Meillä on viimeinkin lentoliput kotiin - ensi maanantaille 2. marraskuuta!
(Tosin nyt nähtäväksi jää, perutaanko tämäkin lento viime metreillä...)
Kotiinpääsy vaati kaksi peruttua lentoa, neljä yhteydenottoa konsulaattiin, kuusi matkatoimistoa ja ainakin kaksi tusinaa vihaista meiliä eri poliitikoille, mukaanlukien Australian pääministeri, Länsi-Australian osavaltion pääministeri, eri puolueiden johtajat, Länsi-Australian senaattorit eli osavaltion edustajat kabinetissa, sekä Perthin pormestari. Yhdestäkään poliitikosta ei ollut asiassa mitään iloa tai apua. 80% ei vastannut mitään, 15% vastasi jonkun geneerisen latteuden kuten "onhan tämä vaikeaa aikaa kaikille, koittakaa kestää" ja 5% tarjosi näennäisapua, eli konsulaatin yhteystietoja. Mitä ne yhteystiedot auttavat, jos konsulaatti ei kuitenkaan pysty tekemään mitään?
Kirjoitin aiemmin, että konsulaatti soitti meille ja tarjosi apua sanomalla, että he laittavat meidät lentoyhtiöiden standby-listalle, jotta saisimme paikat pian. Kun puolitoista viikkoa jälkikäteen kyselin asian perään, vastaus olikin, että konsulaatti ei ole luvannut mitään ja paikkojen saanti on täysin riippuvaista lentojen saatavuudesta. No sehän se ongelma nimenomaan on, jota toivoin konsulaatin jotenkin voivan ratkoa, mutta ei.
Loppujen lopuksi meitä ei siis avita kotiin konsulaatti vaan ihan vanhanaikaisesti matkatoimisto. Luin somen tukiryhmästä, miten tietyt toimistot ovat aiemmin onnistuneet löytämään tehokkaasti peruutuspaikkoja ja viime hetkellä allokoituja cap-paikkoja eli sellaisia, joita joku toinen lentoyhtiö ei ollutkaan saanut myytyä ja ne olivat tulleet jonkun toisen yhtiön omaisuudeksi. (Systeemi on ihan järkyttävän monimutkainen. Australian valtio ja osavaltiot ovat asettaneet rajan, että esim. Perthiin saa saapua 725 matkustajaa viikossa. Kun Perthiin lentää neljä lentoyhtiötä useamman kerran viikossa, lentoyhtiöt joutuvat jatkuvasti keskenään sumplimaan paikkoja ja paikkoja palaa "pooliin" jos joku ei myy sille päivälle ja viikolle kaikkia. Sitten muut saavat myydä niitä 24-48 tunnin varoitusajalla. Tämä on oma ymmärrykseni matkatoimiston selityksestä).
Otin yhteyttä kaikkiin niihin matka-agentteihin, joilla oli netissä hyvät suositukset, ja lopulta yhden kautta lennot napsahtivat. Hinta on "vain" kaksinkertainen kuin normaalisti, joten pääsimme melko vähällä siihen nähden, että jopa kymmenkertaista hintaa pyydetään. Kaikki säästyneet pennit olisivat tietysti kotiinpäin, mutta tässä tapauksessa nämä käytetyt rahat ovat kirjaimellisesti kotiinpäin.
Niillä muutamilla matkatoimistoilla, jotka ovat pärjänneet koronavuoden yli, on aivan järkyttävä kiire Australiassa koittaa auttaa ihmisiä kotiin. Kaksikin matkatoimistoa kommunikoi kanssani tänään vielä klo 22.30 Perthin aikaa ja sanoivat, että ovat ihan täysillä töissä. Toivottavasti tästä ei seuraa burnoutteja niille, jotka yhä ovat leivän syrjässä kiinni alalla.
Nyt alkaa kiivas karanteenin suunnittelu, eli mitä tarvitsemme mukaan, ja mitä voisimme pyytää Perthin-ystäviltämme. Älyvapaasti Perthin hotelleissa ei kuulemma ole tarjolla keittiöllisiä asuntoja perheillekään, joten kaksi viikkoa pitää sitkuttaa yhdessä huoneessa minibaarin ja vedenkeittimen avulla. Mikron saisimme tuoda mukana (koska mannertenväliselle lennollehan on ihan tosi kätsyä pakata mukaan mikro!) mutta hotelli ei meille sellaista toimita. Leivänpaahdin ja muut savuttavat masiinat sen sijaan ovat kiellettyjä paloturvallisuus- ja palohälytysriskeinä. Kukaan ei ole innoissaan siitä, että hotellillinen koronaeristyksessä olijoita ympäri maailman pitäisi juoksuttaa paloportaita kadulle, jos jonkun paahtoleipä kärähtää.
Jäämme nyt ihmettelemään tapahtunutta ja etsimään kaikki tavaramme sohvien ym. alta, minne pikkutaapero on kaiken säilönyt ja piilotellut.
Kuva ironisesti Air Asian, joka ei Perthiin saa tällä hetkellä lentää. Onkohan lie olemassakaan koko lentoyhtiö enää. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!