28.5.2019

Aussivauvan perustarpeet

Vauvan perustarpeet ovat tietenkin samat ympäri maailman: hoivaa, maitoa, syliä, kuivana ja puhtaana pitämistä. Mutta vauvatarvikkeet voivat poiketa paljonkin maittain. Minulla ei ole juurikaan kokemusta vauvanhoidosta Suomessa, eli en osaa suoraan vertailla. Ei tätä vauvakokemusta Ausseistakaan vielä valtavasti ole, mutta reilun kahden kuukauden jälkeen tällaisia havaintoja: tarpeellisimmat ja tarpeettomimmat vauvantarvikkeet, ainakin meillä.

TARVITUT TOP 4

Musliinikankaat tai -harsot

Nämä ovat vauvanhoidon ABC käsittääkseni Suomessakin ja ne muistan omien pikkuveljieni ja serkkujen lapsuudestakin 80-90-luvuilta. Harsoja saimme naapureilta ja tutuilta kierrätettynä, sekä babyshower-lahjaksi, eli niiden tarpeellisuus vaikuttaa hyvinkin jaetulta ajatukselta. Meillä niitä ei ole juurikaan tarvittu klassisiksi pukluliinoiksi, mutta niistä saa käteviä kevyitä kapaloita. Kapalointia opetetaan täällä kätilöiden ja neuvolan toimesta vauvanrauhoittelun perusaskeleena ja se näyttää toimivan hyvin. Poikamme N eleli ensimmäisen kuukauden lähes pelkästään vaippa-kapalo-käärössä, eli vaatteita aloimme hänelle pukea vasta ilmojen viilennyttyä huhtikuun lopulla. 

Trikoopeitot

Paksumpi versio musliinikankaista. Saimme lahjaksi useampiakin reilun neliömetrin kokoisia, joustavia trikoo- ja vohvelikankaita, joista ei oikein tiedä, onko ne tarkoitettu peitoiksi vai pyyhkeiksi; siksipä käytämme niitä kumpinakin tarpeen mukaan. Nämäkin käyvät loistavasti kapalointiin joko yksinään tai toisen päälle lämmikkeeksi. Pieneen tilaan kääriytyvät puuvillakankaat matkustavat helposti mukana myös vaunuissa tai vaippakassissa lisälämmikkeenä kun tarvitaan, vauvan makuualustana tai vaikka puklupyyhkeenä, jos muuta ei ole saatavilla. 

Bonds-potkupuvut

Aussifirma Bonds valmistaa rentoja ja helppoja, värikkäitä puuvillatrikoovaatteita, eritoten alusvaatteita, oloasuja ja vauvanvaatteita. Olen Wondersuit- eli Ihmepuku-potkupukuihin aivan ottautunut eivätkä muunlaiset vaatteet juuri kiinnosta: potkupuvuissa on nilkkaan saakka jatkuva kaksisuuntainen vetoketju, joten ne on tosi helppo pukea ja riisua sekä vaihtaa vaippa ottamatta koko pukua pois. Sen sijaan, että potkupukujen jalkateräosa olisi sukkamallia, niissä on käsi- ja jalka-aukoissa käännettävä resori jolla pukuun saa "lapaset" ja "sukat". Mielestäni tähän kiteytyykin aussielämä ja -ajattelu: aina tarvitaan mahdollisuus avojaloin olemiseen, jos sattuu olemaan vaikkapa hiekkarannalla! 
Bonds-pukujen kirjavat printit ovat mieleeni.


Pullosteriloija

En alkuun ollut lainkaan kiinnostunut hankkimaan mitään pullorekvisiittaa, pullonlämmitintä tms. keittiötasoa tukkimaan. Pääsääntöisesti rintaruokittu lapsi ei niitä paljolti käytäkään, mutta silti pulloakin välillä tarvitaan. Mikroon menevä muovikupuastia, jonka sisällä pullot höyrytetään steriileiksi, on kätevyydessään aivan mainio - ja saatiin lainaan kaverilta, joten rahaakaan ei tähän tarvekaluun palanut. 

TURHAT TOP 4

Pesulaput

Ausseilla on ihme fiksaatio pesulappuihin, eli pieniin froteekankaisiin neliöihin, joilla vauvaa pestään. Synnytysvalmennuksessa tuleville vanhemmille pidettiin kylveytysopastus kätilöjen johdolla. Kuulemma vauva tarvitsisi ainakin viisi erilaista pesulappua per kylpy: yksi yleisesti vartalolle, yksi pyllyä varten, yksi kasvoille, ja yksi kummallekin silmälle. Erillisiä pesulappuja silmille perusteltiin sillä, että muulle vartalolle tarkoitetut pesulaput voivat tuoda tulehduksen silmään ja jos toisessa silmässä sattuu olemaan tulehdus, ei se siirry toiseen silmään samalla lapulla hieromalla. No teoriassa järkevää, käytännössä ihme puljausta eri kangastilkuilla. Käsin peseminen ei jostain syystä ole täkäläisille luontevaa. Meillä pestään käsillä ja yhdellä lapulla, kyllähän nyt fiksu vanhempi älyää ettei pyllypyyhkeellä hierota kasvoja...

Muovilelut

Näin nuoressa iässä N ei ole ollenkaan kiinnostunut leluista, muovisista tai muistakaan. Häntä kiinnostavat kasvot ja puhe, peilit, värikkäät kuvakirjat sekä satunnaiset huomiot kotonamme, kuten nenäliinaboksi, ruukkubambu, seinillä olevat taulut ja parvekkeelle lasiovien läpi tuijottelu. Meillä ei paljoa leluja olekaan, koska olin kuullut muilta ja itsekin päätellyt, että lelut vauvalle voivat olla hieman turhia kiinnostuksenpuutteen vuoksi. Ne muutamat esineet, joita olen yrittänyt kilkuttaa ja vilkuttaa N:n nenän edessä eivät ole herättäneet mitään mielenkiintoa. Eri asia varmaan sitten, kun vauva kasvaa ja esimerkiksi Duplo-legot tai palapelit voidaan kaivaa esille.

Leikkimatto 

Mitään erillistä leikkimattoa ei meillä ole, sillä taittelin huopaa ison tyynyliinan sisään, jonka päällä N kellii lattialla. Anoppi ompeli tyynyliinan kivasta lastenkankaasta. Lisäksi olisi tarkoitukseen lahjaksi saatu tilkkupeitto, mutta koska vauveli ei tässä vaiheessa vielä paljoa kieri, pienehkö alusta riittää. Tämä on tietenkin debatoinnin aihe, onko lattia-aikaan tarkoitettu pehmyke leikkimatto vai ei, vaikka sitä ei sillä nimellä olisi ostettu/saatu. Mutta erillistä tällaista ei siis ole ollut tarpeen hommata. Siinä vaiheessa, kun N ryömii, jokin matto lattialla tuskin häntä pidättelee tai houkuttelee muutenkaan. 

Hoitopöytä

Meillä on 60-neliöinen kolmio eli aussilaisittain hyvin pieni koti perheellisille. Vaikka tänne toistaiseksi mahdumme ihan riittävän hyvin, mitään ylimääräisiä huonekaluja ei tee mieli hankkia. Siksi hoitopöytäkin jäi hommaamatta. Vauvanvaatteet ovat makuuhuoneessa lipastossa ja hoitopöydän virkaa toimittaa pesukoneen päällitaso, onhan se kätevästi kylppärissä roskiksen ja vesipisteen vieressä. Tasolle hommattiin Ikeasta pehmuke eli puhallettava laidallinen vaipanvaihtoalusta ja voila, se on siinä. Tosin ajatukseni pepunpesusta juoksevan veden alla, suomityyliin, jouduimme unohtamaan, koska pesuallas ei tarkoitukseen sovellu. Käytämme wet wipeseja eli kosteuspyyhkeitä kuten normiaussit. Niitä siis halusin välttää turhana roskana, mutta on niissä käteväkin puolensa. Ja käyttämämme bambukuituiset myös maatuvat nopeasti. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!