11.3.2013

Arkea Perthissä

Olen jo pitkään aikonut tehdä kuvapostauksen siitä, mitä kaikkea täällä tulee ihan tavallisessa arkielämässä vastaan esimerkiksi kaupoissa. Ohessa sekalainen liuta kännykällä napsittuja kuvia näkymistä, joissa on mielestäni ollut jotain kiinnostavaa tallennettavaa.


Tärkein ensin! Salmiakkilaari Ikeassa, muutaman lähijunapysäkin päässä Perthin keskustasta. Huomatkaa teksti Sweden ylänurkassa. Suomalaisia noitapillejä ja liitulakuja tässä on, niin! Suomenlippu välittömästi jonnekin näytille, vaadin.


Olen joskus aiemmin ihmetellyt Perthin naisten pukeutumista ja tällaista näkee kadulla ihan normiratkaisuna. Avoselkäinen mekko ja sen alta vilkkuvat virttyneet rintsikat. En jotenkin tajua yhdistelmää. Tästä kuvasta ei valitettavasti välity reaalimaailmassa ilmiselvä mauttomuus, mutta en vain tajua. Vaikka olisikin bikinikansaa niin ei tässä nyt paljoa järkeä ole.


Perthin joulunalustunnelmia. Käsintehtyä suklaata pikkupakkauksissa puuhun ripusteltuna. Puussa oli myös kauniita lasipalloja, jotka eivät harmi kyllä juuri näy. King Streetin luksusputiikkikujalta. 


Perthin ydinkeskustassa, rautatieaseman tuntumassa Murray Street Mall'illa on päivittäin katutaiteilijoita ja 'taiteilijoita' esiintymässä. Osa on oikeasti taitavia, osa kummajaisia, joiden esiintymistä taitaa innoittaa jonkinlainen mielenhäiriö todellista artistiverta enemmän. Tämä kaveri oli perin taitava robotanssija, tässä vetää nopeutettua versiota Gangnam style- tanssihitistä. Video olisi ollut paremmin kunniaatekevä formaatti tälle kuvalle, oli näkemisen arvoinen!


Keskustaan on viime vuoden mittaan pullahtanut paljon yksittäiskappaleita ja uniikkikäsitöitä myyviä pieniä puoteja. Miten nämä pärjäävät tässä ylihintaisten vuokrien kaupungissa, en tajua. Luulen, että iso osa putiikeista toimii jollain promovuokrasopimuksella, eli saavat käyttää liiketilaa puoleen hintaan ensimmäiset puoli vuotta tms. Mukavasti kuitenkin elävöittää keskustaa. Kuvan matto on huovutetuista palloista kasaan ommeltu, omasta mielestäni tosi näppärä idea, kunnes kuulin, että samanlaista myydään Ikeassa hintaan murto-osa tästä. Harmillista käsityöläisen näkökulmasta. 


Joulunalustunnelmia osa II. Keskusta-aukiolla Forrest Placella rautatieaseman ja Myer-tavaratalon edessä on ollut näin kesäperjantaisin menoa ja meininkiä Twilight Hawkers Market- toritapahtuman ansiosta. Perjantaisin muulloin tyhjä tori täyttyy kirjosta eri kulttuurien ruokakojuja, ja padoissa ja grilleissä porisee ja muhii jos jonkinlaisia herkkuja makkarakojuperiaatteella - maksa muutama raha, saat tuokkosen maukasta purtavaa. Oheinen enkeli(?) seikkaili torilla eräänä joulukuun perjantaina. 


Samaisen Forrest Place-aukion uusin vetonaula on suihkulähdelabyrintti. Näyttää, että osa Perthin perheistä parkkeeraa torille koko päiväksi lapsineen kimpsuineen päivineen, ja lapset juoksentelevat suihkulähteessä samalla kun vanhemmat syövät eväitä ja juovat kahvia läheisistä kahviloista. Aktiviteetti on varsin perheystävällistä ja kiva idea kuumuuttaan paukkuvassa kivikeskustassa, mutta kahta asiaa en tajua. Miksi a) Forrest Place-aukion uudistustöissä aukiolle ei istutettu rutkasti puita sitä reunustamaan ja varjostamaan; ja b) miksi suihkulähteen laatoitus on niin maan perhanan liukas? Hirvittää ajatella, mitä tapahtuu, kun joku onneton taapero mokeltaa kumoon suihkulähdehipassa, kallo edellä kivilaattaan. Aijai, toivon mukaan ovat varovaisia. Terveisin pienenä aina neuvottu, että "uimahallissa ei saa juosta". 


Muksut kallellaan teema jatkuu. Tällainen näyteikkuna on Myerillä, täkäläisellä Sokoksella. Kivoja vaatteita mutta vähän ovat mullin mallin päättömät lapsinuket tässä. Australialaista riehakkuutta kesän tiimellyksessä?


Ihme vehje, jota en ole vielä testannut. Tällä tehdään kallista erikoiskahvia, joka jotenkin erityisen hitaasti suodattuu putkia ja pulloja pitkin. En ole seurannut, miten käytännössä toimii. Myönnän myös, että juurikin tämä laite ei edes välttämättä ole käytössä/käyttökelpoinen, mutta ainakin samannäköisellä vehkeellä kahvia syntyy - jotenkin. Kerron lisää kun selvitän salaisuuden. 

 
Ehdoton suosikkini Perthin kauppatarjonnasta, Boffins erikoiskirjakauppa. OoOoOoOo, kaksi ja puoli kerrosta kirjallisuutta eri tieteenaloilta, mukaanlukien kuvassa esittäytyvä palanen historiahyllyä. Täältä olen kahminut viime aikoina mm. psykologiaan ja luonnontieteisiin liittyviä opuksia. Pakko palata kohta Suomen-metodiin ja uudelleenopetella asioimaan kirjastossa, muuten loppuvat rahat tykkänään. Perthin kaupunginkirjasto valitettavasti ei ole mikään kattavan tarjonnan mekka, ja WA:n osavaltion State Library on 70-luvulle jämähtäneessä ulkoasussaan ja kirjatarjonnassaan vain pölyisen masentava. Kunpa Suomessa tavallinen kirjasto-kohtaamispaikka-mediateekki-lehtienlukusali-kahvila-ajattelu jo pian breikkaisi Perthissäkin! 


Toinen ihana uusi tuttavuus, Mill Point Roadin kirjakahvila. Paikka, josta saa kirjoja ja aamiaista, lounasta sekä kahvia. Hyvää aamiaista, lounasta ja kahvia. Kakkuja. Torttuja. Leivonnaisia. Muffineja. Omnomnom. Paras bisnesidea ikinä - ei ehkä täysin ennennäkemätön, mutta itselleni todellinen lompakkoon iskijä. Pakkohan tällaisessa paikassa on asioida. 


 Yllä ja alla. Näkemäni perusteella norminainen Perthistä ei ole yhtä ihastunut kirjakahviloihin, vaan tällaisiin shoppeihin. Popoa on jos jonkinlaista, mitä enemmän kiiltoa, niittiä, paljettia ja leopardikuviota, sen suositumpaa. Nyt olen ilkeä, mutta ylähyllyn transumonoja en jalkaani saisi vaikka piikkikorolla uhattaisiin. Nilkkahan tuossa menee alta. Korkkareiden ystävä olen tosin muuten, ja alakuvan hylly miellyttää jo enemmän omaakin silmää.  Kenkiä ostelisin ilolla, jos hinta-laatusuhde olisi edes jotenkin maalaisjärkevään kallellaan. Tuntuu, että jos löytyy mukavat kengät, ne ovat niin halvat ruppanat että hajoavat kahdessa kuukaudessa - tällaista anti-ekologista ja anti-ekonomista lähestymismallia en halua enää jatkaa. Kalliit puolestaan ovat huonot ja epämukavat. Ei puhettakaan, että olisivat laadukkaat, pelkästään kovat koppurat. Varmaan mennyt enemmän muovia ja lateksia niihin kalliimpiin malleihin. Ei auta kuin odotella huhtikuun Suomen-lomaan ja painella minkä tahansa kyläpahasen Andiamoon ja K-Kenkään italialaisia nahkakenkiä katsastamaan.

2 kommenttia:

  1. Alla olevasta blogilinkista loytyy aika asiallinen kuvaus Suomen tulevan kesan muodista. Muistelin etta sinakaan et ole kirkkaiden varien ystava. :)

    http://not-the-life-i-ordered.blogspot.com.au/2013/03/kevatmuoti-mita-vittua.html

    VastaaPoista
  2. hahhah, satuin näkemään ton saman linkin jo aiemmin ja luin, täyttä asiaa! :) Mutta tunnustettakoon, että olen kyllä kirkkaiden värien ystävä mitä suurimmassa määrin. Neonvärit ja räikeät kuvioinnit eivät ole mun juttu, mutta tykkään voimakkaista perusväreistä ja mm. fuksiasta - töissä naureskellaan sille kun näytönsäästäjäni (pinkki kukka lähikuvassa) ja työvaatteeni usein mätsäävät.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!