26.12.2018

Raskausaika Australiassa

Lähipiiri jo tietääkin, mutta kerrottakoon nyt laajemmalti, että meille on tulossa perheenlisäystä maaliskuussa ja elelemme jännittäviä aikoja uuden elämänvaiheen kynnyksellä. Äitiyslomani alkaa helmikuussa ja olen kyllä jo nyt ihan kypsä valmis sille jäämään - Perthissä alkoi parhaimmoillaan jouluksi täysi kesä, lämpö kipusi neljäänkymppiin, ja ydinreaktorikeskusta eli kroppaa kuumentava raskausmaha ei kyllä oloa helpota.

Olen saanut kyselyjä, että kirjoittaisin neuvola/lääkärikäytännöistä raskauden aikana. Otin mielenkiinnosta ylös myös kuluneet rahasummat, jos joku perheellistymistä pohtiva toivoisi niistä kuulevansa.

Australiassa voi valita, millaisia väyliä ja palveluja käyttää, eli meneekö yksityis- vai julkissektorille. Sairaanhoitajakavereilta kuullun perusteella emme ole ottaneet sairausvakuutukseen äitiyskomponenttia, eli vakuutuksemme ei kata raskauteen ja synnytykseen liittyviä kuluja. Tämä siksi, että julkinen puoli toimii Australiassa aivan hyvin emmekä ole kokeneet tarpeelliseksi maksaa yksityislääkäristä.

Yksityiset synnytyssairaalat kuulostavat enemmän hotelleilta kuin lääketieteellisesti julkissektoria osaavammilta, joten olemme mieluummin säästäneet vakuutusrahat vanhempainvapaan ja vauvan tarpeisiin. Ilman vakuutusta yksityissairaala on budjettisyistä ulottumattomissamme, koska synnytykseen ja sitä edeltäviin kuluihin voi upota jopa kymppitonni ja ylikin.

Oma tilanteeni on sikäli hyvä äitiysloman suhteen, että työpaikkani kustantaa puoli vuotta äitiysvapaata puolella palkalla, lisäksi olen oikeutettu Centrelinkin eli paikallisen Kelan maksamaan reiluun neljään kuukauteen äitiysvapaata maan minimipalkalla. Näistä vain Centrelink on kaikille tarjolla, eli jos työnantaja ei halua maksaa äitiysvapaasta, mitään pakkoa ei ole. Sen sijaan kaikille on myönnettävä 12 kuukautta palkatonta äitiysvapaata. E saa työpaikaltaan peräti viikon isyyslomaa ja Centrelinkistä nähtävästi päälle tuplat eli kaksi viikkoa. Kaikki loppuvapaat, jos sellaisia haluaa ja pystyy ottamaan, kustannetaan omista säästöistä.

Valitako julkis- vai yksityissektori raskausasioihin ja synnytykseen on pitkälti  makuasia. Suurin osa täkäläistutuistani on synnyttänyt yksityissektorilla, ilmeisesti sen (katteettomasti?) paremman maineen sekä palveluvalikoiman laajuuden takia. Yksityisellä voi esimerkiksi pyytää sektiota, kun taas julkissektorilla se tehdään vain hätätapauksissa.

Nähdäkseni kaikki raskauteen liittyvä käsitellään ensinalkuun yksityissektorilla, koska Australiassa ei ole terveyskeskuksia, pelkästään yksityislääkäreitä (yleislääkäri, general practitioner eli GP). Osa yleislääkäreistä laskuttaa vain sen summan minkä Medicare eli paikallinen Kela korvaa, eli silloin ei jää omasta taskusta maksettavaa (ns bulk billing - lääkärit).

Itse olen Perhiin muutosta saakka käynyt ydinkeskustassa lääkärikeskuksessa, jossa n. puolet laskusta jää itselle katettavaksi. Tosin todennäköisesti vaihdan lääkärikeskusta pian, koska muutaman kortteli päässä edellisestä olisi n. 20% edullisempi, hyvämaineinen paikka. Bulk billing ei ole ollut itselle toimiva systeemi, koska Perthissä niihin ei yleensä voi varata aikaa, vaan sinne mennään jonottamaan kuin ensiapuun. Lisäksi en ole ollut tyytyväinen bulk billing-lääkärien kiinnostuksen ja ammattitaidon tasoon, mutta tämä on vain omakohtainen parin lääkärin mittainen kokemukseni.

Alkuraskaus yksityissektorilla

Alkuraskauden aikana tapasin lääkäriä neljä kertaa eli kerran kuussa, tosin tästä 1-2 kertaa oli ei-välttämättömiä. Kävin heti alussa varmistamassa raskaustestin, sitten kahdesti kuulemassa ultraäänen tulokset (raskausviikoilta 8 ja 12) sekä kerran yleis-tsekissä. Rahaa käynteihin yhteensä meni omasta taskusta 180 dollaria (115€), hinta olisi ollut melkein tuplat ilman Medicarea.

Joka käyntikerralla lääkäri mittasi verenpaineen, punnitsi painon ja otti virtsanäytteen. Lisäksi oli yleistä jutustelua, mikä olo, miten asiat etenevät, mitä seuraavaksi. Sain myös pitkän listan vältettäviä ruoka-aineita: käytännössä kaikki kylmänä tiskistä myytävät asiat olivat kiellettyjä, mukaanlukien salaatit, hedelmäsalaatit, smoothiet, leikkeleet, pehmeät juustot, pehmeäksi keitetyt munat, savulohi, sandwichit, patongit, sushi... eli 90% Aussilan normi-lounasvalikoimasta, arg. Kotona toki voi hedelmiä ja salaatteja syödä, kun ne pesee ja kuorii juuri ennen syömistä.

En kuitenkaan orjallisesti listaa noudattanut, sillä olin raskausviikoilla 6-10 niin pahoinvointinen, että vain harvat asiat maistuivat. Ajattelin, että listeriariski on Australiassa kuitenkin minimaalinen ja pääasia on syödä jotain; ostin esimerkiksi hedelmäsalaatteja ja feta-avokado-bageleita, jotta edes jotain uppoaisi. Lempiaamiaiseni on eggs benedict eli uppomunia savulohen ja hollandaise-kastikkeen kanssa (sis. raakaa kananmunaa) vaikkapa bagelin päällä ja tätä herkkua odotan kuin kuuta nousevaa - pitää varmaan pyytää E:tä hommaamaan moinen sairaalaan, kun vaavi on ulkona :D

Ultraäänet otetaan yksityisellä ja niistä maksoimme omasta taskusta yhteensä $345 (225€), taas Medicare korvasi noin 40%. Ultrat olivat raskausviikoilla 8, 12 sekä rakenneultra viikolla 19. Viikon 8 ultra ei ollut pakollinen, mutta halusimme nähdä, että kaikki on ok alusta asti. Raskausviikkojen 8 ja 20 välillä kävin kahdesti verikokeissa ja sain influenssarokotuksen, ne menivät kokonaan Medicaren piikkiin. Muita raskausajan kuluja olivat lääkärin suosittelemat vitamiinit ja lisäaineet (rauta, D-vitamiini, foolihappo jne), niihin meni yhteensä noin satanen eli 63 euroa.

Maksoimme lisäksi Harmony-verikokeen eli kromosomipoikkeavuustestin, jota suositellaan 35v+ äideille; hinta oli melko suolainen $425, 270€, mutta testin tuomaa mielenrauhan hintaa on vaikea rahassa määrittää.

"Neuvola" eli kätilöohjelma

Puolivälissä raskautta siirryin kätilön potilaaksi eli yksityiseltä julkissektorille. Neuvolaa vastaa täällä kätilövetoinen toiminta, johon haetaan mukaan. Lähetin hakemuksen ohjelmaan nimeltään Community Midwifery Program, joka toimii tietyissä sairaaloissa sekä kotona jos haluaa kotisynnyttää. Ohjelmaan voi päästä, jos on matalan riskin synnyttäjä eli ei ole terveyssyitä, jotka haittaisivat normaalia synnytystä.

Ohjelmassa kätilö on ykköskontakti ja pääapu, mutta lääkäri puuttuu synnytykseen jos tarpeen. Tavoite on mahdollisimman vähäinen interventio, mutta kaikkea sairaalassa tarjolla olevaa kivunlievitystä saa. Ohjelmaan osallistuminen on ilmaista eli Medicaren kattamaa. Olisin voinut myös jatkaa yleislääkärin potilaana ja siirtyä synnytyslääkärille joko julkis- tai yksityissektorille, mutta kavereilta kuullun perusteella kätilö vaikutti parhaalta vaihtoehdolta itselleni.

Kätilöä tapaan 3-4 viikon välein niin, että hän tulee joka toinen kerta kotikäynnille ja joka toinen käynti on sairaalassa. Synnytyksen lähestyessä tapaamiset tihenevät kahteen, sitten yhteen viikkoon. E oli mukana kerran synnytyssairaalan tutustumiskierroksella raskausviikolla 19, lisäksi osallistumme yhdessä ohjelman tarjoamille synnytysvalmennus- ja vanhemmuuskursseille, joita on 3 x 2h. Kirjoitan kursseista lisää erikseen.

Lisäksi saisin fysioterapiaa, vesijumppaa ja terapeutin tukea esim synnytyspelkoon, mutta näitä en ole käyttänyt eli en tiedä olisivatko kokonaan vai osittain Medicaren kattamia. Kätilölle voi tapaamisten ulkopuolella soittaa tai viestittää kysymyksiä ja huolia, eli osa kontaktoinnista on puhelimitse. Oma kätilöni on todella joustava ja helppo tavoittaa, tosin yritän soitella hänelle minimaalisen vähän käyntien välillä - onhan hänellä myös muita potilaita ja omakin elämä :D

Ennen tämänhetkisen kätilön saamista minulle oli tarjokkaana toinen kätilö eri ohjelmasta, Birth Centeristä eli kodinomaisesta pienestä keskuksesta, jossa tavoite on synnyttää mahdollisimman luomusti. Vaihdoin kuitenkin ohjelmaa ja kätilöä, koska ensimmäinen vaikutti tarpeettoman tiukalta kivunlievityksen suhteen ja mm. kommentoi, että "meille ei tulla yrittämään vaan täällä mennään sitoutuneesti läpi ilman lääkkeitä", siis ei epiduraalia, ei kipulääkkeitä, pelkkää luomua mukaanlukien vesialtaan käyttö, hieronta, TENS-laite ja ilokaasu (onkohan tuo oikea termi?). Se kuulosti turhan ekstremeltä näin ensisynnyttäjälle, etenkin kun en ole mikään Äiti Maa, jonka on pakko saada kokea luomusynnytys - kivunlievitys on mielestäni olemassa aiheesta ja tervetullutta tarpeeseen.

Seuraavana tapahtumalistalla on sokerirasituskoe ensi viikolla ja veriarvojen otto raudan ja muiden tarkkailuun.

Synnytyssairaala ja synnytys

Kun synnytys alkaa, soitetaan kätilölle. Koska tähän h-hetkeen on aikaa vielä kolme kuukautta, palaan aiheeseen kun raportoitavaa on. Jatkamme odottelu- ja vauvankypsyttelylinjalla täällä Perthissä!
Joulupäivän biitsiterveiset!

4 kommenttia:

  1. Kiitos Anu kattavasta paketista. En tajunnutkaan, että on mahdollisuus saada seka Centrelinkin ja työnantajan äitiysloma, mikä helpotus. Palkallinen äitiysloma ei ole sittenkään niin suppea kuin odotin. Viimeksi kun tutkin asiaa, hallitus oli lopettamassa tämän mahdollisuutta ("Double dipping"), mutta ilmeisesti laki ei mennyt läpi! Tsemppiä loppuraskauteen!

    VastaaPoista
  2. Onnea vielä ja oli kiva lukea miten homma etenee siellä. Valitsin aikoinaan itse yksityisen Turkissa, sillä se oli melko edullinen, ja näin sai aika henkilökohtaista palvelua. Kätilöä ei ollut, vaan synnytyksestä vastasi synnytyslääkär, jonka luona kävin joka toinen viikko ja lopussa viikottain. Nyt saattaisin valita valtion puolen, sillä nykyinen terveyskeskus ja oma lääkäri hoitajansa kanssa on erikoistunut juuri raskaudenseurantaan. Kaikkea hyvää raskauden etenemiseen!

    VastaaPoista
  3. Onnea odotuksesta ja odotukseen! <3
    Olin jo ehtinyt miettiä, kirjoitatko aiheesta, sillä huomasin joskus ohimennen kommenttisi johonkin yhteistyökuvioon =) Kiitos siis kiinnostavasta postauksesta! Kuulostaa aika rahakkaalta puuhalta tuo australialainen odotus, mutta tärkeintä on tietysti, että apua ja hoitoa saa. Saksassa homma on siinä mielessä toisin päin, että täällä ei juuri mistään tarvitse erikseen maksaa, vaan oma sairaskassa hoitaa laskut.

    VastaaPoista
  4. Kiitos onnitteluista kaikki! Hassua, itse olen ajatellut, etta olemme paasseet melko edullisesti - jotenkin kuvittelin, etta raskausajan kulut olisivat Australiassa ja muualla maailmassa paljon korkeammat. Lahes kaikki kommentit ovat kuitenkin olleet nimenomaan sita, etta kunkin ulkosuomalaisen nykymaassa, ml Australiassa, on mahdollista saada ilmaista tai lahes ilmaista hoitoa. Pistaa miettimaan, onko Suomen maine ilmaisen terveydenhuollon maana sittenkaan niin uniikki kuin olen aina luullut!

    Anonyymi, Centrelinkin aitiysrahaa saa, jos tulot jaavat alle tietyn, melko korkean rajan. Eli kylla kumpaakin voi anoa, Centrelink itse asiassa maksaa tyonantajalle kasittaakseni, joka sitten maksaa sinulle kuin palkkaa. Nain ainakin omalla tyopaikallani infottiin minua.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen heti tarkistuksen jälkeen!