4.11.2013

Kotia ostamassa osa 2

No niin, nyt ovat vaihtoehdot rajautuneet kahteen saman kiinteistönvälittäjän kohteeseen, eli lähestytään isoa päätöstä. Alunperin tutkin kahden eri firman tarjontaa sillä silmällä, mutta toinen tippui ensimmäisen tapaamisen perusteella kiinnostuslistalta. Täällä törmää jos jonkinlaisiin yrittäjiin vuokramarkkinoilla, ja hammasta purren olen sietänyt ylimielistä ja kiireistä kohtelua vuokra-asunnonhakijana, koska tiedän, että minä olen se, joka voidaan kilpailuttaa muiden hakijoiden joukosta. Asunnon ostajana sen sijaan en ole valmis ottamaan vastaan yhtään henkistä tönimistä, vähättelyä ja pois hätistelyä. Ai ei kiinnosta myydä vai? No ei kiinnosta ostaa.

Tämä tiputtamani agentti on yksityisyrittäjä ja ymmärrettävästi kiireinen. Toimiston seinillä on isot taulut, miten herra on vuoden myyntiagentti (en tiedä oman firmansako, vai ihan jonkun tahon valitsema?). Sitä ei kyllä käytöksestä arvaisi. Sain odotella kymmenisen minuuttia tapaamista, joka oli sovittu ennakkoon, koska agentti puhui puhelun loppuun - vielä ymmärrettävää. Sen jälkeen minut saateltiin tukalaan, tunkkaiseen, pieneen kokoushuoneeseen, tarjolla ei ole vettä eikä kahvia (pikkujuttu, mutta panin merkille).

Eteeni lätkäytetään paperinippu, josta herra alkaa melkein ensi töikseen selostaa, että tätä ja tätä paperia sinun ei tarvitse lukea, turhaa ajanhukkaa, eihän niitä kukaan muukaan lue. Asenne on: "älä sinä sievää pikku päätäsi tällä vaivaa, osta pois vaan, katso miten ihanat värit ja matot, ja saat valita parketin värin itse!". Ikävä kyllä minua kiinnostaa parketin väriä enemmän, onko ostokohteeni a) hyvä koti ja b) hyvä sijoitus tulevaisuutta ajatellen. Muistuupa mieleen eräskin autokaupoilla käynti Suomessa, kun myyjä esitteli silloiselle kumppanilleni autoa kertoen kaikki tekniset yksityiskohdat, ja totesi minulle, että "eikö olekin kivan punainen väri, ja tämä auto on muuten helppo imuroida!". Ai jaha? Ajattelin ajaa sitä autoa, en viettää siellä aikaa imuria halaillen. Ei ostettu.

Agentti pyöristeli myös papereihin printattuja summia ylöspäin viidelläsadalla dollarilla mennen tullen, mikä ei mielestäni ole pikkujuttu, kun elämän isointa ostosta tehdään (miten muutenkaan ylöspäin pyöristäminen on koskaan sinetöinyt asiakkaan intoa ostaa?). Jälkikäteen sähköpostittamiini kysymyksiin ei tullut vastausta, tai tuli, mutta vain puoleen kysymyslistasta (ei vissiin ollut aikaa lukea ja miettiä vastauksia). Viimeinen niitti herra agentin hylkäyspäätökseen oli, että hän antoi ensin väärän rakennusliikkeen nimen. Jouduin soittamaan takaisin ja kysymään, että missähän vika kun tämä antamasi firma ei löydy verorekisteristä? No kappas kun sattui väärä nimi, hehhehe. Jos ei näin yksinkertainen asia mene oikein, niin miten voi asiakkaana luottaa, että mikään muukaan kerrottu pitää paikkaansa? Jäi sitten tämä townhouse-tyylinen uudiskohde Maylandsista ostamatta. Sijaintikaan ei loppupeleissä ollut paras mahdollinen, sillä tarkempi tutkiminen osoitti, että uusi koti olisi ollut kyseisen muuten kivan alueen huonomaineisimmassa ytimessä.

En osaa sanoa, että oliko saamani kohtelu minulle räätälöityä (ulkomaalainen nuori nainen kaupantekijänä). Vai kohteleeko herra agentti kaikkia ostajia samalla tavalla, ja sain vain täyslaidallisen no worries- tyyppistä hupsistarallaa sinnepäin - myyntipuhetta. Sen sijaan se kiinteistövälittäjä, jonka jommankumman kohteen päädyn valitsemaan, edustaa kahta isoa ja perinteikästä rakennusliikettä: kuin Suomen Skanska ja YIT, joten rakentamisen laatuun voi todennäköisesti luottaa enemmän kuin vuodesta 2009 toimineeseen pikkufirmaan. Tunnelma tiivistyy ja päätöksen hetki lähenee! Pysykää kanavalla :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen heti tarkistuksen jälkeen!