Kuka on N? Blogin uusin kasvo

Päiväkirjamerkintänä: millainen on kaksiviikkoinen poikamme N? Äkkiseltään vastauksen luulisi olevan, että no, vauva. Onko vauvoissa eroja? En itse ole mikään vauva-asiantuntija ja ensimmäistä kertaa pitelin vastasyntynyttä oman lapseni rinnalleni saatuani. Mutta kiinnostavasti jo kaksiviikkoisella on omia metkuja - liekö vielä luonteepiirteitä tai pysyviä temperamentin ilmauksia, vai sattumanvaraisia reaktiota, jää nähtäväksi. Nämä piirteet huvittavat meitä N:n vanhempia.

Ranskalainen herrasmies

N on toisaalta kovasti maidon perään kuten kuka tahansa pikkuvauva, toisaalta hän ei ahmi sitä vaan pikemminkin maistelee ja nautiskelee kuin paraskin ranskalainen viiniasiantuntija. Pikku kasvoilta voi lähes lukea mietteet "hmm, tässä on hieman kukkainen jälkimaku, aavistus homejuustoa pohjalla, kirkas lähdevetinen koostumus yleisesti". Tämä maistelevuus ei ole kauhean kätevä piirre minua kohtaan, sillä aiemmin mainitsemani rintatulehdukset johtuvat paljolti siitä, että rinta ei tyhjene kunnolla. Minne se tyhjenee, kun asiakas keskittyy pikkusievään naukkailuun ja pöytään nukahteluun..? Sen sijaan, että ahmisi kuin "syö mitä jaksat" buffetissa, kuten hintatietoinen "ostin kun halvalla sain" normisuomalainen.

Suomalainen mäkihyppääjä

N:n suomalaiset juuret näkyvät hänen lempi-imu-asennossaan, mallia mäkikotka. N:n koko kroppa on pontevasti pitkänä ja suorana, käsivarret kehoa vasten painettuina, suu kohti maalia. Jos jalkapohjien alle saa esimerkiksi sohvan tai äidin reiden, siitä on hyvä tarmokkaasti ponnistaa jalkalihasten koko voimalla kohti luvattua maljaa, sitä maistelumaitoa.

Hainpoikanen

N:n nimi liittyy  mereen, koska isänsä on suuri mertenystävä ja jo yli vuosikymmenen sekä laite- että vapaasukellusta harrastanut. N yltää maineensa veroiseen ilmaisuun metsästämällä maidonlähdettä pää sivulta toiselle raivokkaasti heiluen kuin hainpoikanen saaliin perässä.

Urhea taistelija

N:n pahimmat vastustajat ovat vauvojen painajainen kaikkialla: hikka, sekä omat kädet. Hikanperhana uhkaa kesken syönnin etenkin kun hän on ottautunut hainpoikanen-touhotusmoodiin. Hikka harhauttaa N:n ajatuksistaan eikä raukka pysty keskittymään enää ruokailuun, vaikka toisaalta imeminen ja nielaiseminen näyttäisivät auttavan hikan taltutuksessa. Noidankehä on valmis - vauva turhautuu kahta enemmän, kun ei saa imettyä, toisaalta maidon rauhoittava vaikutus voisi viedä hikankin pois. Toinen vaaniva peijooni ovat omat pikku kätöset, jotka ilmaantuvat aivan tyhjästä maidonlähteen ja omien kasvojen eteen huitomaan ja maalia blokkaamaan, eikä niitä meinaa saada pois tieltä edes äidin tai isän avustuksella. Ei ole helppoa olla vastasyntynyt!

Kuva: meilläkotona.fi