23.9.2015

Kenen darling?

Australiassa suomalaista hämmentää aluksi kovastikin eräs asia. Puhuttelu nimittäin. Täällä on kohtuullisen tavallista, että täysin vieraat ihmiset kutsuvat sinua hellittelynimillä darling, lovesweetie tai honey. Yleensä lepertelijä on vanhempi naisihminen (itseäsi vanhempi siis, ja mitä vanhempi rouva on kyseessä, sen todennäköisemmin olet hänelle love tai darling). Kuitenkin myös samanikäiset naiset voivat lovetella sinua, erittäin satunnaisesti myös miehet.

En ole etiketistä satavarma, mutta näköjään kahvilan mieskassan on sopivaa kysyä "what would you like to have darling" eli mitä haluaisit, kullannuppu, mutta miespuolisen työkaverini ei ole sopivaa puhutella minua darlingiksi. Ainakaan näin ei kukaan koskaan tee. Johtuu varmaan osin siitäkin, että kerran yksi yritti ja tyrkkäsin saman tien jauhot suuhun napauttamalla, että en ole sun darling - koska häkellyin niin pahasti. Havaintojeni perusteella iäkkäämmät (60v+) miehet saattavat joskus yrittää tätä darlingittelua työympyröissäkin, mutta sillä on enemmän tai vähemmän sovinismin leima - tiedä sitten, eivätkö kyseiset herrat ole hoksanneet sovinismia, vai tekevätkö tahallaan? Darling on siis Aussilan tytöttelyä, jos se on tehty väärässä kohti.

Sen sijaan ihmisiä puhutellaan aina näiden etunimellä, kun halutaan olla kohtelias. Good morning Anu, how are you Anu, how's things Anu, have a good night Anu. Äskettäisessä koulutuksessa oikein painotettiin, että nimen hokemiseen pitää päästä äkkiä toiseen tutustumisen jälkeen, koska sillä saa mukavasti henkilökohtaisuutta mukaan peliin. Aijaa, eikö työympyröissä voi olla vaan viileän asiallinen ja jämptin kohtelias....? No ei. Pitää olla mukava, personable, eli valloittava tai helposti lähestyttävä persoona.

Perthinsuomalaisten kavereiden kesken suoritetussa minigallupissa tultiin mielestäni tulokseen, että love ja darling ovat käypäisiä puhutteluja aikuiselle, ja sweetie ja honey lapselle. Naiset tosin kavereiden kesken melko yleisesti kutsuvat toisiaan honeyksi tai lyhemmin hun. Miehet taas ovat toisilleen mate tai kiwien eli uusiseelantilaisten tapauksessa bro.

Mutta jos kuka tahansa on darling ja love, niin milläs nimellä kutsutaan sitä oikeaa elämän rakkautta ja päivien valoa? Suomikaverit näyttävät usein kutsuvan puolisoaan suomalaisella hellittelynimellä kuten kulta tai rakas. Tässä on järkeä, koska ei voi mitenkään mennä darlingit sekaisin, kun oma kulta on kulta suomeksi ja loput sitten aussikultia. Itse en jostain syystä ole oppinut tähän tapaan, kuten en siihen yleisestikään, että puhuisin E:lle suomea englannin välissä, kuten jotkut kaverini siipoilleen tekevät pitääkseen suomenkielen taitoja yllä Suomi-vierailuja varten. Jotenkin ei vaan irtoa eikä muista.

Ranskalaisista lempinimistä ei ole paljoa iloa, koska ranskiksilla on ihan käsittämättömiä hellittelysanoja kuten poulet, kana tai puce, kirppu. Jestas. Ei noita. Englanniksi voisi olla vaikka pumpkin eli kurpitsa tai cupcake eli muffini. Jooei. Meillä ollaan puolin ja toisin mielikuvituksettomasti mutta automaattisen luontevasti babe, nippanappa loppuun asti lausuttuna eli enemmän beb ja tekstarikommunikoinnissa bb. BB-Anu.

Intiiminä yksityiskohtana, opin tässä joku aika sitten uuden ranskankielisen sanonnan, "olet vetävä/seksikäs", je te trouve séduisant/sexy. Se sanatarkasti meinaa "löydän että olet seksikäs". Ranskaksi ei kuulemma voi sanoa, että ajattelee (tietoisesti, rationaalisesti) toisen olevan seksikäs tai pitää toista seksikkäänä, vaan ranskalainen tekee löydön, paljastaa, havainnoi jo olemassa olevan faktan, että kappas kun toinen on seksikäs. Hyvällä itsetunnolla varustettujen kieli :)

Tällaisissa maisemissa ranskalaiset kutsuvat toisiaan hempeästi kanoiksi ja kirpuiksi. Kuva Googlen kuvahaulla.

5 kommenttia:

  1. Heh, nuo hellittelynimet englantia puhuttaessa ovat kyllä itsellenikin outoja :D Jopa jenkki-miestä tapaillessa en pitänyt että hän (omasta mielestäni liian aikaisessa vaiheessa) alkoi kutsua minua sanoilla 'sugar' ja 'honey'

    VastaaPoista
  2. Entinen amerikkalainen kollega kutsui silloista tyttöystäväänsä (nykyinen vaimo) hellittelynimellä sugartits... Hollantilainen puoliskoni taasen kutsuu minua nimellä poppie, suomennettuna nukke :D

    VastaaPoista
  3. Eikos jateta jalkeen tama suomalainen kirjaimelliinen asenne noihin sanoihin ulkomaille muuttaessamme?
    It means nothing, it is an endearment and it makes everyday life nicer!
    Irlannissa minua, 60 kymppista, viela joskus kutusutaan sanalla 'girlie'. Usein on myos 'my dear', ' sweetie', 'luv' jne. Ystavallista ja hauskaa!

    VastaaPoista
  4. Minun sukulaiseni Ranskassa kutsuu miestään hellittelynimellä canard, eli ankka. Jösses. Tavallista on myös puhua chou'sta, eli kaalista...

    VastaaPoista
  5. Pirkko, juttuhan oli kirjoitettu kieli poskessa eli ei kirjaimellisesti otettavaksi :D

    Tytöttelyyn tosin suhtaudun vakavasti, koska on aika eri asia miespomon tokaista kokouksessa "listen up darling" seniori-analyytikolle eli minulle, kuin saman pomon leikkisästi ja lämpimästi sanoa vuosikymmeniä kolleganaan olleelle naiselle: oliko hyvä viikonloppu, darling? Sanat ovat tekoja ja sovinismi on asenne, joka heijastuu sanoissa... ei sitä (kuten muutakaan vähättelyä) tarvitse sietää sillä perusteella, että sanojahan ne vain ovat.

    Joo hauskoja lempinimiä varmaan löytyy joka kielestä, mutta ranskalaisten kanat, ankat, kaalit ja kirput ei kyllä suomalaiselle aukea :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen heti tarkistuksen jälkeen!