Liekö tämä aivan arkijärkeä vai otollisia oivalluksia, mutta tässäpä muutama oman elämäni vinkki, jos kaipaat kotiisi lisää tyhjää tilaa tai edes jonkinlaista semi-väljyyttä. Tarkoitus ei ole saarnata saati tuomita hamstraajia, pelkästään jakaa havaintoja, jotka itselleni toimivat.
1. Kun ostat, kierrätä
En käytännössä koskaan osta uusia vaatteita ilman, että kierrätän kaapista jotain pois. Eihän sitä uutta vaatetta tarvitse, jos vanhatkin ovat vielä ok. En ole shoppailusta kiinnostunut, vaan se on pikemminkin pakollinen projekti, joka on about vuosineljänneksittäin tehtävä. Etenkin täällä Aussilan auringossa narulla kuivatetut vaatteet kulahtavat paljon Suomea nopeammin. Ostan kerralla muutaman vaatekappaleen ja samalla raivaan kaapista pois saman määrän, pitääkseni yllä perussiistin varaston arkeen ja töihin.
2. Jos säilytystila loppuu, älä hanki lisää
Havaintojeni mukaan on yleistä/loogista/väistämätöntä, että kun kaapeista loppuu tila, ostamme lisää kaappeja. Ikeasta saa hyllyjä, lipastoja, sängynaluslaatikoita, hengaripussukoita ja looraa looran päälle, edullisesti vieläpä. Itse ajattelen, että jos kaappiin ei mahdu, se on selkeä merkki, etten tarvitse lisää tavaraa. Tai, kaapista kannattaa kaivaa sellainen pois, jota ei käytä - miksi se sinne kaappiin on tungettu alunperinkään? En haluaisi myöskään käyttää kerrostalon kellarivarastoa lainkaan, mutta kun elämän jakaa sukeltaja-kalliokiipeilijä-retkeilijän kanssa, niin maastopyörä, pari kuutiota sukelluskamoja ja elintärkeitä köysiä ja koukkuja täytyy säilyttää jossain - mieluummin siellä varastossa kuin olkkarissamme. Kellarivarastovastaisuus juontaa siitä, että useammassakin muutossa olen kiroillut sitä epämääräistä sälää, jota kellarivarasto magneetin lailla kerryttää, ja joka pitää raikota tai raijata asunnonvaihdon yhteydessä väistämättä.
3. Vain litteitä matkamuistoja
Matkamuistot ovat asia, jota en oikein ymmärrä. Siis ymmärrän rationaalisella tasolla, mutten tunnepohjaisesti. Itselleni valokuvat ja muistot ovat tärkeämpiä kuin tavara, mutta toki siinä on perää, että matkamuistojen avulla on helpompi eläytyä reissun tunnelmiin jälkikäteen. Ostan matkoilta joko pelkästään käyttöesineitä (useimmiten vaatteita), tai kuvia: tauluja, julisteita, kehystettäviä asioita. Miksikö? Koska seinillä on sitä tavoiteltua tyhjää tilaa - tai itse asiassa ei pian ole tämän politiikan seurauksena. Taulu ei kauheasti täytä kotia, päinvastoin piristää ja muistuttaa Japanista, Egyptistä, Ranskasta, Suomesta....
4. Et keksi käyttöä? Eroon, pikimmiten
Tämä on uusi lempiaiheeni, turhien, kummallisten ja kirpparikelvottomien tavaroiden kierrätys tehokkaasti. Olen aiemminkin kirjoittanut Perthissä - ja muuallakin - toimivasta ryhmästä nimeltään Buy Nothing, Älä Osta Mitään. Se on naapurustoprojekti, jonka Facebook-sivulla voi kuka tahansa ilmoitella tavarasta, josta pyrkii eroon tai haluaa itselleen. Olen sivuston kautta päässyt eroon mm. vähänkäytetystä kosmetiikasta ja kristallideodorantista, joita ei mitenkään voi laittaa kirpparille myyntiin (kuka maksaa avatusta ripsiväristä?), mutta josta ihme ja kumma kyllä joku kuitenkin ilmaiseksi ilahtuu ja suostuu käyttämään (tiedän, ettei kosmetiikan jakaminen ole hygieenistä, mutta omapahan on vastaanottajan asia).
5. Pyyhkeet ja lakanat eläinsuojaan
Perthissä paikallinen kissasuoja ottaa mielellään vastaan vanhoja pyyhkeitä ja liinavaatteita kissojen häkkeihin ja siivoukseen. En tiedä, onko tämä maailmanlaajuinen tapa, mutta kannattaa tsekata oman kotipaikkakunnan eläinsuojan tavarantarve. Kulahtaneita lakanoita tai nukkaantuneita pyyhkeitä kun ei tietenkään kukaan halua kirpparilta, mutta ei niitä viitsisi kaatopaikallekaan kuskata, hyvää kangasta yhä! Eläimet sen sijaan arvostavat (?) pehmeäksi hiutuneita pesä- ja leikkitarpeita.
6. Muista silti tunnearvo
En ole tavaroihin kiintyvä ihminen laisinkaan ja esimerkiksi muuttaessani Perthiin silloisen siippani kanssa myimme ja lahjoitimme pois kaksiomme kaiken sisällön; astiat, huonekalut, vaatteet ja teknologia mukaanlukien. En ole päivääkään katunut, että siihen mennessä kerryttämäni kama on elämästäni kadonnut, vaikka tappiolla. Mutta. Ainoa asia, jonka kierrättämistä yhä kadun, on mummolta saatu kesämekko, joka sattui olemaan täydellisesti kokoani ja väreiltään ja malliltaan kivan 60-lukuinen, aito sellainen. Se lähti SPR:n kirpparille samassa kuormassa kuin kaikki muukin, mutta nyt harmittelen, että olisin sitä kuitenkin mielelläni yhä käyttänyt ja ehkäpä säilyttänyt peräti jälkipolville, kun mummokin oli sen minulle saakka saanut välitettyä. Ei auta itku markkinoilla.
Toisaalta, jos kaikesta koskaan lahjoittamastani, kierrättämästäni tai myymästäni omaisuudesta vain yksi esine on jäänyt kalvamaan mieltä, aika helpolla olen päässyt! Todettakoon, että vanhempieni luona toki on vielä jokunen muistoesine, kuten piirustuksia ja maalauksia, joita tein teininä.
Onko kierrättäminen sinulle ilo vai pakkovelvollisuus? Entäpä kaappien siivous - vapauttavaa vai puuduttavaa? Löytyykö kodistasi vähintään 15 vuotta sitten turhaksi käyneitä asioita - ja onko se häpeä vai iloinen yllätys löytyessään?
Kuva siksi, että se on kiva ja aiheeseen sopiva. Ko bloggari ehdottaa helpoiksi declutter- eli raivauskohteiksi seuraavat... (jatkuu kuvan alla)
 |
| https://deliberatelyhere.com/declutter-from-your-home/ |
2. vanhat CDt ja DVDt
3. vaatteet, jotka eivät mahdu päälle tai ole enää tyyliäsi
4. kokkauskirjat, joiden reseptejä et käytä
5. parittomat sukat
6. toimimattomat kynät
7. kengät - mitä käytät, mitä et? Mitkä ovat elähtäneet ohi elvytyksen?
8. säilytysrasiat - onko niitä oltava monta kaapillista?
9. vanhat kuitit, laskut ym paperi
10. postikortit (tunnesyistä tosin vaikeampi kuin edelliset)
11. rikkinäiset kodinkoneet
12. jääkaapin sisältö - löytyykö sieltä kolme vuotta vanhaa pestoa?
13. sälälaatikko, siis se, minkä sisältö on kaikille arvoitus
14. sekalaiset mukit
15. vanhat koristeet, esim vuosientakaisilta synttäreiltä
16. työpöytäsi sisältö
17. kirjat - mitä oikeasti yhä luet, mitä et ole edes vilkaissut vuosiin?
18. tehtävälistat: sen sijaan, että laadit listoja, ala toteuttaa niitä ;)
19. vanhat lakanat ja pyyhkeet
20. kierrätystavara - aika viedä ne kierrätykseen eikä vain suunnitella asiaa.
Meillä on onneksi pieni koti ja säilytystila kortilla, joten emme osta mitään turhaa. En ole onneksi shoppailija ja eniten ärsytysta aiheuttavat tytön muovilelut mutta se on kai pakkorako tietyssä iässä. Tuo yo.lista on hyvä, ainoastaan kirjoista en luovu helpolla, vaikka ne olisi luettu. Palaan niihin aina jossain vaiheessa ja rakastan niiden olemassaoloa kotona, suurin osa niistä on suomenkielisiä, joiden hankkiminenkin on kiven alla Turkissa.
VastaaPoista