20.10.2012

Minä, autokuski osa II

Tällä viikolla korkkasin jälleen uuden aluevaltauksen, kun ajoin elämäni ensimmäistä kertaa Tamperetta isommassa kaupungissa ja reippaammassa liikenteessä (nimimerkillä Helsingissäkin liikkeellä aina julkisilla). Kruisailin pomon upouudella leasing-autolla Perthin teillä alkuviikon, ja hyvinhän se meni. Ajoin harhaan vain pari kertaa ja sain nämäkin harharetket suoristettua ennätysajassa. Käytössä ei ollut karttaa eikä navigaattoria, vaan painoin reitit mieleen kotikoneen google maps-kartalta ennen lähtöä. Onneksi tuli harjoiteltua kyseistä metodia Suomessa reissutyössä ympäristökonsulttifirmassa. Perthin keskusta sijaitsee Swan-joen pohjoisrannalla, ja kyseinen ranta on nyt jättiremontissa uuden hypetetyn Elizabeth Quay-projektin takia.* Tästä seuraa, että pohjois-etelä-suuntaiselle Kwinana/Mitchell Freeway-moottoritielle pääseminen vaatii tarkkaa pelisilmää, ja onnistuinkin tässä vaiheessa harhautumaan pohjoiseen, kun piti lähteä etelään. Moottoritiellä väärään suuntaan lähteminen on sikäli vaikeampi temppu oikaista kuin Suomessa, että täällä moottoritien ramppeja eivät välttämättä yhdistä kätevät ylikulkusillat, joilla voi käydä vaihtamassa suuntaa. Kaupunkialueella ramppi vie johonkin kaupunginosaan, ja sieltä pitää osata kikkailla kylttien mukaan suunnistaen takaisin moottoritielle muutaman käännöksen ja ylimääräisen kaduilla pyörimisen kautta. Onnistuin kuitenkin järjestelemään ratsuni takaisin eteläänmenevälle reitille ja pääsin perille ajoissa.

Freeway on täkäläinen moottoritie, kaistoja on yhteen suuntaan 3-4. Highway'lla puolestaan on kaksi kaistaa yhteen suuntaan, tie kulkee usein asuinalueiden halki ja sille voi yleensä liittyä risteyksestä, toisin kuin moottoritielle (vain rampilta). Moottoritiellä ajaminen vaikuttaa vaikeammalta kuin todellisuudessa on. Ramppi sisään ja ulos tulee ja lähtee vasemmanpuoleisimmalta yhdeltä tai kahdelta kaistalta. Huomasin äkkiä, että on fiksuinta ajaa kaistalla 3 (jos ulosmenoramppi on nro 1), koska siellä liikenne etenee jouhevasti, muttei ole liian kaukana ulosmenorampista, jotta ulos pääsee helposti kun hetki koittaa. Motarilla tietä annetaan todella kiitettävästi ja jumittelin vain kerran, kun en uskaltanut tökätä herrahenkilön eteen kaistanvaihdossa, ennenkuin mies raivokkaasti viittoili että "mene nyt siihen kun kerran aioit!!" Kaistaa vaihdetaan minusta nopeammin ja lähempänä edellä- ja perässäajajia kuin Suomessa, eli pitää uskaltaa tuppautua pienempään rakoon kuin kotona. Turvavälit yleensäkin ovat pienemmät. Kaistoista mikään ei ole nimetty ohituskaista, vaan liikenne etenee sitä mukaa, mikä kaista vetää parhaiten. Liittymiskaista on luonnollisesti hitain. Täällä rampin päässä ei odota kolmiomerkki, vaan ramppi vie suoraan kaistalle ilman etuajo-oikeuksia kellekään osapuolelle. Liikennettä pitää osata lukea sekä rampilla että motarilla ajavien, jotka siis sulassa sovussa rytmittävät menonsa niin, että rampilta tulijat mahtuvat joukkoon. En ole vielä kertaakaan ollut tilanteessa (itse ajaen tai muiden kyydissä), jossa tilaa ei olisi annettu. Varmaan sitäkin kyllä tapahtuu, ainahan joku minä-ite-ensin-minun-tie-ääliö mahtuu joukkoon.

Ihme kyllä en möhläillyt edes tankkaamisen kanssa: jostain syystä olin varma, että koska liikenne on täällä "vääränkätistä", tankkauksessakin on taatusti joku odottamaton kommervenkki ja eripäin tehtävä vaihe - ei ole, ihan toimitaan kuten Suomessakin. Täällä on Suomea yleisempää maksaa bensaostot huoltsikan tiskille, eikä kaikilla asemilla edes ole korttiautomaatteja.
Nyt vaan autokaupoille!
[Ehkä unelmissa, autonosto tuntuu aika isolle panostukselle, kun sitä tarvitsee keskusta-asujana kuitenkin harvoin].
* Elizabeth Quay: tällaista hulppeaa uutta rantarakentamista suunnitellaan - ja on alettu toteuttamaan - Perthin keskustan laitaan Swan-joen rannalle (valkoiset talot). Kiistelty ja kallis projekti (2,6 miljardia), kuten kaikki projektit aina. Kuva (c) Perth Now.
Kaikkien tuntemat Australian varoituskyltit - tiellä opossumeja ja kenguruita. Ei onneksi riski moottoritiellä. Kuva (c) Yourguidetravelaustralia.com

2 kommenttia:

  1. Motarilla Perthissa etuajo-oikeus on merging tilanteessa aina edella ajavalla autolla (riippumatta siita onko auto vasemmalla tai oikealla), vaikka mitaan give way merkkia ei olekaan. Eli siis kun ajaa rampilta motarille niin takana olevan auton kuuluisi aina antaa tieta edella ajavalle. Ja tassa tilanteessa rampilta tulevan kuuluisi myos nayttaa vilkkua, mita siis kaytannossa tapahtuu todella harvoin. Tama on siis WA:n virallinen liikennesaanto. :) Kaytanto onkin sitten ihan mita sattuu.

    VastaaPoista
  2. Kiitos tiedosta! Itse näytän uskollisesti vilkkua, kuten Suomessakin tehdään, mutta en kiinnittänyt huomiota että vilkuttavatko muut rampilla. Mutta ainakin toistaiseksi näytti, että tietä annetaan. Pitääkin pitää silmä kovana jatkossa, onko tämä koko totuus vai vain parin päivän kestänyttä hyvää tuuria :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!