Suomessa luotetaan aivan liikaa siihen, että kaikki tietävät kaikki samat asiat jotenkin intuitiivisesti tai suomalaisuudestaan johtuen - käytännössä tämä näkyy siten, että työtehtäviin ei yleensä opasteta tai perehdytetä, vaan oletetaan, että uusi työntekijä imee opit suoraan työpaikan ilmapiiristä ja jostain taianomaisesta muiden työntekijöiden heijastamasta tietokentästä. Olen vankasti sitä mieltä, että töitä on täällä huomattavasti helpompaa tehdä ja jopa hakea kuin Suomessa. Työpaikkailmoituksiin on listattu selkeästi vaatimukset ja toiveet, joita työnhakijalta odotetaan, sekä edut ja vuosipalkka dollarilleen. Ei tarvitse arvailla, mitä työ oikeasti pitää sisällään ja mistä siinä on edes kysymys - Suomessa kun on hurahdettu hienolta kuulostavien, mutta epäinformatiivisten titteleiden hehkuttamiseen tyyliin facility management representative eli siivooja. Myöskään palkkaa ei tarvitse vain arvailla eikä työhaastattelussa pettyä, jos ja kun summa onkin jotain paljon vaatimattompaa, kuin työn haastavuustasosta päätteli.
Kun sitten täkäläisissä töissä on, työn tekemistä on helpotettu samanlaisella läpinäkyvyydellä. Sekä julkis- että yksityissektorilla on joka työtehtävää varten ohjeistus ja systeemi, jota noudatetaan. Systeemejä myös tarkistetaan aika ajoin, ja niitä päivitetään ja hiotaan siihen suuntaan, joka käytännössä toimii paremmin. Täkäläisillä työpaikoilla ei odoteta, että työntekijä itse hahmottaa oman työnkuvansa ja kehittää omat työskentelytapansa, vaan käteen lyödään manuaali tai näyttöruudulle eteen online-perehdytyskurssi, joita noudattamalla ei voi tehdä virheitä. Ohjenippujen läpikäynti ei vastoin odotuksia ole raskasta tai turhauttavaa, sillä kieleen ja esitystapaan on kiinnitetty paljon huomiota: ohjeet on helppo käydä läpi ja omaksua, tai tarkistaa tarvittaessa. Vastuukysymykset ovat myös varsin suoraviivaisia, sillä virheen sattuessa tarkistetaan, onko a) esimies ohjeistanut riittävästi ja b) onko työtehtäväkohtaista systeemiä noudatettu. Toisin sanoen vastuu siirtyy sille, jolle se kuuluu, eli esimiehelle puutteellisen neuvonnan tapauksessa, ja systeemiohjeistajille, jos manuaalissa on aukkoja.
Loistavana esimerkkinä täkäläisestä tehokkuudesta esittäytyy työpaikkani tietojärjestelmä, johon jokainen työtehtävä kirjataan sitä mukaa, kun se tulee ajankohtaiseksi tai tehdyksi. Järjestelmä lähettää sähköpostiini joka aamu muistutusviestin sen päivän töistä (käyn läpi erilaisia dokumentteja, jatkotyöstän niitä ja kirjoitan vastauskirjeet niihin kuntiin, jotka ovat lakisääteiset ilmoituksensa ynnä muut paperinsa virastoon toimittaneet sinä päivänä). Tietokannasta voi hakea dokumentteja vaikka millä hakuparametreillä, ja etsitty dokumentti esimerkiksi vuodelta 2004 löytyy kädenkäänteessä. Ero on huikea verrattuna erään suomalaistyöpaikkani tietokantaan, jossa hakuvaihtoehdoiksi oli jostain käsittämättömästä syystä valittu aivan päättömät ja turhat termit, kuten missä valuutassa jokin lasku on maksettu. Kun kaikki rahaliikenne oli Suomen sisäistä, haun pystyi tekemään vain euro-hakusanalla. Tietokannasta lävähtävät silloin listana eteen kaikki euromääräiset maksut. TODELLA tarpeellista ja auttavaa tietoa, kiitos, yksittäistä laskua etsittäessä. Tosin tehokkuus on ilmeisesti alakohtaista, sillä sairaanhoitajana täällä työskentelevä suomalaistuttumme tuskittelee, kuinka sairaalan käytännöt mm. hygienian osalta ovat yhä jostain viime vuosisadan alkuhämäristä. Ehkä olemme vain sattumalta päätyneet niihin kahteen organisoiduimpaan työpaikkaan, joita koko osavaltiosta löytyy!
Näpsäys työpaikkani naapuritalon ikkunoista St Georges Terrace - bisneskadulle päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!