Suomi 101 - pakollista tiedettävää Suomesta

Kävin pikaisella Suomen-reissulla ja siellähän taas tarttui mietittävää matkaan.

Koomisia ja kääntämismahdottomia sanontoja on varmasti joka kielessä, suomesta tulevat ensimmäisinä mieleen kauhistuksen kanahäkki ja jokisen eväät. E:llä on pitkä liuta ranskalaisia sanontoja, jotka eivät aukene minulle, yleensä mallia "hässäkkää kuin bordellissa" tai "laskee kuin koira kirppujaan". En kuitenkaan tässä pohdi varsinaisesti sanontoja, vaan erilaisia konsepteja, jotka ovat Suomessa tärkeitä ja kaikille tuttuja, suorastaan Suomen ja suomalaisuuden peruskurssikamaa. Varoitus, sisältää huumoria.

1. Jemma

Jos jemma täytyisi selittää jollekin asiaa ymmärtämättömälle, olisi sanakirjateksti ehkäpä jotain tällaista:

Jemma on kätkö tai säilytyspaikka asioille, jotka niiden haltija kokee tärkeiksi joko nyt tai mahdollisesti tulevaisuudessa. Jemma on kooltaan mitä tahansa kahvikupin kokoisesta komeroon. Asiantuntijat väittelevät siitä, voiko varsinainen varastotila, ml autotalli, olla jemma, vaikka sinnekin jemmataan. Keskeistä jemmalle on, että sinne säilöttävät asiat eivät ole päältäpäin arvokkaita eikä niiden arvoa tiedä edes niiden haltija, ennenkuin kyseisiä asioita - ehkä - tarvitaan. Jemmassa voi olla esimerkiksi kierrätettyjä lasipurkin kansia, viinipullonkorkkeja, pestyjä jugurttipurkkeja, puolitoimiva sytkäri, klemmareita, käytettyä lahjapaperia, kolhiintuneita tai osin rikkinäisiä astioita, ja kaikki kolikot kaikilta ulkomaan matkoilta vuodesta 1989.

Suomalaiset jakautuvat jemmaajiin ja jemmojen tyhjentäjiin. Jemmaajat kokevat varautuvansa pahan päivän varalle, koska ikinä ei voi tietää, mitä tulevaisuudessa tarvitsee. Jemmojen tyhjentäjät ovat hurahtaneet konmaritukseen ja pyrkivät sisäiseeen rauhaan vapauttamalla kaappinsa jemmoista eli konmarin kielellä energia- ja tunnelukoista. Jemmaajat pääsevät ilakoimaan jemmojen tyhjentäjien kustannuksella joka kerta, kun tarvitsevat vähänkäytettyä lahjanarua ja ostamisen sijasta löytävät sen kolmannen jemmansa pohjalta päivän etsimisen jälkeen.

2. Pahan päivän vara

Jemma liittyy läheisesti toiseen keskeiseen suomi-ilmiöön, pahan päivän varaan. Suomi - muu maailma - sanakirjasta:

Pahan päivän varalle säilötään tärkeitä asioita, mukaanlukien rahaa, mutta ensisijaisesti tavaraa: eritoten tavaraa, joka on aavistuksen muttei kokonaan käyttökelvotonta, kuten takki, josta on rikkoutunut vetoketju. Suomalaistenkin keskuudessa on epäselvyyttä siitä, onko pahan päivän vara aina rahallisesti arvokasta, esimerkiksi säästötilin sisältö tai kaappiin säilötyt tölkkiruuat, vai enemmänkin henkistä turvaa tuova ajatus, että talosta löytyy mitä tarvitaan, kun tarvitaan. PPV-tavaran keskeinen piirre on, että niin pahaa päivää ei käytännössä koskaan tule, että PPV otettaisiin käyttöön.

3. Vaikka aidan seipäänä ja ennemmin kuin turpiinsa ottaa

Tunnetaan myös nimillä "läpi harmaan kiven" ja "hetken kestää elämä, sekin synkkää ja ikävää". Nämä suomalaisten keskuudessa hyvin tunnetut ja toistellut konseptit kuvaavat ajatusta, että ihmisen tulee ponnistella päästäkseen tavoitteeseensa. Rohkaisuna lisätään, että ponnistelu on kuitenkin väliaikaista. Sen jälkeen realistisesti todetaan, että ponnistelu on tuskin koskaan mukavaa. Itse asiassa ponnistelu on aina kamalaa, ja oikeastaan elämä kaikkineen on pelkkää ponnistusta yhdestä ongelmasta toiseen, mutta ennemmin sitä kuitenkin elossa on kuin turpiinsa ottaa.

4. Lapinkävijä ja ruska-aika

Ponnistelun lomassa on kuitenkin suomalaisellakin loma-aika ja monilla sen ajankohdaksi valikoituu syksyn ruska ja paikaksi Lappi. Sanakirja selvittää:

Lappi on suomalaisten mekka, jossa kaikkien on käytävä vähintään kerran elämässään. Lappi on tuhansien laulujen ja itsensälöytämisien tyyssija, Lapin Jenkasta Dannyn Kuusamoon. Lappi on lapimmillaan talvella tykkylumiaikaan, tai ruska-aikaan, jota etelästä tullut lapinkävijä voi kuvata iPhonellaan ja kuratoida itselleen täydellisen Instagram-feedin. Lapinkävijä ei ole mikä tahansa retkeilijä, vaan tuohon myyttiseen erämaahan perehtynyt ja vihkiytynyt Lapin-tuntija, lappofiili. Missä vaiheessa turisti kasvaa lapinkävijäksi, on debatin alla. Tärkeintä kuitenkin on käydä Lapissa kokemassa sen taika, kerran tai sata. Mieluiten sata.

[Ylelle aplodit siitä, että nykyään koko maassa näytetään saamenkieliset uutiset, tehden Lapin alkuperäisten asukkaiden elämää ja nykyhetken vaiheita ja ongelmia kaikille tunnetuksi.]

5. Retki, eväät ja laavu

Englannin kielessä ei ole olemassa sanoja retki ja eväät (saati laavu), vaan lähinnä ovat ehkä trek ja snack: trek kuitenkin on yleensä pitkähkö vaellus ja snack on mikä tahansa välipala tai pikkupurtava, ei nimenomaan retkelle tai reissuun otettava ravinto. Myöskään englannista (ja ranskasta) tuttu picnic ei kuvaa retkeä, koska retki usein suuntautuu esim. metsään tai saareen, kun taas picnic vietetään tyypillisesti puistossa tai vaikka omalla parvekkeella. Kiintoisasti luin äskettäin tutkimuksen, jossa britit arvostavat metsiä kaukaa katsomalla, mutteivat tykkää olla metsän sisällä. Suomalaiset mörököllit taas viettävät mielellään aikaa korpikuusen kannon nokassa ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Retki on sikäli myyttinen suomalainen asia, että monilla meistä on lämpimiä muistoja lapsuuden retkistä vanhempien tai kavereiden kanssa; tai jos ei ole, toivomme omien lastemme tai lasten ylipäätään saavan tällaisia muistoja. Retkiä tehdään päiväkodeista ja kouluista ja retkipäivä tavallisesti on kovasti odotettu ja iloinen poikkeama arjesta. Myös ulkomaalaiset viedään mielellään retkelle Nuuksioon tai minne tahansa metsään, rantaan tai saareen, laavulla tai ilman. Syystä viedäänkin, koska retkeilymaastot ja retkeilykulttuuri ovat ehdottomasti Suomen vahvuus ja ylpeydenaihe.

Australia vastaa

Vertailun vuoksi, muutamia keskeisiä aussikonsepteja eli asioita, jotka ovat täällä tuttuja ja yleisiä, mutteivät ehkä tuttuja muualla (ainakaan Suomessa).

1. Sunday session ja sundowners

Sunnuntaisessio tarkoittaa sunnuntai-iltapäivää, joka vietetään pubissa. Tarkoituksena ei ole kännäys vaan drinkki, pari; eikä pubi ole mikä tahansa lähiöräkälä, vaan perheille ja kaveriporukoille suunnattu brittiperinne public house, aussilaisittain usein nimeltään hotel. Tarjolla on grilliruokaa, pizzaa, paahtopaistia ja salaatteja sekä tietenkin juomia. Sessio vietetään syöden, juoden ja turinoiden. Sundowners puolestaan on drinkki tai pari minä tahansa päivänä auringonlaskun aikaan eli työpäivän jälkeen, tyypillisesti niitä järjestetään viikonloppuisin esim. kollegaporukalle.

(Oikeasta) sanakirjasta löysin, että aussiperinteessä sundowner on tarkoittanut myös kiertelevää työmiestä, joka saapuu farmille alkuillasta niin, että ehtisi saada majapaikan ja ruokaa, mutta tulee liian myöhään tehdäkseen mitään varsinaisia töitä. Kuulostaa australialaiselta :D

2. BYO

Jatkuu alkoholiteemalla. BYO tai BYOB, bring your own (beverages), tuo omat juomasi. Kirjainyhdistelmää saattaa nähdä ravintoloiden ikkunoissa, menuissa tai nettisivuilla ja tarkoitus on kertoa, että paikkaan saa tuoda omat pullot haluaamansa ainetta, alkoholilla tai ilman. Aussit ovat sen verran viinifiiniä kansaa, että usein haluavat valita itse omasta mielestään ruokaan sopivimman ruokaviinin - tai vain säästää rahaa ostamalla pullot bottleo:sta, alkoholikaupasta, ennen ravintolaan saapumista. Mitä ravinteli tästä hyötyy? Mainetta ja kunniaa, suosiota ja corkage feen eli pullonavausmaksun, tyypillisesti esim pari dollaria per juoja tai vitosen per pullo.

3. Cappuccino strip eli cappuccino-kuja

Cappuccino lifestyle eli cappuccino-elämäntapa on asia, jota jokainen asiansa osaava kiinteistönvälittäjä hehkuttaa asuntomainoksissa Perthissä. Perth koostuu useista pienemmistä historiallisista kylistä, jotka on kasvatettu lähiöillä yhteen puolentoista vuosisadan mittaan. Kaikilla kylillä on yhä oma personaansa ja elävimmissä näistä on historiallinen (tai uusi) keskusta, jossa tyypillisesti on persoonallisia pikkuputiikkeja sekä Australian elinvoiman kultasuoni, kahvilakatu. Aussit eivät liikahdakaan kodeistaan, ellei tarjolla ole yhtä seuraavista: upea uimaranta, eksoottinen erämaa, paras pubi tai kakkuisa kahvila. Koska kaupungeista ei aina löydy kahta ensimmäistä, täytyy kodin lähistöllä olla kaksi jälkimmäistä.

Keskeisten konseptien määrässä Suomi voittaa 5-3! Hurraa!

[tai kirjoittajalta vaaditaan lisää asumista Australiassa tasapeliin pääsemiseen]

Muita keskeisiä suomikonsepteja: salmiakkisuklaa, tai kuten muu maailma tuntee asian - suklaan myrkyttäminen. Kurssilta Suomi 101

Kesän marjat ja itse kudottu poppana. Kurssilta Suomi 101

Juhannuksen normisää. Kurssilta Suomi 101