16.11.2014

Päivä elämästäni eli kissapelastuksesta Ikeaan

Tänään tein kaikkea kivaa. Kuten:

Kävin kissoille tarkoitetun eläinsuojan avoimien ovien päivässä ja varainhankintatilaisuudessa. Eläinsuojan olemassaolon tarve - hylättyjen ja ei-toivottujen kissojen paljous - ei tietenkään ole se kiva puoli. Mutta oli sydäntälämmittävää nähdä, miten iso yleisömenestys päivä oli. Päädyin Cat Haven'iin täkäläisen hyvän ystävän S: mukana. Viime viikonloppuna olin hänen kanssaan katukoirien auttamisjärjestön rahankeruutilaisuudessa, koska S tekee vapaehtoistyötä järjestölle Animal Aid Abroad.

Tämä kissi oli sitä mieltä, että luukku auki nyt, muutan sun kotiin.
Animal Aid Abroad, AAA yrittää kohentaa erityisesti työeläinten, kuten aasien, hevosten, härkien, norsujen ja vastaavien kohtelua kehitysmaissa ja yrittää järjestää niille paremmat olot sekä työntekoaikana että eläkeiässä. Mitä köyhempi maa, sitä vähemmän myötätuntoa ja huolenpitoa usein eläimille liikenee. AAA:n eläinvalokuvat maista, joissa se toimii, eivät todellakaan sovi herkkähermoisille. Voin raportoida, että olen pontevasti ja ahkerasti osallistunut AAA:n toiminnan tukemiseen ostamalla ja syömällä hyväntekeväisyyssuklaita, joita S töissä myy.

Cat Haven, Kissojen Turvasatama ottaa kodittomia kissoja vastaan uudelleensijoitusta varten. Kaikki kissat madotetaan ja steriloidaan sekä hoidetaan muutenkin kuntoon, mikäli tarpeen. Kissat maksavat $50, mikä kattaa osan hoitokuluista sekä edes vähän hillitsee hetken mielijohdetta ottaa kissa vain leikkikaluksi.

Löysin muuten äskettäin mainion räväkän blogin Moottoritiellä on puuma, jonka sankaritar on asettunut asumaan Balin naapurin Lombokin reunalle Gilille (yhdelle kolmesta Gili-saaresta) ja on päätynyt pyörittämään yhden naisen avustusjärjestöä katukissoille. Teksti on ronskia, hauskaa ja hyvällä asialla.

Itse olen enemmän kissa- kuin koiraihminen, enkä uskaltanut kauaa pyöriä kissa-adoptio-osastolla, ettei mukaan tartu vahingossa pentua tai paria. E ei halua lemmikkiä, koska niistä on paljon huolta ja hankaluutta matkustelun näkökulmasta. Lisäksi olen kissoille allerginen. Mutta kissipennut on niin SÖPÖJÄ mussunmussunmuuus!!
Kaikki kuvani ovat kylläkin aikuisista kissoista.

Päästäkee!

Nääh. Ei kiinnosta. Taas joku utelias naama lasissa kiinni.


Cat Haven lähettää live-nettikamerakuvaa kissalasta, eli myös siellä vierailijat päätyvät nettiin.
Varainhankintatapoja oli monenmoisia. Myynnissä oli lahjoituskirjoja, käsitöitä, kirpparitavaraa, grillimakkaraa ja vaikka mitä. Kissoille olisi voinut myös antaa joululahjoja joko tavarana (kissanruokaa yms.) joulukuusen alle, tai sponsoroida näille vaikkapa sirutuksen, rokotuksia, hoitotarvikkeita ja yleisesti kattaa Cat Havenin kuluja. 



Ennenkuin joku älähtää, että mitä niitä eläimiä hyysäämään kun ihmisetkin kärsii - aussit antavat todella avokätisesti kaikkeen hyväntekeväisyyteen ja esimerkiksi omalla työpaikallani kerätään järjestelmällisesti rahaa milloin syöpäpotilaille, milloin kodittomille, milloin opaskoirien koulutukseen ja niin eespäin.

Kissojen joulupuu on rakennettu.
Jätin S:n touhuamaan AAA:n myyntipisteelle, tungin rahani Cat Havenin keräyslippaisiin ja kurvasin vauhdilla ulos, ettei kissanpentu-omistajuutta pääse kehittymään. Suunnistin seuraavaksi lounaalle itselleni uuteen osoitteeseen, Herdsman Paradelta löytyvään the Ingredient Tree'hen.

Tämä on se paikka, jonne meidän olisi kannattanut Nooniksen kanssa suunnistaa, kun yritimme kokeilla uusia makuja tässä kummallisessa pyykkitupakahvilassa. (Enpä muistanutkaan, että olin vaatimattomasti otsikoinut tuon artikkelin "Elän unelmaa". Ei kynttilää vakan alle jne.). The Ingredient Tree on nimittäin 300 metrin päässä pyykkitupaviritelmästä ja oli rahansa väärti.

Ahmin ison lautasellisen mehukasta broileri-pinaatti-vuohenjuusto-pinjansiemen-grillikurpitsasalaattia ja lasillisen marjasmoothieta, päälle vadelmasuklaakakkua ja lattekupillisen. Kuvassa aterimet, koska unohdin ottaa kuvan itse annoksesta. Söin sen ennen kuin tuli kamera mieleen.


Paiski kovasti töitä ja ole kiva ihmisille. Elämänohje The Ingredient Tree'ssä.
Kahvilan ikkunasta täydellistä aurinkoista kesäpäivää ihaillessani jokin epäsynkassa toimiva aivosynapsi sähkötti mieleen lähestyvän joulun. Olen maininnut ehkä tusinan kertaa, että täällä ei pääse joulutunnelmaan juuri kirkkaiden sinitaivaspäivien ja auringonporotuksen takia. Yksi kikkakolmonen kuitenkin pulpahti mieleen.
Ikea.

Siellä on skandinaavista joulukoristetta ja tunnelmaa kuin joulunalustavaratalossa. Herdsman Paradelta ei ole montaakaan minuuttia ajomatkaa Ikeaan, joten starttasin auton ja sinne. Ihan vain katselemaan kattauksia ja sisustuksia, jos vaikka jo jouluvärejä ja -kuoseja löytyisi. Ja löytyihän niitä. Suomalaisten blogien aitoja joulupostauksia innolla odottaen!





Ymmärsin tällä kertaa olla ostamatta mitään tarpeetonta vaikka halvalla sais, joten mukaan tarttuivat vain viltti (yhä on viileitä öitä), entistä värikkäämpi kaitaliina olohuoneen pöydälle, sekä kätsy pieni vaijeri-lukulamppu, joka tökätään läppärin USB-porttiin. Pitäisi riittää valotehoa 25 000 tunniksi. Kelpaa blogata vaikka sähkökatkon sattuessa. Eli pelkkiä äärimmäisen tarpeellisia ostoksia kaikki.

3 kommenttia:

  1. Mikä siinä on, ettei suomalainen mies kelvannut? Luuletko saavasi jotain "statusta" sillä että otit jonkun ulkomaanpellen?

    VastaaPoista
  2. Kukaan oikeasti akateeminen ei ole noin pihalla.

    VastaaPoista
  3. Kaikkialle noita hörhöjä eksyykin, voi apua sentään :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen heti tarkistuksen jälkeen!