14.12.2019

Oletko suomalais-, aussi-, vai ranskalaisvanhempi?

Suomalaisilla, ausseilla ja ranskalaisilla on mielestäni perustavanlaatuista eroa siinä, miten vauvoihin ja vauvaperheisiin suhtaudutaan. Suomessa ja Australiassa vauva usein on perheen erikoisjäsen sikäli, että vauvan rytmi ja tarpeet sanelevat, miten muu perhe elää ja päivänsä viettää. Ranskassa näköjään homma menee päinvastoin ja vauva sujutetaan mukaan perheen elämään parhain päin tai miten kuten.

Tietenkin kaikissa maissa näkee kaikenlaisia variaatioita kummastakin – vauva sanelee vs muut sanelee –, testaa itse tästä, mitä kansallisuutta edustat. Varoitus, sisältää kärjistyksiä. Oletus kyselyssä on, että sinulla on vauva.


Saat kutsun illalliselle ystäväperheen luo. Mitä teet?

1) Varmistat monta kertaa, että vauvasi ei ole haitaksi, viet omat vauvanruuat, ja vahdit haukkana, ettei vauvasi sotke ystävien kotia. Tasan kello seitsemän, kun illallinen viimein päättyy, siivoat pöydän, pakkaat vauvan autoon ja viet kotiin nukkumaan omaan sänkyyn, ettei päivärytmi mene sekaisin. 
2) Et mene ollenkaan, koska vauvalla on kylpyaika kello viisi, iltapala kello kuusi ja hiljaista leikkiä ja kirjojenlukua kello seitsemän, jonka jälkeen vauva nukahtaa yksin omaan huoneeseensa – tai ainakin näin kerrot neuvolassa, koska jos paljastuisi, että aktiivisesti nukutat vauvaa, saisit ripityksen, koska et opeta vauvaa itsenäiseksi nukahtajaksi. 
3) Käyt ostamassa pullon viiniä, jota valitset hartaudella. Parasta sen olla pitää. Saavut ystävien luo kello kahdeksan, aloitatte alkumaljat ja pikkusuolaiset. Ruokaa aletaan miettiä kello yhdeksän ja kymmeneltä pääsette viimein pöytään. Vauva on joko nukahtanut omia aikojaan sohvalle, istuu pöydässä muiden kanssa tappiin saakka mutustellen patonkia, tai parkuu yliväsyneenä jonkun sylissä, mutta parku ei saa ketään lopettamaan ruokailua - ruokaa ei jätetä, koskaan. 

Olet itse illallisjärjestäjä, ilta venyy, kutsut vauvaperheen jäämään yöksi. Mitä tapahtuu?

1) Olet jo ennakkoon varautunut tähän mahdollisuuteen, olettehan hyviä ystäviä. Vieraampia et tietenkään kutsuisi. Olet siivonnut ja puunannut kaiken tiptop-kuntoon ja vaihtanut lakanat vierassänkyyn. Sängyllä odottavat vieraspyyhkeet ja kylppäriä on tuoksutettu raikastussuihkeella. Kyselet monta kertaa, onhan vierailla kaikki hyvin, pärjääkö vauva, ja oletteko liian meluisia vauvan nukkumista ajatellen. Pakotat kaikki pois pöydästä viimeistään kymmeneltä, että lapset saavat nukkua.
2) Kukaan ei ota kutsua kuuleviin korviinsa, äkkiähän sitä Uberin tilaa ja hurauttaa kotiin. Se on pikkuraha kuitenkin, maksaa kotimatka. Tai perheen isä vakuuttelee voivansa yhä ajaa ja hyppää rattiin muutamassa maistissa. 
3) Raivaat tilaa lastenhuoneeseen, jotta ystäväperhe mahtuu. Siellä on yksi sänky kolmelle. Voisiko joku nukkua sohvalla? Vieraspatja on hukassa. Vieraspyyhkeet ovat pyykkikorissa, annat oman vähänkäytetyn pyyhkeesi. Lakanoita ei kannata yhden yön takia vaihtaa, kyllä ne menevät, eivätkä vieraat sitä missään nimessä odotakaan. Illanvietto jatkuu aamuneljään, tottuneimmat lapset nukkuvat, loput itkeskelevät, jolloin heidät hyssytellään takaisin uneen. 

Haluat viettää hauskan sunnuntain ystäväperheen kanssa. Miten päivä kulkee?

1) Jos Muumilaakso ei ole vaihtoehto, muumit tietokoneelta toimii aina. Tai muuten vain rattoisaa yhdessäoloa kahvikupin äärellä, kun lapset leikkivät lattialla. Kaikki lähtevät viimeistään klo 17, kun on aika keittää perunoita ja nakkikastiketta. 
2) Vesipuisto, ehdottomasti! Vauvasi on uinut viisiviikkoisesta lähtien ja rakastaa vesileikkejä. Pakkaat oman lounaan, hedelmiä ja voileipiä, tai varaudut maksamaan kiskurihinnan vesipuiston nakkisämpylöistä ja sipsipussista. Kerran se vaan kirpaisee ja on pieni hinta siitä, että päivä on hauska ja kaikilla vatsa täynnä. 
3) Ensin sovitaan, tavataanko jo aamiaisella vai vasta lounaalla. Illallinen kuuluu ohjelmaan ilman muuta. Päätetään, ovatko ruokailut jonkun kotona vai ravintolassa. Valitaan parasta, oli se sitten omat maukkaimmat reseptit, tai suosikkiravintola. Vauvat istuvat syöttötuolissa, patonginpaloja tai vauvankeksejä pureksien. Isommat lapset saattavat piirrellä tai värittää värityskirjaa ruokalajien välillä. Pöydästä ei nousta leikkimään, koska juustolautanen ja jälkiruoka ovat vasta tulossa.  

Annat ystävän vauvalle lahjaksi vaatteita ja leluja. Mitä ostat?

1) Laadukasta kotimaista merkkituotantoa, kuten käytännöllisen ja lämpimän haalarin sukupuolineutraaleissa väreissä. Jos se löytyy alesta tai nettikirpparilta melkein uutena, aina parempi. Lelu on mieluiten puinen ja opettavainen, tai ainakin luonnonmateriaaleista.  
2) Uusimman, trendikkäimmän ja meluisimman härpättimen, jota olet kuullut kehuttavan, sekä uimapuvun ja kankaisia ruokalappuja. 
3) Ison pehmolelun, koska vauvoilla ei voi koskaan olla liikaa itseään isompia pehmoja. Vaatteet ovat söpöjä ja pikkuvanhoja, kuten tytölle romanttinen röyhelöpusero, pojalle farkkuiset lappuhaalarit. 

Tulokset

Jos sait eniten 1-vastauksia, olet ehta suomalaismartta tai -markku. Käytännöllistä, vaivatonta ja huomaamatonta sen olla pitää. Koskaan ei saa olla vaivaksi, ja koskaan ei tule poiketa liikaa keskitiestä, ”ettei tule sanomista”. 

Jos listallasi kukkivat kakkoset, sovit parhaiten Australiaan. Toisaalta otat asiat rennosti ja vauvasi kasvaa rantahiekkaa syöden, toisaalta panikoit siitä, että vauva ei nuku tietyillä kellonlyömillä kuten neuvolantäti painottaa. 

Jos kolmoset ovat heiniäsi, olet sielultasi ranskalainen. Ruoka ja viini tuovat ihmiset yhteen, miten muuten perheet kokoontuisivat vauvasta vaariin, ja mikä muu pointti perhe-elämällä on? Kaikki muu hoituu omalla painollaan ja jos ei hoidu, c'est la vie.

4 kommenttia:

  1. Heh, ranskalaisten meno näyttäisi muistuttavan aika paljon espanjalaista. Ja huhhuh jos kyseessä juhlat tai vaikka häät - lapset vauvasta leikki-ikäisiin siellä juoksevat, kiljuvat, leikkivät tai nukkuvat epätoivoisena korvia huumaavassa melussa kello 4 yöllä keskellä tanssilattiaa. Kyllä sääliksi käy. Ihan perustiistai-iltanakin kesällä sama meno ravintoloiden terasseilla klo 00.30

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Argh! :D
      Tavallaan tuossa on jotain hienoa, lapset mukana pienestä asti elämän eri käänteissä. Toisaalta nyt vauvan äitinä tuntuu, että antakaa niiden pienten nukkua, hyvänen aika!

      Poista
  2. �� Ei ihan voi samaistua mihinkään vaihtoehtoon. Jotakin ykkösen ja kakkosen väliltä. ����

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!