25.2.2012

Viisumien valitusveisu

Viisumeissa riittää pohdittavaa, joten taas byrokratian hämmästelyä. Virasto on virasto on virasto joka maassa, mutta Australian maahanmuuttopolitiikka ja -käytäntö ovat maailman mittakaavassakin poikkeuksellisen tiukkaa tavaraa. Jotta maahan ei lampsittaisi noin vain, tiedossa on lisätiukennuksia entisestään kireään linjaan. Muutos tulee voimaan vajaan puolen vuoden päästä eli 1. heinäkuuta 2012.

Pikakatsaus tavallisimpiin väyliin tulla Australiaan.

Maahan pääsee helpoiten turistina, mutta turistiviisumilla ei tehdä minkään valtakunnan töitä, eli ollaan vain lomalla kuten viisumin nimikin sanoo. Tänne opiskelemaan tuleville on omat viisuminsa opintojen tasosta riippuen, mutta niissä on erilaisia työrajoitteita, kuten lupa tehdä töitä max. 20 h/vko lukukauden ollessa käynnissä ja vasta opintojen todistetusti alettua.

Jos haluaa rahoittaa reissujaan tai yleisesti käydä kokeilemassa siipiään työelämässä täällä, alle 30-vuotiaat voivat hankkia Working Holiday- eli WH-viisumin vuodeksi. Itse tulimme tällä maahan, koska se on ainoa helposti ja oma-aloitteisesti irtoava työlupa. WH:n voi saada toiseksikin vuodeksi, edellyttäen että on 2. viisumin hakuhetkellä yhä alle 31vee ja on tehnyt 88 työpäivää töitä syrjäseudulla tietyillä aloilla (maatalous, kaivosala).

WH-malliin on ehdotettu muutoksia, sillä kakkosviisumiin vaadittava työehto on jopa naurettavan tiukka sallittujen alojen suhteen. Tuskin on henkilön saati kansantalouden kannalta järkevää, että ulkomaalaiset lääkärit ja sairaanhoitajat pakertavat poimimassa luumuja 88 päivää pystyäkseen pidentämään työlupaansa vuodella, kun nämä ammattilaiset voisivat tehdä oman alansa kipeästi tarvittuja töitä syrjäseutujen sairaaloissa.

WH-haun ikäraja saatetaankin tulevaisuudessa nostaa 35 vuoteen, ja kakkosviisumiin oikeuttavien alojen joukkoon lisätä ainakin matkailuala - se kärsii paikoittaisesta työvoimapulasta, koska paikalliset eivät halua lähteä töihin tuhannen kilometrin päähän lähimmästä kaupungista.

WH:laisia on kahta perustyyppiä. Niitä, jotka pyörivät maassa vuoden-kaksi ja lähtevät takaisin kotiin jatkamaan sinne jäänyttä elämää, ja sitten niitä, jotka tulevat tänne toiveissaan saada ensin jalka oven väliin työelämään WH:lla, siitä ponnistaen 457:lle ja sittemmin ehkä pysyvälle oleskeluluvalle tai peräti kansalaisuuteen. Itse olemme nyt täällä 457 business long stay - viisumilla, joka on työnantajan järjestämä työlupa tyypillisimmin 2-4 vuodeksi.

457-viisumin voi saada osoittautumalla riittävän osaavaksi ja reippaaksi tekijäksi, ja pääasiassa työvoimapula-aloille, joille ei paikallisia tekijöitä löydy. Julkissektori eli valtio-, osavaltio- ja paikallishallinnot eivät sitä voi järjestää, sillä näiden on aina palkattava vain sellaisia, joilla on olemassaoleva työlupa. Julkissektorin vakipaikkoihin voidaan valita vain kansalaisia valtiolle tai PR- eli pysyvällä oleskeluluvalla olijoita osavaltiohallintoon ja kunnille.

Saa nähdä, miten viisumivirasto tulee todennäköisestä PR-lupien hakemustulvasta selviämään, sillä maahan on alkanut ns. normi-WH-määrien - noin 160 000 tulijaa vuosittain - lisäksi tulvia WH:lla väkeä talouskriisin alta Italiasta, Kreikasta ja erityisesti Irlannista. Nuoret kynnellekykenevät ovat lähteneet kun vielä voivat, ennen kuin ikäraja 30v täyttyy.

Tilitin aiemmin PR-haun vaikeudesta ja jotta asiat eivät näyttäisi liian valoisilta tai jouhevilta, ehtoihin on tulossa tiukennuksia ensi heinäkuussa. Uusi systeemi ammentaa oppinsa jo aiemmin käytössä olleesta mallista, joka hylättiin toimimattomana v. 2007. Ei kauhean rohkaisevaa, että surkeaksi todettu järjestelmä lanseerataan käyttöön uudelleen, ilmeisesti fiksumpien vaihtoehtojen puutteessa.

Australia on selvästi säikähtänyt viimeaikaista maahanpyrkijöiden määrää (maa on surullisenkuuluisa venepakolaisten kohtelusta ja mm. räpiköivistä yrityksistä päästä näistä eroon yrittämällä sopia erittäin kiisteltyä pakolaisten vaihto-ohjelmaa Malesian kanssa). PR-hakemuksia jätettiin 150 000 kappaletta pelkästään vuonna 2010, ja nyt hakijoiden määrää yritetään hillitä EOI - expression of interest- järjestelmällä.

Heinäkuusta lähtien kaikki PR:ää halajavat jättävät ensin EOI:n eli ns. esihakemuksen Immille*, ja näiden joukosta kutsutaan sopiviksi katsottuja hakijoita hakemaan varsinaista viisumia. Esivalinta tehdään ennakkotietojen mukaan joko neljännesvuosittain tai puolivuosittain, ei siis jatkuvalla syötöllä. EOI on voimassa 2 vuotta, jonka jälkeen se täytyy uusia, jos ei ole vielä saanut hakukutsua.

EOI:n jättäminen on ilmaista, mutta sen jälkeen maksetaan varsinaisesta viisumihausta, jos hakijaksi kutsutaan. Rahastuksen makua, sanon minä. Etenkin, kun esivalmistelupapereista eli IELTS, Skills Assessment ja tiettyihin viisumeihin vielä State Sponsorship ei tietenkään eroon pääse vaan ne on hankittava ja maksettava kuten tähänkin saakka ennen viisumihakua.

En rehellisesti sanottuna tajua, miten esivalintaporrastuksen käyttöönotto tulee esimerkiksi helpottamaan vakavaa työvoimapulaa täällä WA:ssa, sillä myös State Sponsored-viisumit joutuvat esivalinnan kohteeksi. Eli 9-12 kk kestävään viisumin odotteluun tulee ylimääräinen 3-6 kk odotusporras. Minusta kyseessä on yritys siirtää viisumihaku työpaikkojen ongelmaksi, sillä työnantajat voivat edelleen hakea tietynlaista PR-viisumia työntekijälle, ja nämä hakemukset käsittääkseni eivät joudu EOI-sumppuun vaan käsitellään pikana (muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen).

EOI-systeemiä on perusteltu silläkin, että hakijat voivat julkistaa tietonsa potentiaalisille työnantajille, jotka voisivat tästä poolista seuloa ihmisiä, joita haluavat sponsoroida eli järjestää nopeamman viisumin. Ihmettelen syvästi, jos kovinkaan moni työpaikan tuota kautta saa, sillä siinä pelataan pelkillä papereilla todellisen osaamisen näytön sijasta.

WH:ta käytetään täällä ihan yleisesti ns. koeaikaviisumina, eli sen keston ajan katsotaan, mitä tekijä osaa, ja jos osaa riittävästi, työnantaja voi intoutua "palkitsemaan" 457:lla tai peräti PR:llä. Itseäni epäilyttää, että EOI:n käyttöönotto aiheuttaa sen, että maassa ollaan 457:n (tai muun vastaavan viisumin) sallima aika eli 2-4 vuotta, ja jos PR:ää ei ala herumaan, suunnataan joko takaisin lähtömaahan tai johonkin seuraavaan, yleisimpinä näyttävät olevan Kanada, USA ja Etelä-Amerikan maat ainakin kaivosalan ammattilaisilla.

Aussit eivät kokemukseni mukaan pidä siitä, että ulkkarit käyvät täällä "rahastamassa" eli tekemässä töitä hyväpalkkaisilla aloilla muutaman vuoden ja muuttavat sitten muualle säästöineen ja supereineen (täällä kerrytetty eläkekassa) päivineen. Mutta minkäs teet, kun teidän omat byrokraatit tekevät kaikkensa estääkseen potentiaalisia kunnon kansalaisia jäämästä maahan pysyvästi. Oheisesta linkistä lisätietoa maahanmuuttouudistuksesta:
http://www.acacia-au.com/selection_model_for_general_skilled_migration.php


*Department of Immigration and Citizenship Australia eli Australian maahanmuuttovirasto
Viisumin hakeminen tuntuu tasan tältä.

8 kommenttia:

  1. En ole mikään alan asiantuntija, mutta rohkenisin olla eri mieltä siitä että Australian viisumikäytäntö on mitenkään poikkeuksellisen tiukkaa kansainvälisesti. Jos tarkastellaan maahanmuuttajia suhteessa väestöön, Australiaan tulee jo nyt paljon porukkaa, ja kriteerien radikaali löyhentäminen aiheuttaisi aika hallitsematona väestönkasvua joka ei ole kenellekään hyväksi. Eri buumien lieveilmiöitä (kaivosteollisuus siellä päin, rakentaminen täällä) on kuitenkin esillä paljon niitäkin.

    Venepakolaiset ovat määrällisesti niin marginaalinen ilmiö että niillä pelottelu sopii ainoastaan yksinkertaiseksi poliittiseksi aseeksi, ja sellaisenahan sitä kyllä aktiivisesti käytetään.

    Maahanmuuttopolitiikka muuttuu vahvasti eri hallitusten ja yleisen asenteen mukana, ihan niinkuin muissakin maissa. Oli muutos kulloinkin mihin suuntaan hyvänsä, osa aloista kärsii siitä ja osa hyötyy. Viimeaikaiset tiukennukset ovat osa vastareaktiota ex-pääministeri Kevin Ruddin "Big Australia"-visiolle josta monet ovat eri mieltä.

    En muuten ole huomannut ainakaan piireissäni täällä minkäänlaista negatiivista suhtautumista noihin "rahastuskävijöihin"; Australiaan ei yleisesti ottaen tulla rikastumaan, tietysti boomtowneja lukuunottamatta joissa toki käy porukkaa tekemässä rahaa - ja menettämässä sitä..

    Ja vielä sellainen yksityiskohta että osavaltioiden sponsorihakemukset eivät joka osavaltiossa maksa mitään; ainakin Victorian prosessi oli - ja on - ilmainen.

    VastaaPoista
  2. Sami, kiitos taas hyvistä kommenteista, täydennyksistä ja korjauksista!

    Huomaan, että jälleen olisi pitänyt kirjoittaa vain WA:n / Perthin näkökulmasta eikä koko Australiaa koskien. Kyllä täällä törmää ihan yleisesti lehdissä ja keskusteluissa asenteeseen, että ei tarvii tulla määräaikaisviisumilla kuten 457:lla maahan keräämään meidän rikkauksia (eli "viemään työpaikkoja" parhaiten palkatulta luonnonvarasektorilta). Ja kyllä tänne nimenomaan tullaan rikastumaan. Monet tulevat WA:han pariksi vuodeksi keräämään säästöjä ja muuttavat takaisin kotimaahan säästöpossu täydempänä kuin tänne tullessa. Jos sen sijaan tulija aikoo jäädä pysyvästi, täkäläisten asenne on ihan toinen, ja useimmat toivottavat lämpimästi tervetulleeksi.

    Viittaus venepakolaisiin oli aika epämääräinen, itsekin tarkoitin tuota poliittista lyömäase-asennetta (eli pelotellaan pakolais"tulvilla"), mutta tekstistä voi saada kuvan, että kritisoin venepakolaisia siltään.

    Joka maalla on tietenkin oikeus säädellä, keitä rajojen sisään päästetään. Lähinnä ärsyttää näin byrokratian objektina, että säädökset muuttuvat niin lyhyellä aikavälillä kun hakuprosessi sen sijaan kestää iäisyyksiä. Eli et itse hakijana pysty juurikaan ennakoimaan tilannetta. Tuota en tiennyt, ettei State Sponsorship maksa kaikkialla. Täällä se kustantaa $200.

    VastaaPoista
  3. Onko teidän sponssattu viisumi puolisosi kautta? Olikos hän kaivoksella töissä? Jos on, niin haluaisitko kertoa lisää hänen työstään ja mitä vaihtoehtoja kaivosala tarjoaisi sairaanhoitajalle ja laboratorioanalyytikolle :) kuinka rankkaa FIFO työ on ja pystyykö sinne työllistymään mattimeikäläinen vai pitääkö olla jotain tiettyä osaamista? Jos et tähän julkisesti halua kirjoitella, niin tässäpä emailini virve.kontkanen@gmail.com

    VastaaPoista
  4. Heippa Virve, laitan ihan julkista listaa jos muitakin kiinnostaa/hyödyttää. Viisumi on siipan työpaikan kautta, sillä minulle ei julkissektori-työnantaja pystynyt 457:aa järjestämään. Konsultoin miestä ja tässä tulos:

    FIFOn rankkuus. Riippuu siitä, millaista elämää haluaa ja millainen rosteri eli vuorokierto sattuu. Yleisiä ovat esim. 2-1 (2vkoa kentällä parakkileirissä tai jaetussa talomajoituksessa, 1 kotona) tai 8-6 (8pvää kentällä, 6 kotona). Voi olla myös 3-4 viikkoa kentällä ja 1-2 viikkoa kotona, tai vieläkin pidempiä poissaolojaksoja alasta ja työpaikasta riippuen. Jos haluaisitte kumpikin FIFOon, niin kannattaa muistaa, ettei välttämättä saa samaa rosteria eli saatatte joutua olemaan aina eri aikaan kentällä ja kotona. Ja jos kumpikin on poissa viikon ja kotona viikon yhtä aikaakin, niin meneekö liian stressaavaksi kodin ja arjen pyöritys sillä kotiviikolla? FIFOsta pitävät yleensä ulkkarit, joilla on muutenkin "elämä jäänyt merten taa", eli ei tunnu niin isolta uhraukselta olla poissa kotoa/kaveripiiristä/perheen luota jatkuvasti, jos nämä ovat muutenkin jossain eri mantereella.

    Labra-analyytikon työ on kai harvoin FIFOa eli jos sellaiseen hommaan työllistyy kaivosalalle, se varmaankin tehtäisiin kaupungissa labrassa? Työ voi olla esim tiettyjen mineraalien etsimistä näytteistä, eli en tiedä, pitääkö tuohon olla erikoistunut. Sairaanhoitajalle voisi löytyä hommaa Medicinä eli leirin ensiapu/lääkintähenkilönä tai HSE-puolelta (health, safety& environment eli työterveys- ja turvallisuus, joka täällä otetaan TODELLA tosissaan). Näistä en valitettavasti tiedä kuin kuulopuheiden verran. Kannattaa googlailla hauilla HSE officer / HSE coordinator / HSE advisor, löytyy työnkuvausta. Näihin tehtäviin tosin monesti täytyy suorittaa joku täkäläinen erikoistuminen tai lisädiplomi.

    Kaivosalalle ei ole ihan helppo päästä, sillä ensimmäiset kysymykset ovat a) onko työviisumi ja miten pitkäksi aikaa, b) onko kaivosalakokemusta ja millaista - sitä on monen eri tasoista ja -laatuista, c) onko Australian rekisteröinnit kunnossa ja miten paljon on Aussilan työkokemusta (vastatulleen on vaikeaa päästä, helpommin jonkun toisen täkäläisen työn kautta/jälkeen) d) täytyy suorittaa vino pino erilaisia perehdytyksiä, esim. erityinen ajolupa (työnantaja teetättää nämä työsuhteen alussa, jos työpaikan saa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!! Ja kiitos hyvästä blogista!
      Olen avovaimoni kanssa lähdössä elokuussa sinne Austraaliaan WH viisumeilla varustettuina ja tarkoitus olisi etsiä kaivosalalta töitä.Olen ammatiltani raskaskone-asentaja ja työkokemusta löytyy melkein 12vuotta,josta viimeiset kaksi vuotta olen ollut kaivoksella töissä! Olen kuullut,että mekaanikoilla olisi kysyntää kaivoksilla? Osaatko kertoa,että mitä lupa kirjoja tai todistuksia vaaditaan? Ja mitä tarkoitat tossa C kohdassa "onko australian rekisteröinnit kunnossa"?
      Kiitos paljon!
      T:Jarkko&Hanna

      Poista
    2. Moikka Jarkko, tervetuloa blogiin vaan, sekä myöhemmin tänne paikan päälle :)

      En todellakaan ole asiantuntija, mutta konsultoin siippaa ja ainakin tällaista kannattaa miettiä:

      - Työkokemusta sinulla on tosi paljon mikä on hyvä juttu. Mutta. Täällä ei juuri ikinä luoteta kenenkään omaan sanaan, että on paljon kokemusta ja osaa hommat. Eli sinulla kannattaa olla (useampi) suosittelija, joille täältä voidaan soittaa ja kysellä faktoja sinusta. Värvää nykyinen tai entinen työnantaja, tai hätätapauksessa työkaveri hommaan. Kannattaa tottakai valita mahdollisimman hyvin englantia puhuva. Käännätä myös kaikki työtodistuksesi englanniksi mukaan matkaan ja jos sinulla on tuosta raskaskoneasennuksesta joku tutkinto/koulutus/pätevyyspaperi (sori en tiedä onko siihen joku muodollinen koulutus!), myös siitä todistus englanniksi. Tulee auttamaan eteenpäin, kun voit näyttää todisteita osaamisestasi.

      - Kaivosalalla vaaditaan usein erilaisia pätevyyksiä, mutta kumpikaan meistä ei tiedä, pitääkö tohon sinun hommaasi olla joku paikallinen rekisteröinti (esim. ulkomaiset sähköasentajat eivät täällä saa tehdä töitä ennen kuin ovat saaneet täkäläisen viranomaisen varmistuksen, että ovat päteviä. Rekisteröintitarpeesta ja prosessista varmaan joku osaa neuvoa Dundernewsin puolella..?).

      - Fittereitä haetaan täällä töihin koko ajan, joten kannattaa tulla ja koittaa. Kaivoksille haluavat töihin muutkin, joten kilpailua on ja paljon. Mutta aina sinne joku pääsee ja uusia tarvitaan koko ajan.

      - Aina varmana vinkkinä: petraa niin paljon englantia kuin ehdit ennen lähtöä, ei välttämättä kielioppikirjan kanssa mutta esim. englanninkielisiä elokuvia tms. katsellen ja mielellään ilman tekstitystä. Bondi Beach tai vastaava aussiohjelmakin auttaa eteenpäin ;D. Olet sitä halutumpi, mitä sujuvampi kielitaito on. Jotkut aussit puhuvat aika vahvalla aksentilla ja kaikkien puheesta ei meinaa alussa saada selvää... En tiedä oletko jo ehtinyt hankkia kaivosalan/fitter-hommien englanninsanastoa mutta sitäkin kannattaa jostain netin syövereistä tms. kaivella, niin olet paremmin valmistautunut.

      Poista
    3. Moi taas!
      Kiitos vastauksista.Joo kielitaitoa pitäisi kyllä petrata vielä,ammattisanasto on kohtalaisesti hallussa,mutta sujuva puhuminen tökkii kyllä vielä! Yksi syy lähtöön on nimenomaan kielitaidon parantaminen ja olen kyllä varautunut siihen että ainakaan ihan alkuun ei löydy ammattia vastaavaa työtä,saahan sitä aina yrittää,se ei maksa mitään:)

      Tarkoitus olisi kääntää kaikki todistukset ja koulutukset ihan virallisella kääntäjällä ja tehdä kunnollinen CV.
      Jännityksellä odotan miten elämä siellä kaukana rupeaa sujumaan,meillähän siis olis tarkoitus jäädä pidemmäksikin aikaa sinne,jos vaan töitä löytyy ja saa pitempiaikaisen työviisumin(itse en enää pysty hakemaan toisen vuoden WH viisumia kun on toi ikä esteenä)
      No noi on sen ajan murheita,nyt pitäis saada vaan hilattua itesensä sinne!!
      T:Jarkko

      Poista
  5. Kiitos valaisevasta vastauksesta :) jos labrahommia olisi kaupungissa, niin aina parempi. Meillä tulee mukana 3 kissaa, joten FIFO ei siinä mielessä olisi kaikkein paras vaihtoehto. Ja mietittiinkin tuota, ettei se oikein toimisi, jos molemmat olisi FIFO hommissa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen heti tarkistuksen jälkeen!