Toisin päin

Täällä päiväntasaajan toisella puolen on moni asia väärinpäin, ainakin Pohjoisen kasvatille. Olen ehkä jo näistä maininnut, mutta koska mahdollinen aiempi blogipostaukseni on täysin pyyhkiytynyt muistista, antaa mennä toistamiseen ja kerta kielon päälle, hop.

1) Liikenne. Kaikkihan tämän tietävät. Aussilassa ajetaan vasenta laitaa ja tähän tottui yllättävän äkkiä. Itse olen ajanut vain satunnaisesti maantiellä enkä lainkaan kaupungilla, joten en osaa vielä vuoden jälkeenkään sanoa, miten citykurvailu onnistuisi. Vasen laita tuntuu kuitenkin nyt täysin normaalilta. Sen sijaan ratin paikan muistaminen on vieläkin työn ja tuskan takana. Onko se nyt sitten oikealla vai vasemmalla aussiautoissa? Muistisääntöni on, että kuski on tien keskiviivan puolella, eli istuu oikealla ja käyttää vaihteita vasurilla (jos autossa on vaihteet - automaattivaihdeautot ovat täällä huomattavasti yleisempiä kuin Suomessa).

Jalankulkukin tapahtuu vasemmalla, eli esim. liukuportaissa ryhmitytään portaiden oikeaan laitaan, jotta vasemmalta pääsee ohi, jos on kiire junaan/bussiin/töihin/aleen. Kävely on tosin härömpää kuin autoilu, ja moni kävelee missä sattuu, mukaan lukien minä. Töissä on pari kertaa huumorilla huomautettu, että "keep left, you're not in Finland anymore", (eli pidä vasen laita, olet ihmemaa Ozissa nyt) kun olen jäänyt käytävälle arpomaan, kummalta puolen ohittaa vastaantulija.

2) Vesipyörteet. Aku Ankasta ynnä muista lähteistä huolimatta vesi ei täällä pyöri eri suuntaan eli myötäpäivään viemäriin - asia on todistettu ihan telkkarisarja Myytinmurtajissa (mikä tekee tiedosta ehdotonta faktaa). Moni on kuullut, että pallon tällä puolen vesi pyörteilisi eri suuntaan kuin siellä kotipuolella. Pyörteily riippuu kuulemma ihan altaan muodosta, ei sijainnista maapallon pinnalla. Coriolis-ilmiö, eli maapallon kiertoliikkeestä johtuva voima pyörittää ilma- ja vesimassoja isoissa mittakaavoissa pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään ja etelässä myötäpäivään. Ammeen, käsienpesualtaan tai vessanpöntön mittakaavassa voima ei vielä näy, yleisistä uskomuksista huolimatta. Sitä en osaa sanoa, näkyisikö pyörteily esim. uima-allasta tyhjennettäessä, vai tarvitaanko valtamerellinen vettä, ennen kuin Coriolis-ilmiö vaikuttaa...? Vesitieteilijät, apuja!

3) Pillimehut. Pillimehuissa on pilli väärinpäin purkin kyljessä, eli se pillin "nivel" tai taite on purkin alanurkassa, kun se Suomessa on purkin ylänurkassa. Pillireikä toki on purkin yläkannessa - ihan vain selvennyksenä, koska usein tätä pillikäänteisyyttä selittäessäni ihmiset kysyvät, että onko se reikäkin pohjassa ja tökätäänkö pilli sinne. Ei, edes aussit eivät ole niin nurinkurisia. Olen tästä pillifaktasta aikonut ottaa kuvan jo monta kertaa ruokakaupassa, mutta kummasti on nolottanut tähtäillä pillimehurivejä kännykällä... pitää ensi kerralla ostaa pillimehusetti kotiin ja kuvata salassa. Täällä pillimehut usein myydään kolmen tai kuuden pakkauksissa ruokakaupoissa, yksittäisiäkin saa esim. kioskeista.

4) Sosialiseerausajat. Tämä ei varsinaisesti ole käänteistä, mutta kuitenkin eri tavalla kuin Suomessa. Jos täällä kutsutaan kotiin bileisiin/grillaamaan, yleensä paikalle mennään jo hyvissä ajoin (esim. iltapäiväkahdelta) ja kotiinkin lähdetään hyvissä ajoin, usein yhdeksään mennessä. Suomessa kaikki iltamenoksi ymmärretty (eli alkoholia mahdollisesti sisältävä) tapahtuu ilta-aikaan, sanotaanko kuudesta eteenpäin ja saattaa jatkua puoleenyöhön ellei pikkutunneille. Ainoa kerta, kun olen ollut kenenkään kotona juhlimassa puoleenyöhön saakka, on ollut viime uusivuosi. Uudenvuoden pippaloita kun ei ole oikein motivoivaa lopettaa ennen varsinaista vuodenvaihdetta.

Ainakin osalta työpaikoista on melko tavallista käydä perjantaisin työpäivän jälkeen parilla lasillisilla kollegoiden kanssa (ehkä brittivaikutusta...?), ja silloinkin ilta päättyy hyvissä ajoin, useimmiten seitsemän-kahdeksan aikaan. Jos on suoraan töistä neljän-viiden välillä suunnannut pubiin/baariin/ravintolaan, parin tunnin istuskelu on aivan riittävä. Usein baareihin on myös pääsymaksu illemmalla, eli jos haluaa tuopin-pari tai viinilasin-pari nautiskella kohtuuhiljaisessa jutteluympäristössä, kannattaa olla liikkeellä ennen dj:n/livebändin sekä pääsymaksujen keruun aloitusajankohtaa (mikä starttaa kahdeksan-yhdeksän maissa).

Täällä on myös kohtuullisen yleistä tavata kavereita baarissa sunnuntaipäivällä tuopin-parin äärellä. Ideana ei ole juoda humalaan, vaan jutella, vaihtaa kuulumisia, viettää rentoa ja rattoisaa lepopäivää. Itse juon erittäin maltillisesti ja vaikka sunnuntain ideaan ei kuulukaan kännäys, se yksikin lasillinen tuntuu jotenkin ideana liian paljolta. Seuraavana päivänä on kuitenkin työpäivä...?

5) Aurinko ei koskaan paista etelästä. Se nousee idästä kuten Pohjolassakin, kiertää taivaankannen yli melko korkealla ja laskee länteen, pohjoisen kautta koukaten. Suomessa taas pohjoisen suunnasta ei koskaan tule valoa. On outoa, vaikka onkin täysin luonnollista.

6) Itikat ja banaanikärpäset. Täällä keskustassakin kohtaa satunnaisesti itikoita, mutta ne eivät pidä minkäänlaista ääntä. Äärimmäisen ärsyttävää, koska tulosuuntaa tai etäisyyttä ei saa arvioitua. En tiedä, ovatko täkäläiset itikat vähemmän hanakoita verenimijöinä, sillä en muista koskaan nähneeni/tunteneeni yhtään hyttysenpuremaa. Tai sitten niiden hyökkäys ei jätä todistusaineistoa samalla tavalla kuin suomalaisten lajitovereidensa. Banaanikärpäset ovat puolestaan käsittämättömän hitaita liikkeissään. En Suomessa muista koskaan liiskanneeni banaanikärpästä huolimattomalla huitaisulla, kun taas täällä puoli-innoton läppäisy vähän sinnepäin deletoi otuksen varmasti. Mikä lie evoluution oikku. Edullinen meille ihmisille, tosin.

Australiassa kuukin on kuumempi, oo-hiio-hei, kuin aurinko meillä vain suurempi, oo-hiio-hei. Tällaisen kuvan saa painatettua t-paitaan osoitteessa shirt.woot.com