30.10.2011

Mitä tänään telkkarissa

Minulta on kyselty, miten ehdin ja jaksan päivittää tätä blogia näinkin tiheästi. Suurin syy on tietenkin into kirjoittaa, mutta toinen merkittävä syy on, etten enää katso telkkaria juuri ollenkaan. Tämä ei ole mikään ideologinen valinta, vaan tahaton lipsahdus pois telkun äärestä.

Jaetussa talossa asumisessa on arvattavasti se hankala puoli, että kaikkea pitää jonottaa. Vaikka meillä on oma wc/pesuhuonetila, suihkuhuone on kuitenkin jaettu. Samoin keittiö ja olohuone. Kaikilla on vähän eri ruoka-ajat, joten kokkaamaan joutuu jonottamaan melko harvoin - etenkin kun tässä isossa talossa on myös iso keittiö, ja mm. liedessä on kuusi levyä. Mahtuu useampi makaronikattila kerrallaan tulille. Telkkarikin olisi suhteellisen usein vapaana, sillä eivät kämppikset sitä vuorokauden ympäri tuijota. Ongelma onkin enemmän se, että harvoin pystyy katsomaan keskittyneesti. Kun itse haluaisi uppoutua elokuvaan tai luontodokumenttiin, taatusti joku toinen häärii keittiössä kilkattamassa. Esimerkiksi jo Suomessa alkanut sunnuntaiaamupäivien perinteeni, sisustus- ja remonttiohjelmien tuijotus myöhäisen aamupalan äärellä, on joutunut väistymään muiden kokkailumelun takia.

Toinen iso syy on, että taloudessamme on Foxtel eli satelliitti-tv. Ristiriitaisesti mitä enemmän kanavia näkyy, sitä vähemmän lopulta on katsottavaa. Kaksisataa kanavaa näyttää vuorokauden ympäri enimmäkseen uusintoja, ja sadannen kerran pyörivät Frendit, 70's Show tai Miehen Puolikaat eivät nyt vain kertakaikkiaan nappaa. Kanavapaljouden joukosta on käytännössä mahdotonta löytää mitään kiinnostavaa, sillä pelkästään kanavien selailu ja ohjelmatietojen penkominen puuduttaa - siitä huolimatta, että kanavat on kategorisoitu mm. viihteen, elokuvien ja uutisten & dokumenttien alle. Lehdistä ja muiden puheista bongaamani muutamat kiinnostavat australialaissarjat ovat menneet ihan ohi silmien. Näitä olisivat mm. Underbelly: Razor, 1920-luvun Sydneyn gangsterien maailmaan sijoittuva sarja; sekä The Slap, nykydraama siitä, mitä tapahtuu ja miten yhteisö reagoi, kun aikuinen läimäyttää vierasta lasta. Suuresti harmittaa myös se, että en pysty seuraamaan (lue: jaksa etsiä, milloin tulee) The Farmer Wants a Wife eli aussimaajussille morsian. Tärkeämpää ei olekaan kuin että outbackin yksinäinen sydän löytää viimein elämänkumppanin.

Joskus telkkaritietämättömyys harmittaa, koska minusta etenkin aussiohjelmien seuraaminen olisi kätevä tapa sujahtaa uuteen kulttuuriin. Välillä havahtuukin siihen, että nythän asumme maassa, jonka ohjelmia jo Suomessa mielenkiinnolla seurasin: sisustus- ja talokauppaohjelmat, Animal Rescue eli Eläintenpelastajat (ja nyt niitä kenguja ynnä muita näkee ihan livenä) sekä - kyllä vain - Bondi Rescue eli Rantavahdit. Kuitenkin, kun on jo kuukausia ollut lähes tykkänään tv:tä katsomatta, ei jotenkin tunnu kiinnostavalta alkaa penkomaan matolaatikon sisältöä. Saa nähdä, muuttuuko mieli, kunhan pääsemme omaan asuntoomme ja telkkarin ympärillä ei ole enää häiriötekijöitä.
Telkkarin sisältö vaikuttaa nykyään yhtä kiehtovalta kuin tämä lähtevien bussien näyttö bussiasemalla.

1 kommentti:

  1. Täällä kans on kyllä telkkarin tuijottelu jäänyt kokonaan pois. Ei sillä, että aikasemminkaan olis kovin paljoa sitä katsellut, mutta kyllä se nyt on ihan kokonaan "pannassa". No, ehkä ihan hyvä juttu. :) Netistä katon hiukeasti kerran viikossa kotimaista "Klikkaa mua" -sarjaa, siihen se jääkin. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen heti tarkistuksen jälkeen!