IELTS eli englannin tasokoe (International English Language Testing System) on nyt paukutettu läpi pysyvän oleskeluluvan hakemista varten. IELTS on British Council'in (Iso-Britannian valtion rahoittama koulutusorganisaatio), Cambridgen yliopiston ja IDP Education - yrityksen yhteistoimi: virallinen, standardoitu kielikoe kaikkialla Commonwealthin eli Kansanyhteisön maissa sekä opiskelua, että useimmissa myös maahanmuuttoa varten. Tasokokeesta on saatava riittävät pisteet kaikista eri osioista, jotta voi hakea opiskelupaikkaa tai viisumia.
Ensihuomio on, että IELTS näyttää olevan varsin hyvä bisnes. Kokeen suorittaminen maksaa täällä $300, hinta vaihtelee hieman maittain. Kokeeseen kuuluu puhe- ja keskusteluosio (kesto n. 20 min), kuuntelu (40 min), luetun ymmärtäminen (60 min) ja esseekirjoitus (60 min). Yhteensä kolme tuntia testausta hintaan sata dollaria tunti, tosin odotteluineen ja taukoineen kaiken suorittamiseen meni noin 4,5 tuntia. Koepäivänäni lauantaina Curtinin yliopiston iso liikuntasali oli pullollaan väkeä, 20 x 20 pulpettia eli 400 kokelasta. Kun me kaikki olimme pulittaneet saman summan, yhteensä rahaa siirtyi IDP:lle pyöreät $120 000 yhdestä koepäivästä!
Kokeita järjestetään 1-2 kertaa kuussa ja useammassa toimipisteessä kerrallaan - Perthissä koetiloja on kolme -, niin kyllähän tuossa dollareita virtaa. Etenkin kun laskee, että koejärjestelmä on maailmanlaajuinen (kaikkiaan koepaikkoja on noin 500) ja käytännössä monopoli, sillä esimerkiksi Aussilan maahanmuuttovirasto ei huomioi muita suoritettuja kielikokeita. Siispä jokainen viisumia tai opiskelupaikkaa mielivä suuntaa IELTSiin.
Mitäkö siellä tehtiin? Mitään IELTS-papereita ei saa mukaansa ja koekysymyksiä varjellaan tarkoin, mutta mikään ei estä kertomasta omin sanoin aiheesta. Keskusteluosio oli minulla jo aiemmin, keskiviikkoaamuna. Ensin odoteltiin, sen jälkeen kaikki testattavat valokuvattiin ja otettiin sormenjälki, passi toki on näytettävä aina. Tiukat turvatoimet ovat ymmärrettäviä, sillä kaikki huijausmahdollisuudet halutaan eliminoida. Muuten joku yritteliäs kielinero voisi rakentaa bisneksen siitä, että käy tekemässä kokeita toisten puolesta ja myy näitä tuloksia eteenpäin. Koetta varten jokainen testattava ohjattiin omaan puhekoppiin pöydän ääreen (n. 2x2m kokoinen huone) ohjaajan/arvioijan kanssa, joka puolestaan nauhoitti keskustelun.
Ohjaaja selitti ensin kokeen kulun ja sen jälkeen kyseli melko rivakalla tempolla eri aiheisia kysymyksiä noin 10 minuuttia, tarkoituksena oli kai sekä arvioida puhetta että rentouttaa tilannetta. Itseäni kuulustelutahtiin tehdyt kysymykset nykyisestä ja tulevaisuudessa toivomastani kodista, shoppailutottumuksistani, muodin seuraamisesta, matkustelusta ja ruokapreferensseistä lähinnä hermostuttivat entisestään. Todellista keskustelua ei siis syntynyt, vaan ehdin vastata ehkä enintään kaksi lausetta per kysymys.
Sen jälkeen eteen lykättiin paperi, jossa oli aihe: kerro paikasta vieraassa maassa, jossa haluaisit käydä. Sain tuherrella muistiinpanoja minuutin, jonka jälkeen piti puhua tauotta aiheesta nauhalle, kunnes ohjaaja antaisi merkin lopettaa. Hölötin reilun viisiminuuttisen viimevuotisesta Italian-lomasta, 'ihanaa pizzaa, ihanaa viiniä, ihania maisemia, ihanaa arkkitehtuuria' - tasokkaasti ja informatiivisesti kuin juuttunut levy. On yllättävän hankalaa puhua yksin minuuttitolkulla, kun toinen ei lainkaan kysele, kommentoi tai osallistu. Puheenpito-osuuden jälkeen ohjaaja kyseli vielä muutamia lisäkysymyksiä, ja minun piti esittää mielipiteitä mm. siitä, miksi ja missä ihmiset mieluiten matkailevat, sekä erilaisista maasta- ja maahanmuuton syistä.
Kirjallinen osio oli erikseen lauantaina. Kyllä IDP osaa ainakin koko rahalla organisoida, sillä 400 ihmistä paimennettiin ennalta arvotuille paikoilleen vessareissun, tavaroiden säilöönluovutuksen, passintarkastuksen ja sormenjälkiskannauksen jälkeen ennätysajassa. Saliin sai viedä vain kynän, kumin ja kirkkaan, etiketittömän vesipullon. Vessaan pääsi vain tiettyinä hetkinä ohjaajan saattamana, kuten ylioppilaskirjoituksissakin - siksi siis se vessapyörähdys ennen henkilöllisyyden tarkastusta ja saliin tuloa. Kuuntelukoe tuli levyltä kaiuttimista, kuului hyvin. CD eteni vain lyhyillä tauoilla ja vastaukset kysymysvihkon kysymyksiin piti poimia lennosta, n. 5-10 kysymykseen kerralla.
Koe ei ole monivalinta, vaan erilaisista kuunnelmista pitää poimia oikeat sanat tai vastaukset kysymyksiin. Kuuntelun vaikeustaso nousi kokeen edetessä ja kun alussa piti poimia kadunnimi ja postinumero, lopussa piti pystyä seuraamaan museo-opastusta muovien historiasta ja vastaamaan monipuolisempiin kysymyksiin. Itselleni vaikeaksi osoittautui karttatehtävä, jossa annettiin suuntia. En ole muutenkaan mikään kulkuohjeiden paras mieleenpainaja, ja kun kartasta puuttuivat katujen nimet ja vain pari rakennusta oli nimetty, oli aika hankala tajuta, mihin pitää mennä jos ohjeeksi annetaan "vasemmalle torin etäisimmältä kulmalta (eikös kaikki kulmat ole yhtä etäällä keskeltä katsoen?) ja siitä oikealle ja keskelle".
Luetun ymmärtäminen onnistui todennäköisesti sataprosenttisesti, ainakin vastaukset tuntuivat 100% varmoilta niitä kirjoittaessani. Olen nopea lukemaan ja löytämään vastauksia tekstimassasta, mikä oli ehdoton etu kokeessa. Koe on tahallaan suunniteltu niin tiukaksi, että kaikkia tekstejä ei välttämättä ehdi lukea kokonaan. Tässäkin taso vaikeutui tehtävävihkon edetessä, alussa luettiin muutaman lauseen mainoksia kansallispuistoista ja yhdistettiin niihin väittämiä ('A: tässä puistossa on paljon lintuja').
Sen jälkeen tuli joka sivulla toinen toistaan pidempiä artikkeleja mm. kirjastoista, työntekijöiden valvonnasta työpaikoilla, lentoyhtiön henkilöstöpolitiikasta, sekä puumajoja suunnittelevista arkkitehdeista. Vastauksina piti poimia oikeat sanat tekstistä eli ymmärtää, että eri sanoin muotoiltu kysymys viittaa tiettyyn lauseeseen tekstissä. Hämmennystä aiheutti vastaaminen väittämään 'kirjasto tarjoaa kokeneita opettajia lasten läksyjentekoa varten'. Tekstissä mainittiin kyllä läksyjentekokerho, mutta ei halaistua sanaa siitä, onko kerhossa opettaja ja miten kokenut sellainen, vai onko kerho kirjastovirkailijan tai jonkun vanhemman valvoma, vai pelkästään kaverikerho eli lapset touhuavat ihan keskenään? Ei minulla ole kokemusta läksykerhoista!
Kirjoitustehtävä sujui myös hyvin (ainakin näin ennen tulosten saamista tuntuu siltä). Kirjoitettiin kaksi lyhyttä esseetyyppistä vastausta: toinen oli kirje ystävälle ja toinen mielipidekirjoitus siitä, miksi ihmiset katsovat rikoksista kertovia sarjoja ja elokuvia, ja mitä siitä voi seurata. Kirje ystävälle oli sikäli kinkkinen, että oletin sen olevan testi sopivan kielitason valinnasta eri yhteyksiin ja kirjoitin melko tuttavallisesti. Ystävälle piti ehdottaa jotain osa-aikatyöpaikkaa opintojen oheen, kuvailla työtä ja kertoa, miten sitä haetaan. Elävässä elämässähän moinen aihe käsiteltäisiin tietenkin tavatessa, puhelimessa tai meilillä, ei ikinä millään virallisella kirjeellä (työpaikkahan menee sivu suun jos siitä vinkkaamiseen tuhraa aikaa jonkun kirjeen postitteluihin!).
Mielipidekirjoitus oli minimissään 250 sanaa ja en tahallaankaan halunnut kirjoittaa, miten tv-väkivalta väkivaltaistaa ihmisiä (koska en usko, että telkkari siltään muuttaa ketään kriminaaliksi, kyllä ne syyt jossain peremmällä ovat). Latelin sitten pitkät litaniat murhamysteerien koukuttavuudesta sekä katharsiksesta, eli miten ihmiset psykologienkin mukaan hakevat helpotuksen tunnetta uhkan tai pelon alta - telkkarimurha on sopivan etäällä ja vain leikkiuhkaa, mutta tuottaa kuitenkin helpotuksen tai pelastuksen tunteen, kun paha saakin palkkansa ja maailma on taas kohdallaan elokuvan/CSI-jakson päättyessä. Saa nähdä, miten moinen pisteytetään. Tulokset tulevat kahden viikon päästä, eli silloin selviää.
Mielenkiintoista että noinkin standardisoitu testi voi erota niin paljon; itse tein aikoinani IELTSin Helsingissä, ja testijärjestelyt olivat paitsi paljon pieni-, myös vapaamuotoisempia. Paikalla oli ehkä 20 tyyppiä ja suullinen osuus koostui lähinnä mukavia jutellessa haastattelijan kanssa, vaikka sama tarinankerrontasessio olikin mukana. Riippuu varmaan paljon haastattelijasta minkäluonteiseksi se osuus muodostuu. Myös sormenjälkien ottamisesta ei ollut tietoakaan.
VastaaPoistaEikö sitä kirjettä olisi voinut ajatella sähköpostiksi, kyllähän sillä tavalla asian voisi ihan realistisesti hoitaa nykyäänkin? ;)
Onnea tuloksiin anyway!
Olen kuullut muiltakin kokeen Suomessa tehneiltä, että oli aika erilaista ja ainakin pienimuotoisempaa. Haastattelija puheosuudessa oli tosiaan aika konekiväärikyselijä, eli kai osio voi olla jutustelua, mutta tämä oli enemmän kuulustelu (vaikka haastattelija oli siis ihan ystävällinen ja kohtelias).
VastaaPoistaAjattelin nimenomaan sähköpostiksi sen kirjeen ja kehotin "ystävää" myös lähettämään työhakemuksensa sähköpostilla suosittelemaani työhön. Mutten tiedä, että oliko oikea tyylivalinta (eli olisiko pitänyt olla sincerely yours-tyylinen formaali kirje kuitenkin, kun kirjeestä puhuttiin). No, kielioppi ja sanavarasto kai tärkeintä on!
Jos kirjoitustehtävässä pyydetään kirjoittamaan ystävälle, niin se kuuluu aloittaa tuttavallisesti ja myös lopettaa niin. Pisteitä tippuu, jos kirjoittaa ystävälle liian virallisesti. Itse pänttäsin kokeeseen ostamallani nettitreenillä, jossa oli tehtäviä ja ohjeita joka osioon.
VastaaPoistaPuheosuus oli minulla myös aika kuulustelutyyppinen. Napakasti tuli kysymyksiä ja häkellyin monesti ja menin sanoissani sekaisin yms. Jos ei olisi niin paljon jännittänyt ja haastattelija olisi ollut toisenlainen, olisin saattanut saada paremmat pisteet. No riittävästi niitä silti tuli :)
Hei! MIelenkiinnosta tarkasta koekuvauksestasi heräsi kysymys, että minkä tuloksen sait IELTS-testistä loppujen lopuksi?
VastaaPoistaJoo olisin voinut päivittää sen tänne, jos olisin muistanut :)
VastaaPoistaAsteikolla 1-9 (1 = ei lainkaan kielitaitoa ja 9 = täydellinen) sain
7 puheesta
7,5 luetusta
7,5 kirjoitetusta
9 kuullusta.
Kaikista osioista oli saatava vähintään 7, että pisteet riittivät hakemaani State Sponsored-viisumiin.
teitkö general via academic testing :)?
VastaaPoistaGeneral. Academicin tarvitsee tietääkseni vain opiskelua varten, jos oppilaitos sitä erikseen vaatii.
VastaaPoistaItse kävin juuri viime viikonloppuna IELTS-testin suorittamassa ja koin sen testaavan englanninkielen pätevyyteni kokonaisvaltaisesti; saadut arvosanat sekä keskiarvo kuvastavat mielestäni todella hyvin taitotasoani.
VastaaPoistaSuoritin testin tosin Helsingissä ja kokeen kulku oli hyvinkin erilainen. Lisäksi siirtyminen koeosiosta toiseen oli suhteellisen hidasta ja muutenkin koko koepäivä eteni verkkaisesti.
Kirjoitin myös blogipäivityksen testistä, josta on toivottavasti hyötyä kaikille testiin tulevaisuudessa osallistuville. Päivitys löytyy osoitteesta https://tieharvardiin.wordpress.com/2016/01/30/kaikki-ielts-testista/ .