11.4.2012

Pääsiäinen down under - ohi meni

Täkäläinen pääsiäinen on nyt takana ja mielelläni kirjoittaisin ihmeellisiä havaintoja juhlasta. Mutta ei. En kertakaikkiaan huomannut mitään raportointia aiheuttavaa. Suurin syy on tosin se, että meillä on parhaillaan Suomi-vieraita ja kaikki huomio on kohdistunut kaupungin esittelyyn ja mahdollisimman edustavan ja kattavan Perth-matkaohjelman laatimiseen ja päivittämiseen. Siihen nähden, ettei Perth ole varsinainen turistirysä tai edes etäisesti turisteja houkutteleva kaupunki, on täälläkin yllättävän paljon kierrettävää: keskusta luonnollisesti, Swan Riverin rannat etenkin iltavalaistuksessa, Claisebrook Coven kanaalinranta kahviloineen, Kings Parkin luonnontieteellinen puutarha sekä muu puisto-osio piknik-tarkoituksessa, Fremantlen vanhakaupunki omine nähtävyyksineen (tästä lisää tuonnempana), Cavershamin villieläinpuisto Perthistä hieman metsikömpään, ja näin pois päin. Huhhuh, jalat ovat olleet kovilla sekä isännillä että vierailla! Tälle päivälle vieraat saivat kuulemma pyörät alle täkäläiseltä suomitutultamme, pitääkin kysellä pyöräretken tunnelmia kunhan taas kohtaamme.

Pääsiäiseen täällä nähtävästi kuuluu suklaamunien metsästys. Tästä voin kertoa vain kuulopuheiden pohjalta, joten hupiin itse osallistuneet lukijat voinevat päivittää tietämystäni. Ilmeisesti joku/jotkut piilottavat munia pitkin poikin puutarhaa tai laajempaakin ulkotilaa, ja loppuseurue etsii niitä - kuulostaa mukaansatempaavalta! Kätköily on alun perin lapsille suunnattua puuhaa, mutta mikään ei estä aikuisia osallistumasta. Kätköilyä voi siis harrastaa ihan aikuiskaveri- tai perhepiirissä, eikä lapsia ole mitenkään pakollista olla, jotta löytämisen riemuun päästään. Pari työkaveria kysyi tiistaiaamuna ensi töikseen, että sainko pääsiäismunia. Valitettavasti en oikein tajunnut kysymystä, koska a) keneltä? ja b) olisiko pitänyt? En tajunnut tarkistaa, että pääsiäispupuko niitä tuo ja kenties tyynyn alle vai mistä niitä olisi pitänyt löytää. Tämä munatouhu on täällä jopa hivenen ylilyötyä ainakin minun makuuni, sen verran jättimäisiä pääsiäismunia kaupoista olisi irronnut. Samoin suklaapupuja löytyy joka koossa aina miniatyyreistä puolimetrisiin.

Uskonnollisuus ei ainakaan kaduilla tai julkisesti näkynyt Perthin pääsiäisessä mitenkään. Forrest Chase-torilla oli musiikkiesityksiä, jotka katsojien Jesus is risen eli Jeesus elää-ilmapalloista päätellen liittyivät pääsiäisen kristilliseen sanomaan. Tiedän joidenkin täkäläistuttujen käyneen kirkossa pääsiäissunnuntaina, mutta mitään uskonnollista tv-ohjelmaa tai muuta vastaavaa ei silmiin pistänyt. Rairuohoa ei täällä näkynyt, kuten ei myöskään koristetipuja tai höyhenpusseja saati virpomaoksia. Varmaan suomalainen (eurooppalainen?) kevään heräämisen hiirenkorvasymboliikka ei täällä oikein kolahda, kun parasta syksyä eletään ja toisaalta ihan tuossa takana on kukkiva, lämmin, aurinkoinen kesä. Joissain ostoskeskuksissa olisi ollut viikonlopun ohjelmana pääsiäispupun tapaamista, samaan malliin kuin Suomessa joulukuussa joulupukki pyörii viihdyttämässä lapsiperheellisiä shoppaajia. Ei tullut kuitenkaan nähtyä. Kaiken kaikkiaan pääsiäinen livahti ohi ihan salakavalasti - oli toki mukava viettää nelipäiväinen viikonloppu, samassa syssyssä kun menivät synttärinikin. Ehkä ensi vuonna osaan olla enemmän silmät ja korvat auki raportoitavien täkäläistapojen bongailun suhteen.
Pääsiäispupu munii munat pensaisiin. Kuva Google-kuvahaulla.

2 kommenttia:

  1. Pakko tuohon virpomisjuttuun kommentoida, että kun yritin sitä kavereille selittää niin kaikki olivat sitä mieltä, että kuulostaa kovasti halloween-touhulta. Nyt, kun jälkikäteen asiaa mietin niin aivan totta: on noitia, ovelle koputtelua ja suklaan keräämistä vierailta ihmisiltä. On kyllä melko erikoista, että meidän pääsiäistraditio on erittäin paljon halloweenia muistuttava ilmiö! Täällä sen sijaan tämä pääsiäispupu ja suklaamunajahti. Kumpikaan touhu ei vaikuttaisi liittyvän itse pääsiäiseen, ei siihen kristilliseen versioon ainakaan.

    VastaaPoista
  2. Heh, näin on muuten! Halloween pääsiäisenä ja toisinpäin. Itse rakastin pienenä tuota virpomisperinnettä ja askartelin kunnon kimput virpomaoksia. Täällä ei tosin käynyt mielessäkään askarrella, sillä mielessä ei ole lainkaan keväänodotus, pajunkissat, keltaiset höyhenet ynnä muut. Joten ohi hujahti, vaikka mielellään vietän vuotuisjuhlia. Ensi vuonna täytyy ainakin joku narsissikimppu hommata ihan perinnettä ylläpitääkseni.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen heti tarkistuksen jälkeen!