-06. Tämän käytännön tykkänäinen puuttuminen on kummallista. Omasta mielestäni Perthin ruuhkista ratkaistaisiin osa ihan jos sillä, että keskustan tietyille tientukkopätkille lykättäisiin yksityisautoilukielto vaikkapa aamuruuhkan ja iltaruuhkan ajoiksi, ja kadut jätettäisiin kokonaan busseille.

Myös kadunvarsiparkkeeraus näyttää täällä olevan paljon vapaampaa ja sallitumpaa kuin Suomessa. Etenkin asuinkaduilla saa parkkeerata huoleti lappuliisoja pelkäämättä. Myönnän tosin, että koska minulla ei ole autoa, kiinnitän liikennesääntöihin ja -ratkaisuihin huomiota täällä vain satunnaisesti. Eli voin olla kaikesta väärässä.

4) Perthin ehdoton ykkösplussa on ilmaston ja luonnon lisäksi se, että täällä on ihania piilotettuja kahvilahelmiä ja ravintoloita siellä täällä! Suomalainen malli on, että kahvilat ja ravintolat ovat tavallisimmin kaupungin keskustassa, lähiöpizzeroita lukuunottamatta. Perthin keskustaa ympäröi puolisen tusinaa kaupunginosaa n. 5 kilometrin säteellä, jotka ovat tunnettuja cafe strip'istään eli käymisen arvoisesta kahvilakadustaan pikkupuoteineen, putiikkeineen ja herkkuravintoloineen. Perthin-matkaajille vinkeiksi mm. sellaiset kaupunginosat kuin Victoria Park, North Perth (erityisesti Angove St- Walcott St- Charles St-alue), Northbridge, Leederville ja Mount Lawley.

Kotiseutumatkailun perusteella näyttää, että melkeinpä joka suburbiassa on kahviloita ja ravintoloita tarjolla. Eivät välttämättä ole tähtikaupunginosien veroisia tunnettuudessaan, saati houkuttelevia pidemmänkin matkan päästä tuleville. Kaupunginosakeskusta-malli on arvatenkin perua siitä, että Perthin metropolialue on muodostunut yhteenkasvaneista 1800-luvun kylistä, ja kullakin kylällä on oma perinteinen keskustansa. Uudemmissa kaupunginosissa ostari ympäristöineen toimittaa kahvilakadun virkaa.

Tänä viikonloppuna tein uusia löytöjä sekä ravintola- että kahvilasaralla. Swan-joen rannan Southern Star-vietnamilaisravintola tarjoili suussasulavan satay-wokkiannoksen, kiitos N vinkistä, seurasta ja kivasta illasta! Tämä aamu lähti hyväntuulisesti käyntiin brunssilla ja kuulumistenvaihdolla suomalaisystävien J:n ja T:n kanssa, supermaukkaita annoksia ja herkkukakkuja tarjoilevassa Tarts Cafe'ssa North Perthissä. Vaikka Perth ei tunnetusti pärjää kahvila- ja ravintolasaralla esimerkiksi Melbournelle ja Sydneylle, kyllä täkäläinen valinnanvara ja laatu peittoavat helposti minkä tahansa suomalaiskaupungin. Harmi kyllä Suomen kannalta. Mutta hyvä meille täällä asuville, namnam!

Tarts Cafen iiihana bataatti-aurinkokuivattu tomaatti-rösti uppomunilla, paahdetulla pinaatilla ja savulohella, katosi parempiin suihin pian.