19.7.2014

Oodi arjelle Australiassa

Ah Australian talvi. Viime viikolla riehui tornado Perthin etelälaidalla. En huomannut. Mikä tarkoittaa pelkästään sitä, että Perth on aika laaja.

Tornadoksi luokiteltu myrskytuuli repi kattoja irti taloista, hajotti aitoja ja kaatoi puita sähkölinjojen päälle. Täällä meillä keskustan tuntumassa kuului vain vähäistä sateen rummutusta, kerran välähtivät valot kaukaisen salamaniskun takia. Luin tornadosta vasta seuraavan päivän lehdestä.

Perthin talvi on monipuolinen sikäli, että säät vaihtelevat tornadouutisista Suomen kesään, siis siihen parempaan kesään kuin tänä vuonna nähtävästi on ollut.

Käymme viikonloppuisin uimassa, koska sauna. Ja uintikin on yllättäen kivaa, ensimmäistä kertaa elämässäni. Mietin viime sunnuntain uimahallikeikalla, että on tämä talvesta "selviäminen" aika helpoksi tehty. Ilma oli lämpimään kallellaan kirkkaassa auringonpaisteessa, muutama auringonottaja loikoili ulkoaltaan reunoilla ja me loput polskimme hallissa lämpimässä (+30) vedessä.

E on vesipeto ja vaikka asuisi meressä, mutta itselleni vesi on aina aiemmin ollut pelkästään kylmää,  märkää ja ikävää. Tajusin puiston keskellä kauniissa maisemissa olevassa uimahallissa, että uintihan on peräti mukava harrastus, jos vesi on riittävän lämmintä.

Ensimmäisiä sekunteja vedessä ei tarvitse kärvistellä suonenvedon partaalla. Altaasta ei ole myöskään pakko nousta vähän väliä saunaan lämmittelemään. Joten olen yllättäen alkanut uimaan jopa kilometrin per kerta, mikä on mieletön suoritus koirasammakkoa uivalta narukädeltä.

Beatty Parkin halli on remontoitu ja siisti (viimeinkin löytyi hyvä), siellä on ihan ok sauna sekä riittävästi höyryä tupruttava turkkilainen sauna. Allashallin isoista ikkunoista paistaa kauniisti talviaurinko sisään, puiden latvoista siivilöityneenä. E ui mieluiten ulkoaltaassa: kuulemma mahtava fiilis, kun ilma on viileää mutta vesi lämmintä. Ei parempaa sunnuntaipuuhailua keksikään.

Männä maanantaina suuntasin pitkästä aikaa töiden jälkeen joogaan ja sielläkin yllätyksekseni huomasin, että lähes ulkoharrastuksesta on kyse. Yogavine on tilaremontin takia muuttanut liikerakennuksen alakertaan, puoliksi rempattuun tulevaan kauppaan. Julkisivu tilassa ei ole oikeaa seinää remontin takia, vaan jonkinlainen kyhäelmä puukehikkoa ja vilttejä/vuorivillaa. Seinäkkeen ylä- ja alareunasta paistaa päivä ja puhaltaa tuuli.

Ensin ajattelin, että miten tästä selviää, illankähmän viileässä. Mutta reipas, lihaskuntoa vaativa vinyasa-jooga lämmittää kyllä kun vauhtiin pääsee. Ja niinhän siinä kävi, että viileä oli itse asiassa parempi kuin liian lämmin. Loppurentoutusta varten oli joogeille viltit, joiden alla pärjäsi mukavasti viimeiset muutamat minuutit lattialla.

Joskus tulee pohdiskeltua, että olisinko voinut olla yhtä tyytyväinen elämääni Suomessa kuin täällä.

Vaikka miten päin asiaa kääntelen ja lasken E:n mukaan Suomen-elämään (jos muuttaisimme sinne), sekä huomioisin Suomessa odottavat sukulaiset ja ystävät, ei yhtälö taivu niin päin, että vaihtaisin kaiken tämän Perthin päässä pois.

Fakta on, että elinympäristönä Australia voittaa mennen tullen minkä tahansa Suomen kaupungin. Ei siksi, että Suomessa sinänsä olisi [mittavia] vikoja. Vaan puhtaasti vuodenaikojen takia.

Perthissä vuosi koostuu suomalaissilmin syklistä kesä (syyskuu-marraskuu) - paahtavat helteet ( joulukuu-helmikuu) - taas kesä (maaliskuu - toukokuu) - syksy (kesäkuu-elokuu).

Sisällelinnoittautumiskautta ei ole ollenkaan, eikä myöskään loskaa, hiekoitushiekan likaamia lumipenkkoja, räntää saati mitätöntä nelituntista valoisaa aikaa. Itselleni pimeän Suomi-talven halki selviytyminen on käynyt vuosi vuodelta vaikeammaksi ja valonpuute ahdistaa, teki mitä hyvänsä. Täällä helotuksessa ei tarvitse kaamosmasennusta potea.

En edelleenkään osaa sanoa, onko loistava ilmasto rennon meiningin takana vai mistä johtuu, mutta elämänmeno on paljon aktiivisempaa täällä harrastus- ja vapaa-ajanviettomielessä. Ausseille isoissa porukoissa touhuaminen on hyvin luontevaa ja grillijuhliin, tupareihin, piknikeille ja kissanristiäisiin kutsutaan kaikki kynnellekykenevät eri elämänpiireistä. Sukulaiset, työkaverit, opiskelukaverit ja naapurit hengailevat hyvässä hengessä keskenään erilaisilla kekkereillä.

Eilen osallistuin työ- ja joukkuekaverini järjestämiin iltamiin: ensin illallinen korealaisessa barbeque-ravintolassa ja sieltä karaokea veivaamaan kiinalaisen vegeravintolan yläkertaan. Tunsin entuudestaan kahdeksan hengen tyttöporukasta puolet, ja toiseen puoleen tutustuin siinä kimchin syönnin (korealaista chili-hapankaalia) ja Bon Jovin Living on a Prayerin kurkku suorana kailottamisen välimaastossa.

Myös ns. social sports ovat tärkeä osa aussikulttuuria. Esimerkiksi yliopistokampuksilla näkee joka ilta porukkaa urheilemassa ja pelaamassa milloin mitäkin. Netti-ilmoittelupalstoilla sunnuntaijalis ja muut joukkuelajit mainostavat jatkuvasti uusia pelaajia etsien.

Keilahallit, polttopallosalit, trampoliinikeskukset ja muut rentoa, hauskaa liikuntaa tarjoavat paikat ovat aina vähintään puoliksi täynnä. Vanhempi väki näyttää viihtyvän esimerkiksi lawn bowl- eli nurmikeilauskerhoissa sekä golf-klubeilla. Ne eivät täällä ole paremman väen paikkoja vaan avoimia kaikille kiinnostuneille.

Kaiken innokkaan tekemisen, sosialiseeraamisen, ulkoilun ja yhteisten harrastustemme takia en ole ollut yhtä hyvässä fyysisessä (ja ehkä henkisessäkin) kunnossa sitten teini-iän aktiiviurheilija-aikojen.

Tällaista fiilistä en helpolla pois anna.

Tuntuu ja näyttää, että aussit ovat askeleen edellä suomalaisia yhdessä asiassa. Elämä ei ole pelkkää suorittamista ja selviytymistä, sisukkuuden osoittamista, laskujen ja verojen maksua. Vaan elämästä voi ja osataan myös nauttia: häpeilemättä, murehtimatta, anteeksi pyytelemättä.

Jos joku vielä kaipaa vakuuttelua, miksi Australia on aika jees paikka, tämä mainos auttaa asiaan.
Ai näissä maisemissa? No miksipä ei. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen heti tarkistuksen jälkeen!