Riemastus sijoituksestani oli suuri, koska suosituimmat blogit ovat kauttaaltaan kategorioista kauneus, muoti ja meikit. Muita supersuosittuja ovat leipominen/kokkaus/askartelu/käsityöt. Oma blogini enintään raapaisee näitä, joten olipa iloinen juttu tajuta, että meikäläisen arki, havainnot ja vankat mielipiteet milloin mistäkin ovat näin seurattua kamaa. Että sydämellinen kiitos kaikille lukijoille!
Harmillisesti en saa muokattua hakusanoja Blogilistassa. Nyt se on tägännyt blogini kylkeen sanat Australia, expat, englanti ja ulkomaat. Mielestäni myös nämä voisi blogiini leimata: kulttuurierot, ulkosuomalaisuus, työnteko ulkomailla; ja parisuhde. Parisuhteen eteen voisi laittaa monikulttuurinen, mutta inhoan tätä EU-projektilta kuulostavaa sanaa, joten jääköön ilman etuliitettä meidän suomalais-ranskalainen yhteiselo.
Ja eteenpäin kuin junan vessa (ja koko juna). Mitään viikon kestäviä sateita ei koskaan tullutkaan, joten niihin kyllästyminen jäi kokematta. No, vielä ehtii, kun talvi ja vihmat koittavat. Tämä viikonloppu meni alkaneesta syksystä välittämättä kesäisen kuumissa rantatunnelmissa. Eilen vietettiin perthinsuomalaisen pariskunnan läksiäisiä City Beachilla ja tänään kävin pyörähtämässä viimeisenä mahdollisena aukiolopäivänä Cottesloen rannalla Sculpture by the Sea - eli Veistoksia Meren Äärellä - näyttelyssä.
City Beachilla ihailimme tällaista tunnelmallista auringonlaskua - jo ennen kuutta, niin aikaisin alkaa hämärtää näin kevät/syyspäiväntasauksen jälkeen!
Jokavuotinen Sculpture by the Sea-näyttely oli tänä vuonna jo 17.s järjestyksessään. Olen tehnyt siitä itselleni perinteen, eli käynyt näyttelyssä kaikkina kolmena täälläolovuotena. SbS pidetään aina maaliskuussa Perthin Cottesloessa, syys-lokakuussa Sydneyn kuuluisalla Bondi-rannalla, ja tässä välissä eli kesäkuussa Tanskan Aarhusissa. Tanska vaikuttaa ensin aika irtopalalta, mutta aussit tunnistavat kyllä Australia-Tanska-yhteyden: tasmanialainen naapurintyttö Mary on nykyään Tanskan kruununprinsessa ja myös SbS-tapahtuman suojelija.
SbS on jälleen mainio esimerkki siitä, miten taide- ja kulttuuritapahtumia tuotetaan Australiassa. Yksityisestä ponnistuksesta lähtenyt taidenäyttely sai vauhtia Sydneyn kesäolympialaisten (v. 2000) järjestelynosteessa, jolloin Australian olympiatoimikunta rahoitti myös kulttuuria. Siitä lähtien tapahtuma on järjestetty yksityis- ja yrityslahjoitusten sekä teosmyynnin turvin. Kaikki teokset ovat kaupan - osa menee, osa ei. Tällaista olisi saanut omaan kotiin tänä vuonna:
 |
| Yllä: Tästä teoksesta ei ympärilläni paljoa pidetty. Kuulin ohikulkijoilta kommentteja, että näyttää hautausmaalta. Ja kyllähän tässä vähän sellainen "kaikille hukkuneille surffareille"-muistomerkin tuntu on. |
 |
| Yllä: Muovikrääsäriutta. Maailman merissä kelluu tonneittain vaikka mitä sinne kuulumatonta. Alla: kaunis, mutta samalla kantaaottava vesipulloaalto. Pullovesi jos mikä on turhake, kun hanavettäkin saa. |
 |
| Tykkäsin tästä hennosta katedraali-ikkunasta. Mielestäni idea on sama kuin japanilaisissa Torii-porteissa (netistä pöllitty kuva alla). Ei ole tarvetta rakentaa temppeliä vaan pelkkä ovi tai portti, joka osoittaa, että (pyhää) luontoa ympärillä tulisi muistaa kunnioittaa. |
 |
| Vaikkei väkimäärä kuvassa näytä hätkäyttävältä, oli koko puolen kilometrin pituinen ranta, rantakatu ja eritoten jokainen parkkipaikka pakaten täynnä tänään. |
 |
Tämä varoituskyltti rannalla huvitti. "Cottesloen pääranta, varoitus: vettä. Myös vedenalaisia esineitä (kuten kiviä)." Tuo pienempi tarra on varoitus kiistellystä haipyydyslinjasta: koukut ja syötit saattavat houkutella haita entistä lähemmäs rantaa. En tiedä, onko ihan virallinen varoitus (ja yritys päästää osavaltio lakituvasta, jos joku vaikka syödään vedessä), vai jonkun luonnonsuojelujärjestön lätkäisemä kannanotto.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!