15.7.2012

Sunnuntaiaamu

Tänään tuli pitkästä aikaa palloiltua Freossa, sellaisilla seuduilla, joita en ollut ennen kolunnut. Ystäväni J halusi näyttää (ja koemaistattaa) aamupala-buffet-ravintolan The Left Bank eli Se Vasen Rantatörmä Swan-joen rannalla. Paikasta saa toki ruokaa myös muina aikoina, mutta me etsiydyimme joenrantamaisemiin jo kukonlaulun aikaan eli aamyhdeksäksi, mikä tarkoitti klo 8 aamujunaan hyppäämistä Perthissä. Mikäs sen parempi syy nousta sunnuntaina aikaisin reippailemaan kohti juna-asemaa ja North Freoon saavuttuamme reippailemaan kohti rantatörmää, kuin mielikuvissa siintävä herkullinen buffet. Tältä seudulla näyttää:

Näkymiä Swan-joelle Stirling Highway-sillalta. Yläkuvassa siintävät myös Freon  satamarantaa täplittävät nosturit. 

Maisema The Left Bank-ravintolan edustalta Swan-joelle. Ei hassumpaa. Eikä hassumpi talvipäivä, aamulla kirpakat +14  astetta ja keskipäivällä lähemmäs +20.
Sitten kaikkia kiinnostaviin yksityiskohtiin, eli mitä siellä söimme. Buffet oli hotelliaamupaloilta tuttu, eli tarjolla oli munakokkelia, pekonia, papukastiketta, makkaroita, pannareita, paistettuja herkkusieniä ja grillattuja tomaatteja. Minkäänsortin salaatteja tai vihreää ei ilmeisesti aamupaloilla harrasteta, sillä en ole koskaan nähnyt aamupalabuffeteissa esimerkiksi vihanneksia (viipaloituja kurkkuja, salaatinlehtiä tms. suomalaisten harrastamia leivänpäällisiä). Paahtoleipä tietysti aina lisukkeena, ja päällisiksi tarjolla voita, hilloja tai pannareille vaahterasiirappia. Jälkiruuaksi oli hedelmäsalaattia eli lohkottua tuoretta vesimelonia, omenaa, cantaloupe- ja hunajamelonia sekä appelsiinia. Lisäksi löytyi vadillinen marjoja: vadelmia ja boysenmarjoja, ainakin minun nähdäkseni, ja luonnonjugurttia (jonka jouduin skippaamaan). Marjat mätin pannareiden päälle, toimi hyvin. Aamupala oli maukas mutta tuhti, ja olikin kummankin mielestä hyvä idea jaloitella vähän ekstraa eli kävelimme East Fremantlen halki Freon juna-asemalle. Erikoisena yksityiskohtana mainittakoon, että buffettiin ei kuulu kahvi. Tai siis kuuluu, mutta pelkkä pikakahvi. Koska suosikkiani Mocconaa ei kahvikuppien tuntumasta löytynyt, enkä juo Nescafea edes äärimmäisessä pakossa, jouduin valitsemaan kummajaiskahvin eli kahvia teepussissa. Öhöm, mikä idea...? Ohjeen mukaan kahvi suodattuu 3-4 minuutissa, mutta J:n neuvosta liotin pussukkaa kaksinkertaisen ajan. Ja silti "kahvi" oli vain kahvinväristä ja etäisesti -makuista, mutta erittäin laihaa lientä. Juu-u, ei näitä kahvipusseja enää koskaan, kiitos.

Sunnuntaiaamun omnomnom. Huomaa kahvipussi kupissa. Outo.
Perthin parhaita puolia on aamupala- ja brunssikulttuuri, vaikkei se täkäläisten mukaan olekaan mitään verrattuna vaikkapa Brisbanen, Melbournen tai Sydneyn vastaaviin. On täällä meikäläisen Suomi-kotikaupunkeihin verrattuna silti huikeasti enemmän vaihtoehtoja ulkoistetuille aamupaloille sekä ravintolan tyylin, että ruokatarjonnan suhteen. Harva lauantai tai sunnuntai voi paremmin alkaa, kuin yhteisellä leppoisalla ja maistuvalla aamupalalla ystävän/ystävien kanssa kuulumisia vaihtaen. Kiitän!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen välittömästi tarkistuksen jälkeen ja vastaan pian :)