21.2.2012

Vaatetta ylle

Seuraa tyttöjen postaus, jota saavat pojatkin lukea, jos vain jaksavat ja viitsivät. Ystävä pyysi jo kuukausia sitten tekemään postauksen Perthin katumuodista ja pitkään suunnittelinkin pysäytteleväni tyylikkäitä kulkijoita kadulla kamerani eteen. No, joko ei koskaan ollut kamera tai edes kännykkä saatavilla kuvaamista varten,  kaduilla ei riittävän kiinnostavia (tai kauheita) asuja, tai kaikkein todennäköisimmin allekirjoittaneella meni sisu kaulaan ihmisten pysäyttelyä ja valokuvaamista silmälläpitäen. Näin itseni elävästi änkyttämässä "niin mun blogiin, kun sulla on tuo hieno asu... ai että kertooko muodista? Eipä oikeestaan, se on ihan kaikesta muusta - niin se on muuten suomeksi, et sä sitä pysty lukemaan. Mut hienon kuvan voisin susta ottaa ja sinne laittaa vaikket tietäiskään mitä sanoin susta". 

Suomalaisuuteni on nyt virallisesti todistettu. En saanut itsestäni irti niin ekstroverttiä muotianalyytikkoa, että olisin kehdannut pysäyttää ensimmäistäkään hipsteriä tai muutakaan muotiesimerkkiä. Eipä hätiä, onneksi on google-kuvahaku ja muiden ottamia kuvia netti pullollaan. Paitsi että ei. Hakusanoilla Perth street fashion löytyy muutama hassu sivusto, eivätkä nekään varsinaisesti katumuotia seuraa, vaan designer-muotia. Luulin, että tämänkokoisessa kaupungissa olisi samanlaisia nettisivuja kuin nyt vaikkapa Helsingissä, ja joku intoilija kuvaisi ohikulkijoita päivän asu - tyyppisesti. No, sillä mennään mitä saadaan. Täällä kesämuoti on parhaillaan vaihtumassa talvimallistoiksi ja siitä maapallon perusliikkeelle kiitos. Kesämuoti oli minusta häkellyttävän, omituisen rumaa: enemmistö vaatteista oli mauttomia, sekavia, pussittavia, tyynyliinamaisia tai outoja rypytyksiä ja pitsihapsusettejä täynnänsä. Väritkin liian pliisuja, liian ruskeita, liian nudea. En todellakaan ole mikään muoti-ikoni enkä edes osaa nimetä pukeutuja- tai tyyli-idoleja (paitsi ehkä Audrey Hepburn ja 50-60-lukujen klassiset linjat), mutta kirkkaita värejä tai graafisuutta asussa olla pitää. Täkäläisissä syksy- ja talvimalleissa näkee - pohjoisen pallonpuoliskon talvitarjonnan tapaan - kirkkaampia ja iloisempia värejä ja selkeämpiä malleja ja kuoseja, eli nämä kelpuutan.

Täällä on Suomea paljon vahvemmin in 80- ja 90-lukujen taite, ja se on aikakausi, joka saisi jo kadota kaikkien suunnittelijoiden ja sisäänostajien kollektiivisesta tajunnasta. Huonolaatuisia tai ainakin laaduttoman näköisiä materiaaleja, kummallisia räiskittyjä ja roiskittuja kuviointeja, yhteensointumattomia värejä. Onneksi syksylinja alkaa voittaa alaa ja kaikkien mahdollisten ruskean sävyjen rinnalle on lopulta muistunut mieleen myös joku oikea väri. Kiinnostuneimmat voivat selailla tarjontaa esimerkiksi seuraavista: Supré + Chic a Booti ovat täkäläinen Gina Tricot. Suprésta en ole mitään koskaan ostanut, mutta kuulemma sieltä saa värikkäitä paksuja sukkahousuja, joten talven eli kesäkuun koittaessa koukkaan täältäkin jotain. Supré on erityisen suosittu empiiristen tarkkailukierrosteni perusteella 15-20-vuotiaiden keskuudessa. Muuten, täällä ei koskaan näe alle 15-vuotiaita keskenään ostareilla tai kaupungilla. En tiedä eivätkö vanhemmat päästä, eikö näillä ole omaa rahaa, vai olenko vain eri ostareilla? Chic a Bootista löytää välillä jotain tarpeellistakin, kuten valikoiman erivärisiä trikoo- ja pitsiboleroja tuomaan vaihtelua työvaatteisiin. 

Crossroads vastaa HM:ää / Seppälää, eli välillä sattuu hyviä ja peräti yllättävän kestäviä löytöjä, toisinaan taas tarjonta on ehtaa kuraa sekä tyylin että laadun osalta. Paremman laadun perässä löytöjä kannattaa metsästää täkäläisten Aleksi 13:n tai Sokoksen hengareista eli Cuen tai Portmansin käytäviltä. Täällä olisi koluttavana myös aitoja, hintavia high fashion-merkkiliikkeitä sekä paikallisten designereiden omia pikkuputiikkeja, mutta koska olen armottoman pihi kröhhöh tarkka rahoista, en ole uskaltanut. Pitäisi uskaltaa, tiedä miten hienoja ja kestäviä löytöjä tekisi - puhumattakaan käsityötaidon ja paikallisuuden tukemisesta - esimerkiksi Leedervillen tai Freon puodeissa, tai keskustan Kings St:n ja Queens St:n pohjoispään designkorttelissa. Yleensä yritän löytää kaiken tarvitsemani helppopääsyiseltä Harbour Townin outlet-ostarilta, sillä sen kaupoissa on hyviä tarjouksia (50-70% alea) ja ostari on riitävän pieni, ettei ehdi väsähtää, nuupahtaa ja turhautua tuntisotalla kiertelyyn. Valikoima tosin vaihtuu harvakseltaan, oletettavasti sesonkien mukaan, ja esim. kerran kuussa käynti on hieman turhan usein. Sieltä minut kuitenkin säännöllisesti löytää nahistelemasta viimeisistä alekappaleista intialaisten ja kiinalaisten kanssa. 

Nyt sitä lupaamaani katumuotia jokunen näyte. Kaivelin nämä kuvat sillä idealla, että tällaista tyyliä täällä näkee kaduilla usein (paitsi että kaduilla on myös miehiä, vanhempia ja nuorempia naisia, kaikenvärisiä ihmisiä, business-pukeutuneita jne. Mutta ymmärtänette pointin). Kuvat ovat enimmäkseen viime keväältä (syys-lokakuu), siksi sukkahousut. Nyt niitä nylon-hirttäjäisiä ei pukisi hullukaan päälleen.
Kuva (c) Perth Street Fashion Facebook group.
Kuva (c) dropstich.com.au
Kuva (c) the Sydney Morning Herald.
Kuva (c) Perth Street Fashion Facebook group.
Kuva (c) Perth Street Fashion Facebook group.

4 kommenttia:

  1. Itse en voisi juuri vähempää muodista välittää, mutta on kiistämätön tosiasia että Australia ei todellakaan ole mikään muodikkaan pukeutumisen mekka. Tämän on noteerannut niinkin vähän muotia seuraava lehti kuin The Economist, artikkelissaan http://www.economist.com/node/18719578 - "His analysis is consistent with plenty of superficial observations about Australia: the relative absence of conspicuous consumption (and, it has to be said, a certain lack of style in everyday dress);..."

    VastaaPoista
  2. Tämä oli hyvä aihe :). sillä tästä olemme jaksaneet käydä keskustelua kotona sekä aussipartnertin että minun 15-vuotiaan ihan supisuomalaisen poikani kanssa, vaikkei meistä kukaan voi sanoakaan olevansa mikään antaumuksellinen muotifriikki.

    Nyt 15-vuotiaan mietteitä/"asiantuntevia" ;) lausuntoja kahden vuoden varrelta:
    - en voi ymmärtää, miksi farkut/kaupunkishortsit tai vastaavat täytyy hirttää vyöllä kainaloihin asti :D
    - karseita noi kundien tyköistuvat tai liian lyhyet T-paidat
    - eikö täältä muka saa muita kenkiä kuin lipokkaita :D
    - miks pitää käyttää mikroshortseja, jos läskit tursuaa joka aukosta
    - mä en ainakaan tykkäis, jos mun tyttöystävä kulkis puolialasti koko ajan :D

    Aussikumppanin lausuntoja
    - vapaa-ajanpukeutuminen on täysin itsekritiikitöntä
    - varsinkin tytöt/naiset pukeutuvat kuin olisivat tyrkyllä
    - jokaista ylimääräistä makkaraa ei ehkä kannattaisi koko kylälle esitellä
    - Euroopassa aikuinen nainen näyttää keskimäärin aikuiselta eikä irvokkaalta teinitytöltä kuten täällä
    - korkkareilla olisi hyvä opetella kävelemään ennen kuin lähtee niillä polvet koukussa kaupungille hiihtelemään

    Omia havaintoja business-pukeutumisen ulkopuolelta:
    - Jos suomalaiset ovat kunnostautuneet tuolla tuulipuku- ja tennissukkaosastolla, niin täällä tuntuu pätevän se, että tyylistä viis, kunhan vaate on ainakin numeron liian pieni ja kangasta mahdollisimman vähän, niin olet ainakin omasta mielestäsi niiiiiiiiin chic
    - joo, en todellakaan erota 15-vuotista teinityttöä paikallisesta nelikymppisestä
    - suurin osa materiaaleista on ihan järkyttävän huonoa; venyvää, vanuvaa, kiertävää ja viertävää (ja jo ensimmäisen pesun jälkeen)
    - viime talvena joka toinen nainen hiihteli vastaan korkeakorkoisissa reisisaappaissa, sukkahousuissa, mikroshortseissa; viimeistely sitten toppatakki/pikkuruinen lentäjän/motoristintakki tai teddyvuorilla varustettu tekonahkatakki. En ole vanhoillinen ollenkaan, mutta kyllä vilkaisu peiliin olisi ollut tarpeen useimmille ennen uloslähtöä. En viitsi nyt laittaa tähän sitä sanaa, mitä mun poika käytti tuosta naisten tyylistä; jokainen saa käyttää mielikuvistustaan....tai katsoa vaikka pehmoelokuvan "Pretty woman"
    - ehkä yksi piirre saa ihan mukavankinoloisen pukeutumistyylin näyttämään sellaiselta "white trash"-tyyliltä, jos hirttää ne kertyneet ylikilot liian pieniin vaatteisiin (mun kumppani nimittää aussi-naisia amatsoneiksi)ja jos pukeutumisen pääsääntö on se, että koko niin sanottu "asset"-osasto pitää levitellä kaiken kansan ihmeteltäväksi oli se sitten yläkerrassa ja/tai alakerrassa. Kuten mun kumppani asian esitti " vihjaus on tehokkaampaa ja seksikkäämpää ja jättää tilaa myös mielikuvitukselle"
    - se on mielenkiintoista, että varsinkin valkoiset aussinaiset edustavat tätä mautonta pukeutumistyyliä ylivoimaisena enemmistönä, muihin kulttuureihin kuulunee ehkä vähän hillitympi "ulosanti"
    - ja vaikka kuka ylipainoinen saisi nyt minkä tahansa yliherkkyyskohtauksen, sanon silti, että minunkin vanha silmä lepää mieluummin komeassa ja timmissä surffaripojassa virttyneine T-paitoineen ja surffishortseineen kuin "8-koon vaatteita käyttävässä todellisuudessa kokoa 14 edustavassa olemuksessa" (vähän kärjistettynä) eli kun huolehtii olemuksestaan ja hankkii oikeankokoisia kamppeita, niin näyttää jo paljon paremmalta :)

    Suoritan lämpimästi niihin pikku design-putiikkeihin tutustumista (kaikki niistä eivät ole hillittömän kalliita), kun haluaa yksilöllistä ja materiaaleiltaan laadukkaampaa. Niistä löytää aikuismaisia ja rennon tyylikkäitä (ei tätimäistä)varusteita joka lähtöön.

    Suomesta/Euroopasta ostan ja ostatan edelleen suurimman osan vaatteistani, koska yllätys yllätys, värikkäimmät ja laadukkaimmat vaatteeni olen saanut sieltä. Kengät taas täältä, koska niiden tarjonnassa Australia hakkaa mm. Suomen 6-0. Melbourne, täältä tullaan taas kenkäostoksille ja F1-kisoja katsomaan :).

    VastaaPoista
  3. Oho, aihehan heratti varsinkin Mariannessa hurjasti sanottavaa! Kivaa - taytyy selvasti kirjoittaa tasta toistekin.

    Minusta (ehka paradoksaalisesti taalla junttilammassa) Perthissa ei ole sentaan Mariannen kuvaama tilanne, kylla mun mielesta aikuiset ja teinit erottaa toisistaan ja harvalla on niita piukeimpia makkarankuoria paallaan. Ehka itsea on oudoksuttanut eniten muoti, etta kun paalla on avoselkainen mekko, niin alle on pantu virttyneimmat/rumimmat rintsikat, mita kaapista loytyy. Kun nehan nakyy sielta selkapuolelta ihan avoimesti.

    Myos nuo rumat varit ja materiaalit ovat allistyttaneet, ja sakkimaisyys ylipaataan. Taalla ei tuo puolireisisaapasmuoti nakynyt, eli Pretty (Ugly?) Woman-tunnelmiin ei ihan ylletty.

    Mutta mutta. Takalaisten partymuoti on IHAN jarkkya tuossa paljastavuudessaan, eli naisilla ikahaarukassa 15-55v on paalla piukkaakin piukempi ja niukempi vesiraja-trikoomekko, joka ei tosiaan jata yhtaan mitaan arvailujen tai vihjausten varaan. Itsesta tuntui aluksi etta erotun tosissaan joukosta kun on ihan ihmisten vaatteet paalla iltamenoissakin, mut nyt oon ajatellut etta omasta tyylista kiinni pitaen loppuun saakka - ilman vilautteluja ja noloa mekonhelman alasnykimista, ja vastaavasti rinnuksista ylosnykimista, ettei napa nay jommasta kummasta paasta.

    VastaaPoista
  4. *Add* Itse otan mallia (jos jostakusta otan) aasialaisista ja etenkin japanilaisista, heilla on mielestani aina siisteja, naisellisia, asiallisia mutta kauniita tyo- ja vapaa-ajan vaatteita. Eli monet aussinaiset eivat meikalaista vakuuta.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!