Miltä Perthissä näyttää?

Miltä Perthissä näyttää? Kuka tahansa löytää asiaan vastauksen Googlen kuvahaulla, mutta ajattelin, että paikallisen selitykset kuviin saattavat antaa enemmän sisältöä ja taustaa asiaan. Lisäksi kuvahaussa yleensä pompsahtelevat esiin kauniit promokuvat inhorealistisempien otosten sijasta, joten valitsin pari ns. rumaakin otosta. Kaikki kuvat on röyhkeästi nyhdetty turistisivuilta ja kiinteistönvälittäjiltä, kiitos ja anteeksi ja mikä copyright.

Yllä ja alla: tällaisiä kuvia tulee ihan ensimmäisenä eteen, kun Googleen syöttää Perth. Yllä Perth City nähtynä South Perthin puolelta Swan-joen yli, alla myös joelta päin kuvattu Perthin uusin alue Elizabeth Quay eli Kuningatar Ellun lahti, joka on vielä työn alla. Tällaisia näkymiä näkee hyvällä tuurilla aivan tosielämässäkin sään salliessa, eli vaikka kuvia varmastikin on kuvakäsitelty kirkkaammiksi, eivät ne ole täyttä huijausta.

Yllä: Perthin keskusta nähtynä Kings Parkin eli Perthin isoimman puiston kukkulalta. Tuo etualan tiehässäkkä on Perthin ylpeys 1950-luvun lopulta, jolloin mikään ei ollut siistimpää, kuin monikaistaiset autotiet. Perthiin rakennetaan yhä lisää monikaistateitä, mutta kuvaan on 50-luvulta lähtien tullut paljon enemmän puustoa - avoin kenttä autoteineen ei ole enää kuuminta hottia, samoin noita pilvenpiirtäjiä ei historianlehdillä ollut.

Yllä: Perthin ydinkeskustaa, Murray Street Mall eli kävelykatu. Kadulla on päivisin kivasti vipinää ja esim. katusoittajia, mutta iltakuuden jälkeen saa huhuilla kuin aavekaupungissa. Perthin poliitikot pohtivatkin nyt päätään puhki, miten keskustaan saataisiin elämää, ja tämä 2.5 miljoonan asukkaan kaupungin keskusta vähän vetovoimaisemmaksi kuin Imatra. Perthissä on perinteisesti ollut ongelmana 1960-luvulta periytyvä kaupunkirakenne eli malli, jossa keskustassa on pelkästään toimistoja ja kauppoja, ei juurikaan asukkaita ja vain niukasti ravintoloita ja kahviloita.

Alla: kun Googleen syöttää "Perthin rumin paikka", pullahtaa esiin Perthin tapahtuma- ja urheiluareena, näköjään. Täkäläiset kutsuvat sitä myös nimellä The Crushed Can eli rutistettu tölkki.

Yllä: kohtuullisen tyypillistä Perthin suburbiaa mallia inner, eli n. 10 kilometrin säteellä keskustasta. Vanhimmat esikaupungit ovat yleensä keskustan ympärillä ja niissä on oma vehreä viehätyksensä. Violetit puut ovat Etelä-Afrikasta tuotuja jacarandoja, jotka kukkivat runsaimmin nyt marraskuun puolivälissä.

Yllä: omaa asuinaluettani, East Perthin Claisebrookin seutua. Emme asu tuossa veden äärellä valitettavasti, vaan n. 300 metriä sisämaahan päin.

Alla: tällainen silta valmistuu vielä joku päivä yhdistämään East Perthin ja Burswoodin kaupunginosan. Burswood on tunnettu kasinostaan ja isosta hotellikompeksista. WA:ssa on vain yksi paikka, jossa uhkapeli on sallittua, ja se on Burswood. Muualla ei ole edes hedelmäpelejä. Itse asiassa monessa muussa maassa kuin Suomessa peliautomaatit eivät ole laillisia, tai yleisiä, muualla kuin rajatulla kasinoalueella. Tuo silta on tällä hetkellä kasa perustuskiviä ja on ollut sellainen vuoden päivät, koska siltakannen ja muiden tilpehöörien valmistamisurakasta on meneillään riita oikeudessa.

Yllä: Rottnest Island sijaitsee Intian valtamerellä noin 10km Perthin rannikosta länteen. Rottnest on suosittu kesälomakohde ja hyvällä säällä kuva tekee täyttä oikeutta näkymille. Rottnestille on tosin verrattain hinnakasta matkustaa, koska sinne liikennöi vain pari lauttafirmaa, jotka kumpikin rahastavat $40-80 menopaluu-lauttamatkasta. Perthiläiset saattavat mieluummin lentää Balille lomalle (3.5h lento) kuin maksaa Rottnestin-lautan, koska hintaeroa matkoissa on tarjouslentoaikoina vain hassu satanen.

Yllä: vakio-ostarimme Belmont Forum. Vakio siksi, että se on meitä lähin n. 10 km päässä. Vaikka asumme keskustan kupeessa, meitä lähellä ei ole isoja ruokakauppoja ja lähikorttelin IGA eli Alepa rahastaa joka asiasta tuplaten verrattuna Belmontin Aldiin. Forumia on rempattu isolla rahalla viime aikoina ja nykyään se näyttää siedettävältä. Alla realistisempaa kuvaa eli miltä sama ostari näyttää remppaamattomalta puoleltaan.

Syvästi inhoamani paikka Westfield Carousel Canningtonissa, Perthin isoin tai ainakin isoimpia ostareita. Minulla on jopa järjenvastaisen syvä antipatia tätä paikkaa kohtaan enkä koskaan käy siellä, vaikka se on monen muun suosikki. Inhoan eritoten Carouselin ulkopuolta ja sen ympäristöä, jota on esitelty alla. Mopokuva ei tee oikeutta sille melulle, saastemäärälle ja rumuudelle, joka kuusikaistaisen tien laidalla, loputtomien parkkipaikkojen mereen hukkuvana, odottaa ostarikävijää. Tuolla ei nimittäin ole koskaan noin vähän autoja - kuva on taatusti lavastettu.

Yllä ja alla: tyypillisiä asumuksia Perthissä. Yläkuvassa ehkäpä 1970-luvun lopun omakotitalo avoimen ankeine pihoineen, alla omakotitalo 1980-luvun lopulta, arvelen. Aavistuksen symppiksempi minun silmääni.

Yllä ja alla: niinkutsuttu character-talo eli persoonallisempi rakennusperintökohde 1800-luvun puolelta tai 1900-luvun alusta. Näitä näkee Perthissä säännöllisin välein ja joillain alueilla runsaastikin. Kukkivat puutarhat antavat kauniin lisäleimansa arkkitehtuurille.

Alakuvassa ihailemaani jarrah-parkettia eli paikallisesta punasävyisestä puusta tehtyä lattiaa. Tuota jarrahia kuulemma rahdattiin Lontooseen katumateriaaliksi joskus 1800-luvulla, koska se on kestävää ja kovaa. Ei herramunjee mitä tuhlausta, kaataa nyt puita katutarpeiksi. 1970-luvulla puolestaan ihmiset intoutuivat peittämään jarrah´t kokolattiamatoilla, ja nyt iloiset remppaajat löytävät niitä pölyisten kakanruskeiden kangaskerrosten alta.

Loppuun moderni Perthin koti eli tällaisia ovat kaikki talopakettiesitteet pullollaan. Tykkään kyllä itse tyylistä.