3.9.2011

Veden alla kuivalla maalla

Tänään turisteilimme eli kävimme kauan suunnitellulla visiitillä AQWAssa, Aquarium of Western Australia'ssa. Vuodesta 1991 lähtien toiminut meriakvaariomaailma uudistettiin 2001, ideana on esitellä Länsi-Australian rannikon merenalaista maisemaa, koralleja, kaloja sekä muita eläväisiä koko osavaltion 12 000 kilometrin mittaisen rantaviivan matkalta. AQWA itse ei ole mikään valtavan suuri, Hillary's Boat Harbourissa sijaitsevan rakennuksen tilat kiertää keskittyneestikin parissa tunnissa. Elämys on silti hieno, ja talossa esitellään sopivassa suhteessa pieniä yksittäisiä akvaarioita rannikon eri olosuhteista, sekä isompia ja näyttävämpiä kokonaisuuksia, joita ovat mm. ulkoilman vesiolentoallas (eläinten nimet eivät tiedossa, kuten hoksaavaiset lukijat arvaavat), sekä allas, jonka pikkuhaita ja -rauskuja saa silittää.

Ehdoton vetonaula on kuitenkin vedenalainen tunneli, eli valtavan ison akvaarion sisälle rakennettu pleksituubi, jonka läpi vaeltamalla - liukuhihnalla seisten, tarkemmin sanoen - pääsee katselemaan vedeneläviä suoraan sivulta ja alta, kuin sukelluksissa itsekin. Altaassa on kaukonäköisesti seudun kolme kovinta ja näyttävintä polskijaa eli hai (useita erilaisia, suurin noin 3 m pitkä), keihäsrausku (siipien kärkiväli noin puolitoista metriä) sekä merikilpikonna (noin metrin mittainen). Valaita ja delfiinejäkin Australian vesillä on, mutta ne eivät ymmärrettävästi mahdu akvaarioihin. Lisäksi altaassa uiskentelee jos jonkinlaisia merikaloja, isompia ja pienempiä, sulassa sovussa haiden kanssa. Jokin yksittäinen kalanpää tosin pyöreksi virtausten mukana, liekö kyseessä tähteeksi jäänyttä ruokaa, vai mutustavatko hait silloin tällöin naapureitaan ajankuluksi. Hiljakseen ohi kelluksivat, kylmin luomettomin silmin tuijottavat hait saivat uskomaan, että ei tee mieli tipahtaa veneestä missään haireviireillä. En ole myöskään ikinä sukeltanut, enkä ollut siitä edes aiemmin kiinnostunut (veden alla pitkään oleilu kuulostaa tekemiseltä, johon ihmiskehoa ei ole tarkoitettu). AQWAssa vierailu jätti kuitenkin mieleen kytemään, pitäisikö sittenkin yrittää. Snorklaus ja laitesukellus kun tuntuvat olevan paikallislajeja ja kansallisurheilua.


Näin jälkikäteen huomasin, että joko eläimistä ei ollut juurikaan tietoja esillä, tai sitten infoja ei vain huomannut, koska värikkäät, ihmeellisten korallien täyttämät tankit sekä vedenalainen sininen taikamaailma veivät niin mukanaan. Tieteelliset tekstiesittelyt ovat toisaalta turhia, koska kohde on selvästi pikkulapsiperheiden suosikkipaikka, ainakin näin lauantaisin. Onneksi tilaa oli mukavasti myös meille ei-lasten-kanssa-liikkuville, silti innosta hihkuville osoittelijoille. Jos kameran teho riittää operoimaan hämärässä, AQWAssa saa taatusti loman näyttävimmät kuvat, upeiden turkoosia ja neonsävyä hehkuvien korallien ja eksoottisten kalojen akvaarioiden äärellä. Silittelyallas ulkona oli myös yllättävän kiehtova aikuisellekin. Kahluualtaan syvyisessä vedessä uiskenteli pieniä rauskuja ja haita, jotka eivät kosketusta hätkähdä. Kun silitteleviä pikkulapsia sivusta seurattuani uskalsin uskoa, että hai ei pure ja rausku ei syöksy altaasta päälle kuten nettivideoissa näkee, kokeilin itsekin. Rausku tuntuu ihan avaruusoliolta (sikäli kuin minä asiasta tiedän), nahka on kuivankarhean ihmisihon tuntuista ja koko olio käden alla viileä, selkäranka ja kylkiluut kovat, muuten vatsan kohdalta pehmeä. Ei muistuta yhtään kalaa.

AQWAn vieressä on laitureiden päälle rakennettu Sorrento Quay'n kauppaputiikki- ja ravintola-alue, jossa mukavasti kuljeskelee vielä iltapäivää viettämässä. Myös merenrantaa ja venesatamaa kiertelee mielellään. Kaiken kaikkiaan kiinnostavimpia käyntikohteita Perthissä, Anun Matkat arvottaa täydet viisi tähteä.






AQWAn tunnelmia. 

1 kommentti:

  1. Ooh! Ihastuttavan oloinen paikka! Pääsee ehdottomasti visiittilistalle =)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!