5.6.2017

Ongelmia Australiassa - mistä apua?

Seuraan useita ulkosuomalaisryhmiä somessa ja kerta toisensa jälkeen samat teemat ja ongelmat pompsahtelevat esiin. Tässäpä pähkinänkuoriopas yleisistä (yleisimmistä?) vastoinkäymisistä selviämiseen tai niiden välttämiseen täällä Perthissä.

Australiaan yleisemmin ohjeet pätevät niin, että oman osavaltion tiedot joutuu googlaamaan erikseen, koska säännöt ja tahot ovat hieman erilaisia kaikkialla, vaikkakin suunnilleen samassa linjassa.

Eli: missä kaikissa tilanteissa voi menettää rahaa, joutua stressaavaan pattitilanteeseen tai jopa fyysiseen vaaranpaikkaan, tai muuten vain venyttää hermojaan erityisen paljon?

Viallinen tuote. Normaalisti vialliset tuotteet voi palauttaa, mutta tämä riippuu liikkeestä, joka tuotteen myi. Kuluttajansuojalain mukaan liikkeen velvollisuus on varmistaa, että tuote on kuin pitää, eli heidän ensimmäinen fiksausyrityksensä voi olla korjata se tuote, jonka ostit, tai antaa vastaava tilalle. Myös lahjakortti on käypäinen hyvitys, eli rahoja ei saa automaattisesti takaisin.

Jotkut yritykset ovat palautuspolitiikassa höveleitä ja tekevät kaikkensa asiakkaita miellyttääkseen, jotkut ovat tiukempia eivätkä tee juuri mitään muuta kuin minimin. Joskus tuotteen viallisuudesta voi tulla riitaa, eli firma ei usko, että tuotteessa on riittävästi vikaa, jotta palautus tai vaihto on oikeutettu. Firma voi myös väittää, että olet itse aiheuttanut vian oston jälkeen.

Tässä kohti on hyvä ottaa yhteyttä oman osavaltion Kuluttajansuojaan (googlaa sanoilla consumer protection ja oma osavaltio). KS auttaa vasta, kun olet yrittänyt selvittää asian ensin myyjän kanssa, eli yritä ensin itse ja vasta jos ei onnistu, ota yhteyttä KS:ään.

Ongelma oppilaitoksen, sähköfirman, nettioperaattorin tms. kanssa. Australiassa on monta erilaista kuluttajansuojalaitosta, joista Ombudsman käsittelee julkissektoriin kohdistuvia valituksia (mm. TAFE, monet yliopistot), ja Ombudsman + jokin lisämääre käsittelee muita valituksia.

Täällä Perthissä esim. Energy and Water Ombudsman käsittelee ja ratkoo sähkö-, kaasu-, ja vesifirmoihin kohdistuvia valituksia, olipa kyse laskusta tai muusta palveluun liittyvästä asiasta.
Telecommunications (tai Telco) Ombudsman käsittelee operaattorivalituksia.

Ombudsman, kuten Consumer Protection, auttaa vasta, kun olet itse yrittänyt ratkoa asiaa tuloksetta, eli jälleen ensin yhteyttä suoraan palveluntarjoajaan ja jos homma ei oikene, sitten Ombudsmanin juttusille joko kasvotusten, sähköpostilla tai puhelimitse.

Ongelma työnantajan kanssa. Aussilassa kohtaa hieman kaikenlaista viheltäjää sekä työnantaja- että työntekijäpuolella. Pahimmassa tapauksessa työnantaja jättää palkan maksamatta, maksaa väärin (liian vähän), ei tarjoa työn vaatimia turvavarusteita tai jotenkin muuten käyttäytyy väärin, tai vaaraa ja haittaa aiheuttaen.

Occupational health and safety eli työturvallisuus on täällä suorastaan viranomaisuskonto, eli mitään sellaista tehtävää ei tulisi edes joutua tekemään, jossa on jokin fyysinen riski. Jos vaaranpaikka on, on työnantajan tehtävä minimoida se esim. tarjoamalla turvavarusteet. Näin ei aina tapahdu syystä jos toisesta, ja silloin kannattaa itse pitää oikeuksistaan kiinni. Esim. puoli vuotta sitten Perthissä kuoli reppureissaajatyttö rakennustyömaalla, koska hän tasapainoili ämpärin päällä hissikuilun reunalla ilman turvavaljata ja horjahti kuiluun.

Jos palkan, työturvallisuuden, syrjinnän, ahdistelun tms. kanssa on ongelmia, äkkiä yhteyttä Fair Work Ombudsmaniin, joka auttaa kaikissa em. tilanteissa.

Ongelmat vuokra-asumisessa. Australiassa on kahdenlaiset vuokramarkkinat, ns. viralliset ja epäviralliset.

Virallisella puolella on helpompi saada apua, jos jokin menee pieleen, mutta yleensä maksut ovat myös korkeammat tai sitovammat. On välittäjän tai omistajan velvollisuus pitää huoli, että asunnossa on kaikki kuten pitää, eli jos esim. jääkaappi hajoaa, heidän pitää korjata se tai ostaa uusi, jos jääkaappi toimi silloin, kun vuokrasopimus allekirjoitettiin.

Virallisella puolella välitystoimisto tai omistaja antaa kirjallisen vuokrasopimuksen allekirjoitettavaksi, bond eli vuokravakuus maksetaan viralliselle bond administratorille eli vakuuspankille, ja vuokratarkastuksia tehdään tavallisesti kerran vuosineljänneksessä - välittäjä tai omistaja tulee siis tupatarkastamaan, miten asunnossa eletään, onko siistiä ja ehjää jne.

Vuokravakuuden maksu oikeaan osoitteeseen on tärkeä asia, jotta välittäjä/omistaja ei pysty sitä omin päin nyysimään. Vakuus maksetaan takaisin vain, kun sekä omistaja että vuokralainen allekirjoittavat bond release formin eli vakuuden luovutuskaavakkeen, eli kumpikaan taho ei pysty vetämään välistä. Jos asunnossa on rikkoutunut jotain, välittäjä/omistaja antaa siitä hinta-arvion ja summa otetaan bondista sitten kun se palautetaan.

Vuokrasopimus on yleisimmin määräaikainen täällä Perthissä, esim. 6kk, 12kk tai 24kk ja sitä ei voi noin vain katkaista: usein sopimuksen mukaan on vuokralaisen tehtävä löytää uusi vuokralainen, ennenkuin pääsee maksuvelvoitteesta irti.

Epävirallisella puolella omistajat tai vuokralaiset alivuokraavat tilojaan cash in hand eli käteisellä (joskus myös tilisiirtoina). Myös bond maksetaan käteisellä. Jos näistä ei saa itselle kuitteja, voi olla vaikea todistaa riitatilanteessa, että on maksanut, eikä bondia pysty suojelemaan samalla lailla kuin virallisella menetelmällä. Kaverille kävi niin, että vuokranantaja vedätti bondin itselleen, kaveri vei asian oikeuteen, oikeus päätti, että vuokranantajan tulee maksaa se takaisin, mutta eipä maksanut. Asia olisi pitänyt viedä korkeampaan oikeusasteeseen ja sitä kautta perintään, mutta kulut olisivat olleet enemmän kuin bond, joten kaveri jätti asian sikseen, pettymyksen nieleksien.

Epävirallisilla markkinoilla voi saada hyvän lyhytaikaisen diilin tai toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen, mutta ottaa myös enemmän riskejä. Esim. laskuosio vuokrasta (sähkö, vesi, kaasu, netti) voi yhtäkkiä kokea tuplaantumisen, kun omistaja vain päättää, että et ole maksanut tarpeeksi. Mitään irtisanomisaikaa ei ole, eli vuokranantaja voi potkaista ulos vaikka samana päivänä. Teoriassa kuluttajansuoja pätee myös epävirallisilla markkinoilla, mutta "tiskin alla" operoivia yksityishenkilöitä on vaikea saattaa vastuuseen.

Vuokralaisasioissa apua saa joko Kuluttajansuojasta (consumer protection), vuokralaisia auttavilta yhdistyksiltä (googlaa esim sanoilla tenant help) tai kansalaisten ilmaisesta/halvasta lakiavusta (googlaa citizens advice tai legal aid).

Äkillinen hoitoa vaativa sairaus tai vamma. Ensiapua saa Australiassa ilmaiseksi julkisen sairaalan ensiapuosastolta ja suomalaiset ovat oikeutettuja Medicare-korttiin, jolla saa yleislääkärin palveluita ilmaiseksi tai halvalla. Medicare ei kustanna mitään hammashoitoa eikä ambulanssia, eli oma vakuutus kannattaa ehdottomasti olla, joko matkavakuutus Suomesta, tai täkäläinen vakuutus, jos asut pysyvämmin. Vakuutuksista löytyy lisätietoa esim. tämän blogin UKK-sivulta.

Kuntosalijäsenyys. Tämä on jatkuva päänvaiva monelle, koska jäsenyyden joutuu yleensä ottamaan koko vuodeksi, vaikka muuttaisi kesken vuoden eri paikkakunnalle tai pois maasta. Helposti käy niin, että firma veloittaa rahaa tililtä jopa kuukausia sen jälkeen, kun olet muuttanut pois, koska suoraveloitusta ei voi laittaa pois päältä oman nettipankin puolelta vaan laskuttajafirman pitää katkaista se. Irtisanominen pitää tehdä kirjallisesti eli älä luota siihen, että soittamalla firmaan asia hoituu.

Älä missään oloissa allekirjoita sopimusta lukematta sitä tarkkaan, äläkä luota siihen, että ehtoja voi neuvotella jälkikäteen itsellesi sopivammiksi. Jos ehdoissa lukee, ettei irtisanomisoikeutta ole ennen vuoden päättymistä, etsi toinen sali.

Määräaikaisenkin sopimuksen voi mielestäni irtisanoa kaikkialla kuluttajasuojalakiin perustuen, mutta kuluja siitä kertyy joka tapauksessa, esim. 1-3kk maksut. Jotkut salit yrittävät kuitenkin vedättää väittämällä, että joudut maksamaan koko loppuvuoden summan ja pahimmassa tapauksessa sopimuksessa on tuollainen pykälä, jos et ole lukenut tai ymmärtänyt ihan joka sanaa. Siispä EI NIMIÄ ALLE minnekään, mistä ei ole ihan satavarma.

Irtisanominen pitää aina tehdä kirjallisesti, eli joko vie paperi jollekulle käteen ja pyydä siitä kopio paikan päällä kuitiksi, tai lähetä sähköpostia, jotta itsellesi jää "arkistokopio", jolla todistaa irtisanomisen päivä. Jos oikein pahaksi riitelyksi menee, niin ota yhteyttä oman osavaltiosi Kuluttajansuojaan, jonka nimessä yleensä on sanat consumer protection. Yleensä pelkkä Kuluttajansuojalla uhkaaminen auttaa rahariitelyssä, mutta jos ei, KS myös oikeasti auttaa tehokkaasti. Mutta, he voivat auttaa vain tilanteissa joissa firma tulkitsee sopimusta väärin. Jos nimesi on sellaisessa paperissa, jossa lupaat maksaa vuoden maksut, ei edes KS voi sitä perua.

Farmityö on myös alue, jossa voi joutua jos jonkinlaisiin suonsilmäkkeisiin.

En ole itse tehnyt WH-viisumin farmipäiviä, eli näistä en tiedä omakohtaisesti, joten suosittelen googlaamaan asiasta tai seuraamaan hyvän aikaa reppureissaajaryhmiä tietoa hankkiaksesi. Sama pätee farmeilla kuin muussakin elämässä - jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä on, tai jos jokin kuulostaa liian omituiselta ollakseen normaali maan tapa, se yleensä on.

Huom, tämän postauksen tarkoitus ei ole pelotella, vaan kertoa yleisistä ongelmakohdista.

Lykkyä tykö ja hyvää tuuria kaikille toivottaen, jottei em. aihealueita tarvitsisi omakohtaisesti kokea!

Apua löytyy yleensä ihan kaikkeen, kun vain etsii. Yksin ei tarvitse jäädä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen heti tarkistuksen jälkeen!