Päiväni stand-up-koomikkona

Tein itsestäni performanssi - taideteoksen kuin Cottesloen veistosnäyttelyssä konsanaan (vuotuisesta "sculpture by the sea", veistos rannalla - ulkoilmanäyttelystä). Alla lomatunnelmissa Augustan majakalla - ainahan se on mielessä ja joskus olisi parempi ollakin siellä suosiolla: lomalomalomaloma! 

Tällaista evästä tarjottiin seminaarivieraille. Hämmentävä suklaaleivos, joka oli päällystetty kullan- ja lilanvärisellä spraymaalilla.

Minusta tuli eilen vahinkolaukaus-tähtipuhuja seminaarissa, jonka tiimini järjesti energia-alan yrityksille. Esitelmä oli kyllä ennakkoon tiedossani ja powerpointit suunniteltuna, mutta näköjään suomalainen tahaton kuiva/sarkastinen huumori kolahtaa ausseihin, koska he pitävät sitä sopivan sopimattomana eli humoristisena kapinahenkenä. 

Työpaikkani valvoo energia-alan yrityksiä, on siis samaa kastia viranomaisena kuin Suomen Tukes, Evira, Valvira ja mitä näitä on. Puhujia oli seminaarissa kymmenkunta: kaikilla tietysti painavaa asiaa, graafeja, lakipykäliä ja muuta Saharaakin kuivempaa tavaraa. Kaikilla päällä hillittyä sinistä ja harmaata (paitsi minulla punaista). Kaikkialla virallisuus suorastaan rapisi papereissa ja kopisi kengänkannoissa. Oma aiheeni oli muutokset raportointikäytännöissä: mitä infoa energiafirmojen pitää meille vuosittain antaa. Ei mikään rokkistara-aihe.

Olin luonnollisesti ennakkoon harjoitellut puheen, ja ympännyt mukaan pari kevennystä kuvien muodossa, mutta homma lähti sivuraiteelle heti alusta. Pomoni piti esitelmän ennen minua ja kun itse kävelin puhujanpönttöön, huomasin, että hän jätti silmälasinsa lehterille. Ja tälläviisiin pähkinänkuoressa, mitä kuulin suustani tulevan:

"Hei Pomo, otahan nää lasit mukaan, että näet mennä takasin paikallesi.
Nyt kun Pomo on saanut teidät nukuksiin, yritän minä puolestani herätellä teitä. Tai ehkä sittenkin saattaa syvempään uneen. Pian sen näemme.

No niin, nimeni on Anu ja olen tehnyt tätä työtä Pomon kanssa nyt neljättä vuotta. Kuten powerpointista näkyy, me tässä tiimissä haluamme uskoa, että olemme ystävällinen korttelipoliisi - todellisuudessa kuva kertoo paremmin, että emme ole (kuva vihaisesta pamputtajasta).

Useimmat teistä ovat tavanneet minut sähköpostin tai puhelimen välityksellä, koska minä olen se ärsyttävä herhiläinen, joka lähettelee teidän auditoijille loputtomiin kommentteja ja kysymyksiä, eikä ole koskaan tyytyväinen. Sorry, tulee työnkuvan mukana. Yritän olla kivempi jatkossa. En kylläkään pysty, koska Pomo. Olen täällä tänään kertomassa teille, miten raportointikäytännöt muuttuvat: mikä muuttuu, miksi muuttuu, ja mitä sitten teette.

Aiemminhan teidän piti toimittaa meille kaksi melkein identtistä raporttia vuoden lopussa. Enää ei, yksi yhdistelmä riittää. Miksi, te kysytte nyt, tällainen muutos, kun kaikki kerran oli niin mukavasti hankalaa? Tämä tulee yllätyksenä monille, mutta me emme itse asiassa rakasta yletöntä byrokratiaa. Näin on. Shokkiylläri. Meistä on kätevää, jos asiat tehdään kätevämmiksi, ja tätä muutosta on meiltä pyydetty. Ymmärrämme itsekin, että kahden identtisen raportin lähettäminen on työlästä, mutkikasta ja typerää. Raportointimuutos edellytti säännösten muuttamista... [jadajadajada] mutta nyt kaikki rullaa.

Mutta. Koska säännöksiä on muutettu ja raportointiyksityiskohdat poistettu, miten, oi miten, voitte mitenkään tietää, mitä teidän pitää joka vuosi raportoida? Ei syytä paniikkiin. Emme jätä teitä yksin. Välitämme teistä. Menkää nettisivullemme - sille, joka on kaikkien suosikeissa tottakai - , ja klikatkaa auki Raportoinnin Käsikirja. Sieltä löytyvät vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Seuraatte vain ohjeita ja täytätte valmiin raporttipohjan, joka on myös nettisivulla. Tadaa, valmista tulee! Tämän enempää kädestäpitelyä emme edes pysty ymppäämään mukaan.

Ja loppuun muistutus, että teillä saattaa silti olla muita raportointivelvollisuuksia, eli ihan vapaamatkustuksella ei tästä lähtien pääse, vaikka tätä kohtaa olemmekin virtaviivaistaneet. Pitäkää silmällä käsikirjaa ja nettisivuamme, ja muistutamme teitä myös sähköpostitse. Keep up the good work! Kiitos."

Kävelin takaisin paikalleni, seminaarin puheenjohtaja huusi perään että tule vielä takaisin, ihmisillä voi olla kysymyksiä kuten olikin, joten palasin lehterille. Kuulen sanovani mikkiin: "Älkää kysykö mitään, kaikki vastaukset ovat käsikirjassa".

Kysymyksiä silti tietenkin esitettiin (eivät tajunneet, että olin tosissani). "Hmm, hyvä kysymys. Vastaus kysymykseesi on: ei. Onko tämä oikea vastaus? Kyllä vain, näen Pomon nyökyttelevän takarivissä. Eli ei, emme voi antaa teille mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mitä teidän pitää raportoida. Nämä säännöt tulevat lainsäädännöstä, emmekä voi konsultoida teitä siitä, huvittaako teitä noudattaa lakia vai ei. Vastasinko kysymykseesi? Kyllä. Hyvä. Kiitos".

(Lisää kysymyksiä): "täällä esitettiin jatkokysymys, että miten firmat voivat tietää, mitä tietoa heidän pitää kerätä, jos ei ole konsultointia. No siten, että tiedotamme teille kyllä hyvissä ajoin, emmekä vaadi sellaista uutta tietoa, mistä ei ole kerrottu vuoden alussa. Emme me yritä jallittaa teitä nalkkiin, vaan tarkoituksena on tehdä kaikkien elämästä helpompaa. Näillä eväillä. Kiitos."

Tämä nyt ei välttämättä kuulosta hurjan värikkäältä, mutta uber-virallisessa yhteydessä oli aivan ennenkuulumatonta, tajusin jälkikäteen.

Työkaverit ja tutut firmojen edustajat tulivat sanomaan, että perhanan hauska oli tuo sun huumorisetti! Lulivat siis, että olin virallinen stand-up-numero, koska:
a) dissasin pomoani b) dissasin meitä viranomaisina toteamalla, että meidän käytännöt ovat olleet typeriä c) dissasin itseäni olemalla ärsyttävä herhiläinen ja d) dissasin firmoja vihjaamalla, että ette tekään mitään saa aikaan ilman jatkuvaa vahtimista ja huolenpitoa.
Vaikka piti olla ihan normaali tiedonjakotilaisuus.
Tätä saavutusta vaalin.