25.9.2011

Viikonlopun mittaan

Tänä viikonloppuna tunnelma Perthissä on ollut suorastaan käsinkosketeltavan innostunut, kaupungin footie-joukkue nimittäin pelasi melbournelaisjoukkuetta vastaan paikasta loppuotteluun. Innostus on tosin sunnuntain mittaan haalistunut Westcoast Eagles - joukkueen häviön ja pronssiottelupaikan näpeistä valumisen myötä. Footie, football eli aussijalkapallo on laji, josta en ollut ennen tänne muuttoa kuullutkaan. Kyse ei siis ole meikäläisten tutusta jalkapallosta, joka täällä kuin myös Amerikassa tunnetaan nimellä soccer. Nyt footiesta pitäisi olla kiinnostunut ja innoissaan vähän siellä ja täällä, sillä Eagles'ien menestys on ollut päivänpolttava puheenaihe jo useita viikkoja. Tunnustan jo kärkeen, että en tiedä lajista juuri mitään, enkä ole seurannut pelejä, mutta sitä ei ole voinut välttyä oppimasta, että lajilla on todella vankka kannattajapohja täälläpäin mannerta. Kuulemma rugby on toinen suurlaji, mutta sen perustavimmanlaatuiset kannatusalueet ovat tietääkseni itärannikolla ja Uudessa-Seelannissa. Footie näyttää päällepäin amerikkalaisen jalkapallon ja rugbyn sekoitukselta, jota pelataan lähes pyöreällä kentällä sukkulamallista palloa heitellen ja potkien, ilman suojavarusteita (kummallisen pikkuruisissa shortseissa ja hihattomissa paidoissa), ja johon kuuluu näyttäviä hyppyjä, loikkia, syöksyjä ja heittoja.

Siellä se footy on, siis se pallo. Ihmistornin päällä. Kuva Google-kuvahaulla.

Koska emme älyä footien päälle, harrastimme tänä viikonloppuna toista täkäläistä vakioajanvietettä eli ostoskeskuksissa pyöriskelyä. Footiesta ei kaupoissakaan eroon päässyt, sillä lähes jokainen myyjä halusi innokkaasti jutella matsista ja tuloksista, mukavaa sosiaalisuutta toki. Eräät tuttumme käyvät joka lauantai kierroksella jossain kaupungin kymmenistä ostoskeskuksista, ja olemme jokusen kerran lyöttäytyneet mukaan. Autottomina, tuttujen kyyditseminä ostarisuunnistus on itse asiassa ihan kiinnostava tapa oppia tuntemaan kaupunkia (mitä on missäkin päin ja miten sinne pääsee), lisäksi ostarien taattua ihmisvilinää on ihan mukava käydä katselemassa viikonlopun ratoksi. Perthin keskustakin onneksi on vilkas ostos-, kohtaamis- ja tapahtumapaikka, ja viikonloppuisin keskustan kaduilta löytyy jos jonkinlaisia esiintyviä taiteilijoita: osa tasokkaampia, osa taitojen puutetta valtavalla esiintymisinnolla paikkaavia.

Ostarien huono puoli on, että kauppatarjonta on lähes sama melkeinpä kaikkialla. Myymälöiden koko ja valikoima tosin jonkin verran vaihtelee ostarin koosta riippuen. Ehdoton suosikkimme - ja näköjään myös aasialaisten suosikki - on Harbour Town City Westin lähijunapysäkin vieressä. Tähän vanhanaikaisempaan ulkoilmaostariin on koottu valikoima erilaisia outlet- eli tehtaanmyymälöitä, ja hyvällä tuurilla shoppailulauantai tai -sunnuntai tuottaa mukavan pussillisen edullisia löytöjä. Valtavasti maallinen omaisuus ei ole karttunut ostariviikonloppujen tuloksena, sillä enimmäkseen ostarivaeltelun tarkoitus on katselu ja ihmettely - sekä tavaramäärien että kanssaostelijoiden. Lounassuunnitelmana ostari kannattaa vain, jos siellä sattuu lounasaikaan olemaan, ei siis mikään erityissuositeltava vaihtoehto.  Ruokapaikkatarjonta on kokemustemme mukaan amerikkalaista ja kanadalaista tasoa parempaa, mutta mitään gourmeeta on turha hakea. Vakiovarusteluna löytyy peruskebab- ja purilaiskojuja, erilaisia aasialaisia mättöjä (intialaista, kiinalaista, japanilaista), sekä tietenkin paakkelssi- ja voileipäkahviloita. Suosikkivälipalani on kätevä ja raikas smoothie, tuoreista hedelmistä, marjoista ja jäästä tilauksesta pyöräytettävä pirtelö - tosin Singaporen kojujen smoothiet olivat vielä tuoreempia ja maukkaampia! Myös kevätrullilla jaksaa yllättävän pitkään, ajavat tismalleen saman asian kuin karjalanpiirakat Suomessa.

Morley Mall eli Morleyn kaupunginosan ostarilta. 

2 kommenttia:

  1. Heipsan!
    Täällä kiertää kiertoviesti, joten otin sinut mukaan rinkiin. 10 hömppäkysymystä, vastaile jahka kerkiät. :) Löytyy minun sivuilta.

    http://belgianreissu.blogspot.com/2011/09/kiertoviestia-pukkaa.html?showComment=1317029161675#c9013428706053876943

    VastaaPoista
  2. Moikka Emmi, hauska kyssäri! Lataanpa vastaukset tähän.

    1. Suosikkiväri: Mulla ei näköjään juuri muita ole kuin mustia, violetteja ja pinkkejä vaatteita, joten siinä ne kai tulivatkin.

    2. Suosikkieläin: Kissa olisi hauska lemmikki, jos ei allergiavihulainen estäisi.

    3. Suosikkinumero: Ennen muinoin junnu-urheillessa oli joukkuepaidassa numero 5.

    4. Suosikki alkoholiton juoma: Bundaberg Lemon! Ihana aussijuoma, hapahko sitruunalimu.

    5. Facebook vs. Twitter: Emminä sitä Twitteriä ymmärrä, ei tarvitse Madonnan minulle twiittailla.

    6. Intohimoni: Lukeminen, suunnilleen minkä tahansa, Pulitzer-romaaneista wikipediaan ja sanomalehdistä shampoopullojen kylkiin. Tiedon etsiminen ja löytäminen. Ja myös kirjoittaminen.

    7. Saada vai antaa lahja: Yleensä antaa, koska en tarvitse mitään lahjaksi. Paitsi on jouluna katkeraa, jos ei saa lahjoja!

    8. Suosikkikuvio: Enpä liiemmin ole miettinyt. 1910-30-luvun julistetaiteen tyylitellyt laajat värikentät toimivat aina, etenkin jos jotain seinälle pantavaa etsisi.

    9. Suosikkiviikonpäivä: Perjantai, koska silloin on koko viikonloppu ja omaa aikaa edessä. Tai ehkä peräti torstai, koska silloin on perjantaikin vielä edessä!

    10. Suosikkikukka: Ihan kaikki muut paitsi siankärsämö ja pihasaunio. Näitä pahanhajuisia kukkia kasvaa yleensä hiekkaisilla jättömailla, jotenkin ankeuden symboleita. Kaikki muut kukat, tervetuloa!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!