15.1.2014

Selviytymisopas Perth, osa 3 - Viisumit

Vihdoinkin viisumeihin. Australiaan menevään koneeseen ei pääse kyytiin, jos ei ole check innissä näyttää viisumia (paitsi tietysti jos on vain läpikulkumatkalla). Viisumi on siitä rasittava puheenaihe, että viisumien säännöt ja hakuehdot muuttuvat parin vuoden välein. Eli jos on alkanut suunnitella tänne muuttoa viime vuonna, kannattaa käydä joka asia läpi hartaudella ennen lähtöä, jotta on perillä viimeisimmistä käänteistä.

Ajantasaiset viisumitiedot saa maahanmuuttovirasto Immistä (Australian Immigration and Border Protection), immi.gov.au . Itse luin sivuja läpi ainakin tusinan kertaa aikoinaan, sillä tietoa on niin paljon, kaikkea ei heti ymmärrä, ja ymmärryksen puutteesta seurasi, että muistin selvästi jonkun jutun olleen tavalla A eilen ja seuraavana päivänä tarkistaessa se olikin tavalla B... eli varmistuksen varmistuksen varmistus on paikallaan!

Aloitetaan ainoista helposti saatavista viisumeista: turistiviisumi, Working Holiday (WH)-viisumi ja opiskelijaviisumi.

Turistiviisumi
Hinta: 3kk Evisitor ja ETA-turistiviisumi – ilmainen; 12kk Visitor-turistiviisumi 250 euroa.

Lomailuun tarvitaan turistiviisumi. Sitä haetaan nettilomakkeella ja sen saa melkein saman tien sähköpostiin. Olin unohtanut infota veljeäni, että lyhyellekin lomalle täällä tarvitsee viisumin ja ilman sitä ei pääse koneeseen, joten velipoika joutui hommaamaan viisumin Helsinki-Vantaan lentokentän check-innissä. Onnistui lentokenttävirkailijan avuliaisuuden ansiosta, mutta suosittelisin silti pidempää varoaikaa!

Turistiviisumeja on kolmea sorttia, joskaan itselleni ei aukea, mitä eroa kahdella ensimmäisellä kategorialla on: viisumi on voimassa 12kk mutta kummallakin saa maassa olla kerrallaan enintään 3kk. Eli käytännössä Australiassa saa näillä viisumeilla palloilla vuoden, jos vain matkustaa vaikka Balilla käymään aina kolmen kuukauden välein.

Kolmas turistiviisumikategoria myöntää Australiassa-olo-oikeutta kerrallaan 3kk, 6kk tai 12kk, hakemuksesta riippuen. Hakemuksessa pitää todistaa, että on varaa elättää itsensä (tai Australiassa on sukulainen, joka elättää) koko oleskeluajan, ja että on vankka aikomus palata kotimaahan Australian-vierailun jälkeen. Tätä viisumia käyttänyt ystävä joutui esittämään suomalaiselta työnantajalta takuun, että työpaikka on Suomessa olemassa vielä vuoden päästä (eli on syy palata Suomeen).

Turistiviisumi on nimensä mukaisesti lomailua varten. Sillä ei saa tehdä töitä australialaiselle työnantajalle eikä tienata täältä palkkaa, ei edes toiminimellä. Tarinoiden mukaan maahantuloportilla saatetaan ottaa tarkempaan syyniin, jos matkalaukustasi löytyy ansioluettelonippu tai muita todisteita, että matka on työnhakua, ei lomailua varten. Eli vaikka työpaikan katseskeleminen lomailun ohessa ei sinänsä ole laitonta, on se hivenen harmaata aluetta.

Freelancer-työ turistiviisumilla

Yritin etsiä tietoa tilanteesta, jossa Australian-lomailija tekee Suomeen töitä etänä tai freelancerina – onko laillista vai ei. Omasta mielestäni tätä ei turistiviisumi estä, koska ei pitäisi olla Australian viranomaisten ongelma, jos joku haluaa vastailla työsähköposteihin tai kirjoittaa artikkeleita suomalaisasiakkaalle Intian Valtameren rannalla.

En kuitenkaan löytänyt aiheesta mitään virallista tietolähdettä, ja nettikeskustelujen mielipiteet menevät täysin ristiin: toisten mielestä freelancer-työ turistiviisumilla on tietenkin sallittua, toisten mielestä se ei taatusti ole sallittua. Oma tulkintani asiasta on, että niin kauan kuin freelancer ei tee töitä australialaisille asiakkaille ja saa palkan muussa valuutassa kuin australian dollareissa, työ on laillista. Mutta kannattaa tsekata Immistä suoraan itse eikä uskoa tähän mututuntumaan!

Working Holiday
Hinta: 310 euroa.

Ainoa helppo väylä täkäläisille työmarkkinoille on Working Holiday- eli WH-viisumi, jonka hakemisen yläikäraja on 31 vuotta. Sen saa myöskin helposti sähköpostiin lähes saman tien. Aikaa saapua Australiaan on 12kk viisumin myöntöhetkestä, ja viisumi alkaa raksuttaa sillä minuutilla, kun passisi on leimattu Australian maahantuloportilla.

Toisin sanoen jos haet viisumia päivää ennen 31v - synttäreitä, voit vielä odotella Suomen kamaralla 12kk ja saapua Australiaan paria päivää ennen 32v -synttäreitä, ja viisumi astuu voimaan tuosta maahantulohetkestä. Itse en kylläkään uskaltanut riskeerata noin viime tippaan vaan lähdin ennen kolmeakymppiä liikkeelle!

Kannattaa huomioida, että jos olet jo hakenut WH-viisumin, mutta haluat ensin reissata muualla ja pysähdyt Australiassa vain muutaman päivän, WH kannattaa yrittää perua Immin kautta ja tulla pelkällä turistiviisumilla. Nimittäin, jos sinulle on myönnetty WH, se läpsähtää automaattisesti voimaan sillä hetkellä, kun passisi leimataan Australiassa.

Jos haluat ensin kierrellä Aasiassa ja tulla vasta kuukausien päästä Australiaan töihin, voi WH:stasi olla kulunut iso pala ihan pelkän Australian läpikulun takia! WH-viisumia ei voi kuitenkaan perumisen avulla myöhentää niin, että saisit lisäaikaa tuohon 31v-sääntöön.

Suuri osa WH:ta miettivistä varmaan tietää säännöt, mutta kerrataan vielä. WH on voimassa 12kk, jonka aikana Australiassa saa tehdä töitä enintään 6kk samalle työnantajalle, tai opiskella enintään 4kk yhteensä. Jos siis vaihdat työnantajaa 6kk jälkeen, saat tehdä kaksi puolen vuoden täysipäiväistä pätkää. Tai vaihtoehtoisesti voi hyppiä hommasta toiseen siellä ja täällä, kuten useimmat backpackerit tekevät reissaamisen lomassa.

WH on täysin käypäinen työlupa eli sillä saa tehdä minkälaisia töitä vaan, vaikka lääkärinä tai lakimiehenä, jos täkäläiset rekisteröinnit ja luvat ovat kunnossa [vaatii paljon paperisotaa, maksuja ja mahdollisesti paikallisia kursseja, toim.huom.]. WH:lla on banaaninpoimijaviisumin maine siksi, että työnantajat eivät välttämättä halua palkata ja perehdyttää vaativaan tehtävään WH:laista, koska tämän on pakko lopettaa työnteko jo puolen vuoden päästä.

On asia erikseen, jos työ on lähtökohtaisesti projekti (vaikkapa talonrakennusta), vaihtuvuus alalla on muutenkin kova eli kukaan muukaan ei pysy hommassa vuositolkulla, tai alalla on niin kova työvoimapula, että puolikin vuotta työntekoa on työnantajan kannalta parempi kuin ei työntekoa ollenkaan.

Kannattaa huomioida, että WH-viisumi on Immin kirjoissa tarkoitettu ”lomailua rahoittavan väliaikaistyön tekemiseen”, eli vaikka sillä saa tehdä täysipäivästä työtä, ei urasuunnitelmia kannata turhaan maahantuloportilla julistaa. Etenkin Australian outbackin eli syrjäseutujen bisnekset pyörivät paljolti reppureissaajien varassa, ja sinne heidän myös oletetaan suuntaavan. Myös WA:n lounaiskolkan viininviljelyalueen Margaret Riverin jotakuinkin jokainen ravintola, pubi ja viinitila näyttää pysyvän käynnissä eurooppalaisten opiskelijoiden tarjoaman väliaikaistyövoiman turvin.

WH:lla tullaan tänne kahdesta syystä. Joko ensiaskeleena täkäläistä uranrakennusta varten – jalka oven väliin jonnekin ja siitä puoliväkisin kampeamaan kohti pysyvämpää viisumia ja pidempää täällä oleskelua. Tai sitten viettämään välivuotta oman kotimaan arkielämästä; reissaamaan, surffaamaan, bilettämään, valokuvaamaan, fiilistelemään, kokemaan uusia asioita ja lomailemaan täysin rinnoin, mitä on pieni pakko rahoittaa työnteolla siellä täällä.

WH-viisumille voi saada vuoden jatkoajan eli ns. kakkos-WH:n, jos tuon ensimmäisen vuoden aikana tekee vähintään 88 päivää töitä Australian syrjäseuduilla. Lista hyväksytyistä töistä (pääasiassa kalastus-, maatalous-, rakennus-, tai kaivosalalta) ja hyväksytyistä työntekoseuduista löytyy googlaamalla Immin sivuilta.

Huomasin Immin sivuilta raportista, että Suomi on 16. yleisin maa, josta tänne tullaan WH:lla! Suomesta tuli viime vuonna lähes 1300 WH:laista Australian taloutta paikkaamaan. Ajatella, viiden miljoonan minivaltio maailman mittakaavassa, ja sieltä pusketaan melkein top kymppiin Aussilaan-tulijoiden listalla.

Eniten populaa eli kymmeniätuhansia WH:laisia kerrallaan tulee Iso-Britanniasta, Taiwanista, Hong Kongista ja Etelä-Koreasta, mutta Saksa, Ranska, Irlanti ja Italia ovat aivan kannoilla. Kaikki Pohjoismaat Islantia lukuunottamatta ovat myös top 20-listalla. Amerikkalaisia pyörii täällä enemmän kuin suomalaisia WH:laisia, mutta heillä on alla eri viisumi, nimeltään Work & Holiday, jolla on hieman eri ehdot.

Jostain kumman syystä ruotsalaiset WH:laiset näyttävät jäävän tänne kakkosvuodeksi yleisemmin kuin suomalaiset, sillä viime vuonna kakkos-WH:n sai lähes 400 ruotsalaista mutta vain sata suomalaista. Raportin mukaan 99% ykkös-WH:n hakijoista saa viisumin, mutta kakkosvuoden WH:n saa vain alle 95%.

Hylätyissä hakemuksissa on mukana vedätyksiä, sillä kakkosviisumia yritetään joskus saada mm. väärennetyillä työtodistuksilla. Immi saattaa kysyä kakkosvuoden viisumihakemusta harkitessaan mm. pankkitiliotteita tai kuitteja todisteiksi, että hakija on oleskellut väittämällään seudulla vaaditut 3kk (jonka voi kerätä kasaan pienemmissä pätkissä). Jos ei lompakosta löydy yhtään todistetta, että on asunut neljäsosan vuodesta Woop Woopin pikkukylässä, läpimeno vaikeutuu selvästi.

Opiskelijaviisumi
Hinta: 395 euroa.

Myöskin opiskelijaviisumin saa helposti, viikon-parin sisällä hakemuksesta, jos on todistettavasti kirjautunut australialaiseen opinahjoon, eli on maksanut lukukausimaksun. Tämä väylä on monelle yleisin tapa tulla tai jäädä maahan. Opiskelijaviisumilla saa työskennellä 20h/vko lukukausien aikana, ja koulujen virallisina loma-aikoina niin paljon kuin haluaa.

Australia meni kuitenkin vaikeuttamaan tätä porttia vuoden alusta lukien, sillä TAFE:n eli täkäläisen ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun yhdistelmä jopa triplasi lukukausimaksunsa. TAFE:t ovat osavaltioiden omistuksessa ja hinnat vaihtelevat alasta, kurssista ja osavaltiosta riippuen, mutta nykyään TAFE-kurssien ja yliopisto-opiskelun hinta on lähes sama, joillain aloilla jopa kalliimpi TAFE:ssa.

TAFE oli ennen varteenotettava vaihtoehto opiskeluun 1000-3000 dollarin hintaisilla lukukausillaan (lukukausia on tietääkseni 4-5 per vuosi). Kun yliopistossa puolestaan yhden lukuvuoden hinta lähtee 20 000 dollarista alasta riippuen, koko lukuvuosi tuli TAFEssa halvemmaksi. Nyt TAFEissa opiskelun hinta näyttää pyörivän haarukassa 3000-5000/lukukausi eli 12 000-20 000 per vuosi. Ei halpaa, jos se nyt halpaa koskaan olikaan.

TAFE:n etu on edelleen se, että siellä voi suorittaa erilaisia sertifikaatteja (certificate) ja diplomia (diploma), joiden suorittaminen kestää muutamista kuukausista kahteen vuoteen. Halvemmaksi tämä vielä tulee kuin kandidaatin (bachelor) tai maisterin (masters) tutkinnon suorittaminen yliopistossa ajassa 3-5 vuotta.

*

Varsinaiset työviisumit, eli 457 (työnantajan sponsoroima työlupa tavallisesti 1-4 vuodeksi), 186 ja 187 (työnantajan sponsoroima pysyvä oleskelulupa), puolisoviisumi, sekä erilaiset itsenäisesti haettavat pysyvät oleskeluluvat joutuvat odottelemaan lisää tiedonhakua ja uutta postausta!

5 kommenttia:

  1. Kiitos selvistä ohjeista. En tiennytkään, että jopa 12 kk turistiviisumi on olemassa. Satutko tietämään minkälaisia rahasummia pitää väläytellä, jos aikoo siellä noinkin pitkään oleskella? Jos olisi vaikka vaan kohtuullinen summa, jonka tarvitsisi joka tapauksessa tällainen perhe. Jos vielä saisi tehdä etänä töitä, niin se olisi mainiota :)!

    VastaaPoista
  2. Kiitos tästä postauksesta (oon tänne aiemminkin tainnu jotain kommentoida, pitää rekisteröityä sinne sivulle minkä pistit, jotta voin laittaa sulle yksityisviestiä). ja muutenkin on kiva seurata tätä sun blogia, tykkään kyllä! :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos kiitoksista! Anon1, en valitettavasti tiedä rahasummia, noin tarkkoja ohjeita ei anneta Immin nettisivulla. Kuten totesin, en myöskään löytänyt etätyöohjeita. Oma mielipiteeni on, että jos suomalainen työnantaja haluaa maksaa, niin sehän ei ole keneltäkään aussilta pois - päinvastoin, tuleepahan suomiperhe kuluttamaan rahansa tänne Suomen sijasta ;) Mutta kannattaa itse ottaa yhteyttä Immiin tai Australian konsulaattiin ja kysellä asiaa.

    VastaaPoista
  4. Anon1, lisäyksenä vielä, että *olettaisin* riittävän rahasumman/kk olevan sama, jolla Suomessa pärjäätte (eli voitte osoittaa, että tämä raha riittää meille), +20-50% Aussilisää, koska matkustellessa kuluu enemmän rahaa ja asuminen täällä on Suomea kalliimpaa.

    Ainakin tällaiset summat osoittavat, että teillä on realistinen ote asiaan ja ette lähteneet millään "tonnilla reissuun" asenteella pitkälle Australian-lomalle! Kun tuota ekstrapitkää turistiviisumia hakee, sitä varten pitää toimittaa nippu todisteita tuloista, joten case officer eli asian käsittelijä varmastikin infoaa teitä, paljonko sitä pätäkkää pitäisi olla.

    VastaaPoista
  5. vinkkinä: laita blogin kuvia isommiksi :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen välittömästi tarkistuksen jälkeen ja vastaan pian :)