Viikonloppuaktiviteetteja

Viime viikonloppuna pyörittiin N:n ja K:n kanssa Claremontin messuhallissa käsityömessuilla. Tytöillä oli tähtäimessä löytää korttiaskartelutarpeita, ja itse toivoksin löytäväni virkkuu- tai neulontalankoja. Mitäkö niistä tekisin, no ei ole vielä suunnitteilla, mutta sopivia lankoja nähdessäni olisin varmasti saanut jonkinsortin inspiksen. Villasukille täällä on aina kysyntää, sillä talviaikaan lattiat ovat kylmiä jopa lämmitetyssä, laminaattilattiaisessa kerrostaloasunnossa, puhumattakaan laattalattiaisesta eristämättömästä omakotitalosta.

Mutta mitä opimme? Kortti- ja muuhun askarteluun oli messuhalli puolillaan papereita, pahveja, sapluunoja, leimasimia, kimallemaaleja, huurrehilettä, ruusukkeita ynnä muita. Mahtavaa seuralaisilleni, ja oli noita antimia itsekin mukava penkoa ja tonkia, vaikka olen enemmän korttien piirtäjä- kuin askartelijamallia. Pienisuuri salainen unelmani eli oman nukkekodin askartelu, sisustaminen ja kalustaminen jokaikistä pientä yksityiskohtaa myöten nosti jälleen päätään, ja lähestulkoon ostin pussillisen miniatyyrimaailman luontiin tarvittavia osasia. Jätin kuitenkin tämän uuden projektin aloituksen johonkin myöhempään, otolliseen ajankohtaan, ehkäpä lähemmäs joulua... Mutta lankoja en nähnyt yhtään korillista. Oli ompelukone-esittelyjä, paperi-, pahvi-, ja paperimassamyyntiä ja työpajoja, jonkin verran käsintehtyjä nukkeja sekä koruja (rautalanka- ja muovihelmisiä), ja pari pöydällistä joulukoristeita. Messuhallista kuitenkin vähintään puolet, ellei kaksi kolmasosaa oli varattu tilkkutöille ja niiden tekotarpeille. Tilkkutäkki, tai pienempänä versiona tilkkutyynyliina, on täällä selvästikin the Käsityö. Yksi hallinkolkka oli täytetty Tilkkutäkkikilpailun voittajateoksilla, mutta tähän osioon olisi pitänyt maksaa erillinen (nimellinen) yhden dollarin tiketti messuhallin 15 dollarin hintaisen sisäänpääsylipun lisäksi. Periaatteesta ei ostettu, kun tilkkutäkkejä näki hallissa muutenkin jopa kyllästymiseen asti, niin hienoja ja kärsivällisen taidokkuuden mestariteoksia kuin olivatkin.

Joulukoristeita elokuussa. Olivat tehdastekoisia, olisin toivonut näkeväni uniikkeja käsintehtyjä. 

Korttienaskartelu- ja scrapbooking-maailma on itselleni tuntematonta vyöhykettä, mutta näitä maalattavia ja liimattavia pahvikoristeita penkoessa alkoi kummasti vetämään puoleensa. Scräppäys, here I might come?

Tällainen joulutalo on pakko tehdä. Jos ei vielä ensi jouluksi, niin seuraavaksi!

Nukkienteko näyttää olevan täällä in. Ainakin isommasti kuin Suomessa.

The Käsityö on täällä kuitenkin tilkkutyö. Upeita, kekseliäitä tilkkutäkkejä ja -tyynyliinoja oli tupa pullollaan ja esivalittuja tilkkupaketteja, työpajoja ja ompelukonevinkkejä olisi ollut tarjolla lähes joka kojussa.

Lisää nukkeja. 

Teatteripuvustuksen taidonnäyte nukkientekijältä. Upea kaukaa, mutta läheltä katsoen vähän repsotti sieltä ja täältä laatu. Merkit ovat nyt selvät, Perfektionisti tuli kaapista- keskusteluohjelma selvästikin odottaa minua vieraakseen.

Kertakaikkisen ihana  melbournelaisukki myi tällaisia kertakaikkisen ihania, itsetekemiään tiffanylasitöitä. 

Tänä viikonloppuna oli ohjelmassa suomalaisten, sekä muutamien irkkujen, brittien ja aussien, yhteiskokoontuminen joulunviettoon. Kerroin Christmas in July -juhlan ideasta aiemmassa postauksessa, joten hyppään suoraan tunnelmaan. Harvoin on jouluruoka maistunut yhtä hyvältä kuin eilen lämpimänpuoleisessa Australian elokuun illassa, rattoisassa seurassa. Lähes kaikki oli omin kätösin väännettyä, kuninkuuden ainakin omissa silmissäni veivät itsetehdystä taikinasta ja itsekeitetystä luumuhillosta kokoonpannut tähtitortut, sekä marsipaanikuorrutettu, upeasti koristeltu kesää ja talvea yhdistävä joulukakku. Mutta en kyllä vähättele lainkaan kinkkua, lanttu-, peruna-, ja porkkanalaatikoita, minikokoisia karjalanpiirakoita, rosollia, maksalaatikkoa, lohikeittoa, graavilohitäytteisiä ruisleipä-cocktailpaloja ja kaurakeksejä. Kiitokset ja isot aplodit kaikille kokanneille ja leiponeille! Etenkin kun oma panokseni oli - jouluun kylläkin sopivasti - överipussillinen suklaapatukoita. Näillä saikin juhliin osallistuneet lapset sellaisille ylikierroksille, että tuskin malttoivat nukkua kaiken ympärijuoksun ja trampoliinikisojen jälkeen. Isäntäväki, voitte siis syyttää minua tästä... Pahoittelut. Luonnollisesti tarjolla oli myös pipareita ja glögiä. Vain vihreät kuulat puuttuivat.

Joulukuusi lahjoineen sen sijaan löytyi, ja jokainen sai lähtijäisiksi Secret Santa-paketin. Minulle sattui mystinen muovilätkä, jonka pitäisi leivänpaahtimeen pudotettuna painaa paahtoleipään hymynaaman kuva. Hauska idea, mutta miten se muovilätkä kestää paahtamista...? Täytyy jättää testaaminen johonkin toiseen asuinpaikkaan, sillä nykyasunnon palohälytinjärjestelmä on sen verran herkkä, etten tohdi ottaa muovinkäryriskejä. Muiden lahjapaketeista paljastui mm. kynttilöitä, luomu-suihkusaippuaa, viinipullo, keittokirja, Australia-väritteinen eli sini-valko-punainen peruukki sekä aikuisten kokoa olevat tutti ja vaippa. Öhöm. Väkeä paikalla oli ehkä kolmisenkymmentä, eli erittäin kiitettävänkokoinen seurue. Ilta oli onnistunut ja näillä jouluruuilla pärjää hyvin ensi jouluun. Mahtavaa :)

Joulujuhlakuvat (c) http://australianauringonalla.blogspot.com.au/

Kuusen katveessa juhlimassa. 

Suu täynnä lohikeittoa ja valkkaria. Hyvä  yhdistelmä.

Upea joulukakku! Alla sama kakku illan pimetessä, suli hieman mutta syötiin pois!

Laatikot rivissä, taitavat olla jo loppumaisillaan. Herkullisen lohikeiton jämiä voi ihmetellä muovilautasilta.  Ensi vuonna uusiksi!