26.3.2012

Ensimmäinen kesä takana

Kesä on jotakuinkin ohi ja onkin aika pohdiskella, että miltä se sitten tuntui. Ensimmäinen kesä, josta valtaosa tuli vietettyä +35 asteen lämpötiloissa ja mojova määrä päivä yli +40:ssä. Voin sanoa, että suomalaisena on yllättävän hyvin treenannut, kun osaa saunoa. Antaa se ainakin itseluottamusta, että en minä tähän kuole. Vartti lähes sata-asteisessa saunassa vastaa rasitukseltaan kokonaista päivää neljänkympin huitteilla, arvelen. Edellyttäen, että neljästäkympistä pääsee säännöllisin väliajoin ilmastoituihin sisätiloihin ja muistaa nestetankata itseään uskollisesti. Mitä tästä opimme? Ainakin nämä.

1) Suostu asumaan vain äärimmäisessä hätätilanteessa asunnossa, jossa ei ole ilmastointia. Tunnen aimo määrän ihmisiä, jotka ovat tähän pystyneet eivätkä ole edes hikoilleet itseään ameeboiksi, mutta itse en suostuisi, piste. Ilmastointi kylläkin maksaa siksi, että yleensä hivenen 'luksuksempana' pidetyistä air conditioned - asunnoista joutuu maksamaan ekstravuokraa. Mutta myös siksi, että ilmastoinnin huudattaminen yötä päivää vie paljon sähköä, ja sähkö on täällä kalliimpaa kuin Suomessa. Itse optimoimme niin, että ilmastointi luonnollisesti päälle ja mahdollisimman lyhyeksi hetkeksi vasta kun tullaan työpäivän jälkeen kotiin, ja kylmennys uudelleen hetkeksi päälle illan mittaan tarpeen mukaan. Kannattaa pitää verhot kiinni koko päivän erityisesti jos on poissa kotoa, niin aurinko pääsee hiillostamaan sisätiloja mahdollisimman vähän. Lopuksi aircon lähes koko yöksi päälle ajastuksella. Jos ilmastoi makuuhuonettaan esim. aamuneljään saakka, loppuyö sujuu viilenneen ulkoilman vuoksi ilman tekokylmennystä.  Ulkotilojen päiväkuuman kestää kun tietää, että saa viettää edes aamut, illat ja yöt inhimillisissä oloissa. Nukkumisesta ei tule mitään liian kuumassa, joten jo oman jaksamisen ja mielenterveyden kannalta kannattaa hankkia riittävän viileät uniolot.

2) Kesällä ei ole kuuman takia nälkä. Yhtään. Kätevää, koska laihtuu helposti, jos sattuu tarvetta olemaan. Huono juttu, koska unohtaa helposti tykkänään syödä ja näivettyy ravinnonpuutteeseen. Itse huomasin, että salaatit ja toisaalta mausteiset ruuat ovat kova juttu kuumalla. Nandos-grillibroileriketjun tulisia peri peri- chilimaustettuja antimia on tullut syötyä jopa viikottain, koska lounaalla ei vain kertakaikkiaan tee mieli mitään hillittyä ja laimeaa. Onneksi myös tuoresalaattipuotien kattavat, aina houkuttelevat valikoimat (löytyy mitä erilaisimpia vihersalaatteja, juuresraasteita, pastasalaatteja, kukkakaali- ja perunasalaatteja, kuskuspohjaisia grillikurpitsasekoituksia jne.) ovat auttaneet pitämään ruokavalion tasapainossa. Kiitos tästä luottoruokkijani City Greens! Yksi toimiva kikka itselleni on myös ollut syödä mahdollisimman tukeva aamupala, vaikkapa munakas parilla paahtoleivällä, oheen kourallinen pähkinöitä sekä jälkkäriksi hedelmä ja soijajugurtti. Jos lounaalla ei jaksa enempää kuin nakerrella pari murua jotakin, selviää sentään iltaan ja töidenjälkeiseen ruoka-aikaan saakka.

3) Varaudu käymään suihkussa usein. Olen onnekseni löytänyt vallan mainiota shampoota sekä suihkusaippuaa, jotka eivät kuivata tukkaa tai ihoa elottomaksi edes pari kertaa päivässä-käytössä [jos jotakuta tarkempi tuoteselostus kiinnostaa, niin kovasti tykästymäni shampoo+hoitoaine ovat merkkiä John Frieda 'Brilliant Brunette' ja suihkusaippua ihan vanhaa kunnon Dovea]. Ja toisaalta, hyväksy se fakta, että tulet hikoilemaan. Elämästä tulee aika paljon helpompaa, kun ei yritä välttää hikoilua. Hyvä dödö on ehdoton - ihana takuuluotettava Garnierin mineraalidödö, en vaihda sinua enää koskaan mihinkään enkä ole edes saanut minkäänlaista sponsoritunnustusta Garnierilta tästä hyvästä! Hikoilu ei niin haittaa, kun voi luottaa, ettei sentään haise. Kumpikin olemme tosin tottuneet kuumaan jopa yllättävän nopeasti, sillä alkukesän jatkuva, pistelevä hikikelmu haihtui ihmeen äkkiä ja sittemmin olo on ollut jotakuinkin normaali myös yli kolmessakympissä. Olemme pystyneet elämään ja olemaan ihan normaalisti, jopa urheilemaan kesäaikaan ilman ylenmääräistä hienvirtausta.  Onnekkaasti olemme siis päässeet kesän yli ilman amerikanpoliisihikeä eli näyttäviä tummia länttejä rinnassa, yläselässä ja kainaloissa - ja pahimmillaan ahterissa. Kaikille ei ikävä kyllä tämä onnenkantamoinen osu eli poliisihikeä näkee silloin tällöin kanssaeläjillä bussissa, kadulla ja jopa toimistolla. Mutta pakko se on vain sietää, sekä kokijan että näkijän. Itsepä olemme kaikki valinneet täällä asuvamme!

4) Kesä oli kaikesta huolimatta ihana. Aurinkoinen, aina sininen taivas ja takuulämpimät aamut ja illat. Perthiläisillä on tapana narista liian kuumasta kesästä samaan tapaan kuin suomalaisilla on tapana narista liian märästä syksystä, liian pimeästä ja pitkästä talvesta, liian loskaisesta tai vaihtoehtoisesti kuivana katupölisevästä keväästä, sekä liian märästä/kylmästä/ankeasta/itikkaisesta kesästä. Itse läpikäyn mieluummin +40 astetta muutaman viikon kuin -30 edellyttäen, että kohtien 1-3 selviytymisehdot täyttyvät. Täkäläiset syksy ja kevät ovat kuitenkin jo näin lyhyessä juoksussa osoittautuneet lempivuodenajoikseni, sillä hieman pilvisempi, astetta viileämpi ja tuulenvireisempi vuodenaika saa kuitenkin jaksamaan aktiivisempana. Kevääseen kuuluu vielä huippubonuksena upea kaikkialla levittäytyvä kukintakausi - kilpaa kukkivat puut, pensaat, ruohot, kaikki mikä vain saa nuppuja puserrettua ulos. Täkäläinen syksy ei ole läheskään niin näyttävä kuin ruskaväriloistoineen Suomessa, mutta on silti näin maaliskuun syyssäässä erityisen mukava käydä lenkillä Swan-joen rannalla viilenevän, tummuvan illan sylissä.
Yllä ja alla: iltalenkiltä Swan Riverin rannalta. Kuvat (c) Risto.

8 kommenttia:

  1. Vähän asian vierestä... Olit hakemassa WA state sponssausta jossain vaiheessa, joten ajattelin kysyä mahdatko tietää prosessointiajoista? Laitettiin 1,5 viikkoa sitten hakemus ja ei tullut minkäänlaista kuittausta, että hakemus olisi mennyt perille. Maksu kyllä lähti visalta.

    VastaaPoista
  2. Moikka Virve,

    Ihan mielenkiinnosta, etta missa ANZSCO-code kategoriassa hait, ja jatitteko hakemuksen netin kautta talla sivulla
    http://smconline.dtwd.wa.gov.au/
    Itse en nimittain ole voinut jattaa hakemusta siksi, etta omassa koodissani (social professional) on quota filled eli paikat ovat menneet - uusia tulee vasta 1.7.2012. Kun omalla etsinnalla tuossa listalla ei ole enaa jaljella laboratory technician-paikkoja, jonka muistan joskus maininneesi alaksesi?

    Kun hakuajoista kysyin sahkopostitse niin sanoivat, etta parhaassa tapauksessa kasittely vie vain pari viikkoa. Mutta vaihtelee varmaan kiireen ja hakemuskuorman mukaan.

    VastaaPoista
  3. Juu tuolla kaavakkeella hain ja koodi on 311411 chemistry technician. Näkyy olevan edelleen listoilla. Kaksi viikkoa on nyt hakemus ollut sisällä ja ajattelin jossain vaiheessa tällä viikolla kysellä sen perään.

    VastaaPoista
  4. Hyvä juttu, eiköhän se sit sieltä tule kun vaan byrokraatit ehtivät homman hoitaa :)

    VastaaPoista
  5. Sain ti mailin, että keissini on otettu käsittelyyn. Mua pyydettiin esittämään linkkejä, joista käy ilmi living costs Peelissä, me kun oltiin se alue laitettu ekaksi vaihtoehdokisi. Lisäksi piti esittää kolme chemistry technician työpaikkailmoitusta samalta alueelta. Voi tuska! Äkkiseltään löysin kaksi. Ilta istuttiinkin tutkimassa nettiä ja lopulta noiden kahden lisäksi löytyi yksi jo kiinni mennyt paikka, yksi jossa haettiin useita eri osaajia ja laitoinpa boonuksena vielä yhden FIFO paikan vaikka ei ollutkaan Peelissä. Toivotaan, että tämä riitti. Muuten saattaa tulla hylsy :-/ Nyt ei auta kuin odotella tuomiota. Että eipä ollutkaan ihan läpihuutojuttu vaikka sellaiseksi erehdyin tätä luulemaan.

    VastaaPoista
  6. Läpi meni!! Seuraavaksi viisumihakemuksen kimppuun :) tällä hetkellä Mandurah kiinnostais asuinpaikkana. Ei turhan kaukana Perthistä :)

    VastaaPoista
  7. Onnea Virve!!! Mahtijuttu. Sehan meni sit nopeasti loppujen lopuksi. Antaa toivoa itsellekin, etta ehka joku paiva viela omassakin postilaatikossa odottaa hyvaksyntakirje ja PR Aussilaan :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!